Tampere
06 Aug, Thursday
14° C

Proakatemian esseepankki

Solu: Tapolan Tytöt



Kirjoittanut: Noora-Emilia Hassinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Se tuntuu sydämessä - Tarinoita yrittäjyydestä
Proakatemia - Laatupoikkeamasta esikuvaksi
Salla Nieminen
Lassi Seppä
Tiina Koskiranta
Jenna Mäkelä
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

1 JOHDANTO

 

Soluesseen on kirjoittanut Tapolan Tytöt eli Minna Järvinen ja Noora-Emilia Hassinen. Opiskelemme TAMKin Proakatemian liiketalouden tutkinto-ohjelmassa kolmatta vuotta yrittäjyyttä ja tiimijohtamista. Proakatemia on vuonna 1999 perustettu TAMKin yrittäjyyden yksikkö, jonka toiminta perustuu vahvaan arvopohjaan. Suoritamme opintomme samassa tiimiyrityksessä, Promisia Osk:ssa.

Veera Lehtismäki ja Taru Alvarez toteavat kirjassa Proakatemia – Laatupoikkeamasta esikuvaksi (Koskiranta & Mäkelä 2019, 68), että ”Proakatemialaisilla on kyky lähteä nopeasti edistämään uusia ideoita.”. Varmaankin siitä syystä kutsumme itseämme Tapolan Tytöiksi. Emme ole sukua Tapoloille tai työskentele Tapola Oy:ssa, mutta kesällä 2019 heittäydyimme tuntemattomaan ja rupesimme toimimaan Tapolan Tyttöinä.

”Esimerkiksi, John Hagel ehdottaa Harvard Business Review:ssä julkaistussa kirjoituksessaan, että yrittäjyys tai yrittäjämäisyys (entrepreneurship) voisi tarkoittaa kykyä nähdä erilaisia mahdollisuuksia tuottaa arvoa yhdistettynä kykyyn, haluun ja uskallukseen tarttua näihin mahdollisuuksiin ja toteuttaa ne (Hagel, 2016) riippumatta siitä onko yrittäjämäisesti toimiva henkilö yrityksen omistaja vai palkka- tai vapaaehtoistyössä organisaatiossa.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 122).

Tartuimme kevään 2019 aikana meille tarjoutuneeseen tilaisuuteen, jonka myötä meistä tuli kesällä 2019 mustamakkaran myyjiä, Pyynikin harjulla, Munkkikahvilan edustalla. Myimme mustamakkaraa 50-luvun Citroën Camionettesta, jonka Kristian Tapola oli kunnostanut Tapola Oy:n käyttöön ja vuokrasi sen kesäksi meille mustamakkaran myyntiä varten (Alanne 2019). Tässä esseessä pureudumme kesän oppeihin, kommelluksiimme ja kokemukseemme yrittäjyydestä Proakatemian arvopolun pohjalta.

 

 

2 ARVOPOLKU

 

”Proakatemian päävalmentajan Veijo Hämäläisen mukaan uudet haasteet vaativat uusia lääkkeitä: uutta johtamisosaamista, jatkuvaa oppimisen taitoa, vahvaa arvopohjaa ja jaettuja tavoitteita.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 46).

Proakatemian arvot on luotu vuonna 2009 (Koskiranta & Mäkelä 2019, 47) ja niiden pohjalta toimitaan vielä tänäkin päivänä. Proakatemian arvopolku kulkee luottamuksen kautta rohkeuteen, tekoihin, oppimiseen ja lopulta menestykseen (Koskiranta & Mäkelä 2019, 48).

”Arvot auttavat kohdistamaan toimintaa ja löytämään yhteisen suunnan. ”Arvot ovat valaneet Proakatemian kivijalan, jotka rohkaisevat tavoittelemaan menestystä. Niistä muodostuu arvopolku, jonka varrella tulee kokeilla, testata, epäonnistua, muuttaa toimintaa opitun perusteella ja yrittää aina uudelleen.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 47). Myös Tapolan Tyttöjen toiminta kevään ja kesän 2019 aikana kulki selkeästi Proakatemian arvopolun mukaisesti ja päätyi lopulta unohtumattomaan oppimiskokemukseen. Seuraavaksi avaamme tarkemmin, että mitä nämä arvopolun etapit pitivät sisällään meidän kohdalla.

 

 

2.1 Luottamus

 

Jotta tiimi voisi saavuttaa rohkeuden lähteä tavoittelemaan suuria ja onnistua tavoitteissaan, pohjalle tarvitaan luottamusta. Meidän tapauksessamme omasimme jo vahvan luottamuksen välillämme, sillä olimme jo reilun vuoden verran kasvattaneet sitä toimiessamme samassa tiimiyrityksessä. Emme siis joutuneet aloittamaan tiimimme luottamuksen rakentamista täysin alusta asti, vaan onnemme oli, että toiminnallamme oli jo vahva luottamuspohja entuudestaan.

Kirjassa Proakatemia – Laatupoikkeamasta esikuvaksi sanotaan, että ”Tunnetta kyvystä selvitä vastoinkäymisistä lisäsi opintojen aikana opittu luottamus tiimin kykyyn selvitä yhdessä toisten tuella erilaisista ongelmatilanteista.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 123). Uutta tehdessä virheitä sattuu aina varmasti matkan varrelle, mutta vahvan luottamuksen vuoksi pystyimme puhumaan niistäkin avoimesti toisillemme, sekä Promisia-tiimillemme ja tämä oli ehdottomasti voimavaramme kesän aikana.

”Virheitä sattuu kaikille, mutta asiat ovat usein helposti korjattavissa, jos virheistä voi avoimesti puhua” (Nieminen & Seppä 2019, 14). 

 

 

2.2 Rohkeus

 

Mustamakkara-yrittäjiksi lähteminen vaati molemmilta paljon rohkeutta. Emme olleet muissa kesätöissä samanaikaisesti, joten olimme myös rahallisesti riippuvaisia projektistamme. Moneltakin kantilta katsottuna, meillä oli paljon pelissä. Myös rahallisen vastuun ja tavoitteen jakaminen toisen kanssa vaati rohkeutta. Ilman välillämme vallinnutta luottamusta se ei olisi ollut mahdollista.

“Näin jälkeen päin Tuuli-Elina kertoo oivaltaneensa, että Proakatemian oppimisen malli rohkaisee kokeilemaan.” (Nieminen & Seppä 2019, 41). Rohkeus oli varmasti yksi suurimmista meitä eteenpäin vieneistä voimista. Halusimme ylittää itsemme ja yhdessä olimme valmiita kokeilemaan jotain uutta ja tuntematonta.

Heti projektin alusta asti oli selvää, ettei kumpikaan johda projektia, vaan toimimme tasavertaisina tiimiläisinä. Päätimme jakaa vastuut, tehtävät ja myös kesästä tulevat ansiot tasan. Kahden hengen tiimissä päätös oli meille helppo ja meille myös todella toimiva ratkaisu. Toimimme kahden johtajan -mallilla, niin kuin Johanna ja Taru Unfairilla (Nieminen & Seppä 2019, 14). Kahden johtajan -malli oli meille toimiva ratkaisua ja opimme johtamaan sekä itseämme, että toisiamme. Voisimme kuvitella käyttävämme tällaista kahden johtajan -mallia myös tulevaisuudessa.

Meille rohkeus tarkoitti myös oppia yrittäjyyden tuomasta vastuusta ja vapaudesta. Tiesimme heti kesän alusta asti, että työ tulisi olemaan samanaikaisesti sekä palkitsevaa että raskasta. “Kauppinen toteaa melko ykskantaan yrittäjyyden merkityksen sisältävän vapautta ja vastuuta.” (Nieminen & Seppä 2019, 115). Tämä oli kuitenkin kaiken rohkeuden suola, jota molemmat janosimme. Saimme elää kesän 2019 juuri niin kuin halusimme.

 

 

2.3   Teot

 

Aloitimme projektimme vuokraamalla myyntipaikan mustamakkaran-myyntiautolle. Paikka löytyi yhteistyössä Tapolan kanssa ja muotoutui lopulta Pyynikin näkötornille, Munkkikahvilan viereen. Kevään aikana selvitimme myös jäte-, sähkö- ja vesi asiat kuntoon. Teimme taustatutkimusta, valmistelimme kesän markkinointia, otimme promokuvia ja varustelimme hankinnoilla myyntiautoamme. Kävimme myös Tapolan mustamakkaran myyntipisteellä Laukontorilla opettelemassa mustamakkaran käsittely- ja myyntikikkoja.

Kärsivällisyyttämme koeteltiin kevään aikana monesti, sillä usein vastapuolella toimineet tahot eivät kyenneet toimimaan asioiden selvittämisen kanssa yhtä nopeasti kuin me. Ainakin voimme sanoa kärsivällisyytemme kasvaneen kevään ja kesän aikana ja siitä on varmasti kahdelle nopeatempoiselle tekijälle hyötyä myös tulevaisuudessa. Niin kuin Se tuntuu sydämessä – tarinoita yrittäjyydestä -kirjassa todetaan “Meresmaalle yrittäjyys tarkoittaa itsensä toteuttamista ja kovaa työtä!” (Nieminen & Seppä 2019, 20), sitä se tarkoittaa myös meillekin.

Unfairin Johannasta ja Tarusta kerrotaan Se tuntuu sydämessä – tarinoita yrittäjyydestä -kirjassa, että “Molemmilla on omat vahvuutensa, mutta kumpikaan ei pärjäisi tässä hommassa ilman toista!” (Nieminen & Seppä 2019, 15). Myös tämän pystymme allekirjoittamaan omalla kohdallamme. Olemme hyvin samankaltaisia, mutta Minnalta tulee helpommin ideoita ja Noora-Emilia miettii käytännön toteutusta. Teimme suuren osan projektin suunnittelusta ja käytännön tehtävistä yhdessä, mutta jaoimme vastuuta myös kiinnostuksen kohteidemme mukaan. Noora-Emilia vastasi projektin aikana talouteen liittyvistä asioista ja Minna Tapolan Tyttöjen markkinoinnista.

Juhlimme avajaisiamme maanantaina 20.5. ja olimme todella iloisia ja onnellisia siitä, kuinka nopeasti olimme asiat saaneet siihen pisteeseen. Odotimme innolla tulevaa, mutta samalla olimme varmasti myös vähän kauhuissamme, sillä emme yhtään tienneet mitä odottaa.

Avajaisten aikaan aloitimme tekemällä työvuorot kaksin, koska kaikki mustamakkaran myyntiin liittyvä työ oli meille entuudestaan vielä tuntematonta ja käytännön tekemiseen oli alkuun helpompi tutustua yhdessä. Teimme avajaisten jälkeen ensimmäisiä työvuoroja niin, että jaoimme työpäivän puoliksi, mutta myöhemmin huomasimme, että meille parempi vaihtoehto on jakaa työvuorot kokonaisten päivien tai viikkojen mukaan.

Kokeilimme kumpaakin tapaa ja lopulta meille parhaimmaksi tavaksi muotoutui vastuuviikot, jolloin vain toinen oli töissä. Näin pystyimme paremmin mahdollistamaan myös vapaa-ajan ja muiden projektien yhdistämisen kesän aikana. “Vaikka on luonnollista, että yrittäjälle työ voi olla jopa se ykkösjuttu elämässä, työ ei kuitenkaan saa olla kaikki kaikessa” (Nieminen & Seppä 2019, 37). Uskomme, että tällä menetelmällä saimme kesästä vieläkin enemmän irti ja myös jaettua aikaamme läheisille ja perheellemme.

“Vasta ottamalla etäisyyttä omaan tekemiseen, on helpompi huomata, miten työskentelee ja millaista roolia työ näyttelee omassa elämässä.“ (Nieminen & Seppä 2019, 48).

 

 

2.4 Oppiminen

 

”Oppimisen ilo ei liity pelkästään myönteisiin tunnetiloihin, vaan ponnistelu uusien tietojen ja taitojen saavuttamiseksi ja oivalluksien aikaansaamiseksi herättää sekä miellyttäviä että epämiellyttäviä tuntemuksia.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 21).

Kesä oli tunteiden saralla molemmille varmasti suurta vuoristorataa ja tunteet vaihtelivatkin laidasta laitaan. Oli hienoa tehdä projektia tiimissä, jossa luottamus toiseen on vahva ja yhteispeli toimii. Kesämme sisälsi kuitenkin myös paljon haasteita, joita avaamme seuraavassa luvussa (kts. luku 2.5).

Mitä me opimme yrittäjyydestä ja oman liiketoiminnan pyörittämisestä? Uskomme, että kummallakin kasvoi stressinsietokyky ja luottamus omiin yrittäjyystaitoihin. Jouduimme venyttämään omia rajojamme ja tukeutumaan toisiimme. Opimme ymmärtämään yrittäjyyttä kokonaisvaltaisemmin, sekä sen tuomia uhkia ja mahdollisuuksia paremmin. Opimme keräämään ja hakemaan tietoa, käyttämään verkostoja ja tekemään oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan. Ilman Proakatemian oppimismallia se ei olisi ollut mahdollista.

”Kun poistamme korkeakoulutuksesta opetuksen, tentit, luentosalit ja luokat, ja tuomme tilalle valmennuksen, seminaarit, neuvottelutilat, dialogin, yritystoiminnan ja kaverijohtamisen, mitä tapahtuu oppimiselle?” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 28).

Meidän vastaus on, että oppiminen syvenee. Kun oikeasti pääset tekemään asioita käytännössä ja joudut haastamaan itseäsi, pääset todella huomaamaan, että mitä olet jo oppinut ja mitä täytyy vielä oppia. Proakatemian oppimismallissa ei koskaan tule tunnetta, että olisit ”valmis”, vaan oman ja toisten reflektion avulla sekä tekemisen ja arvioinnin kautta voi aina saavuttaa kokonaisvaltaisempaa ja syvempää oppimista (Koskiranta & Mäkelä, 29).

”World Economic Forumin Future of Jobs -raportissa nimetään TOP5 -työelämätaidoiksi ongelmanratkaisutaidot, luovuus, kriittinen ajattelu, ihmisten johtamisen taito ja yhdessä tekemisen taito.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 46). Kaikki nämä taidot karttuivat kevään ja kesän 2019 aikana, projektimme eri vaiheissa.

 

 

2.5 Menestys

 

Kesän jatkuessa huomasimme nopeasti, että kauppa käy liian hiljaisesti, emmekä tulisi pääsemään laskettuun tavoitteeseen. Olimme lähteneet erittäin toiveikkaina kesään ja luottaneet vahvasti siihen, että tamperelaisten lempituote sekä turistien ykköskummastus – mustamakkara, myisi Tampereella moitteettomasti.

Tuotteessahan ei ollut vikaa ja saimmekin valtavan hienoa palautetta tuotteesta, ideasta, myyntiautosta sekä myyntipaikastamme, niin turisteilta kuin paikallisilta. Myös mediassa meidät huomioitiin pariin otteeseen ja se sai kuluttajia liikkeelle.

Uuden mustamakkaran myyntipaikan tunnettavaksi tekeminen osoittautui kuitenkin haasteeksemme. Meidän olisi pitänyt olla valmiita toimimaan samassa myyntipisteessä useamman kauden ajan, jotta olisimme saaneet myyntipaikalle tarpeeksi tunnettuutta ja sitä kautta toimintamme kannattamaan. Valitettavasti se ei kuitenkaan ollut meille mahdollista ja täten jouduimme toteamaan, että kesäkautemme 2019 loppuisi jo odotettua aiemmin. Kyllähän me tiesimme, että riski on aina olemassa, mutta olimme valmiita yrittämään ja laittamaan kaiken peliin.

“Yrittäjänä “minä teen nyt tämän ja katsotaan mitä tapahtuu” -ajatus ja toiminnan kurinalaisuus ovat Vuennolle myös tärkeitä seikkoja.“ (Nieminen & Seppä 2019, 66).

Pyynikin Munkkikahvila ja Tapolan mustamakkara olivat selkeästi monia näkötornin vierailijoita ihastuttanut kombo ja monen mielestä oivallinen ajatus. Harmillisesti emme kuitenkaan saaneet sanaa kiirimään tästä suolaisen ja makean yhdistelmästä tarpeeksi nopeasti, sillä monet Pyynikin vierailijat totesivat harmistuneena, että eivät olleet tietoisia tästä mahdollisuudesta. Menetimme paljon potentiaalisia asiakkaita siinä, että tamperelaiset olivat hyvin tottuneita tulemaan Pyynikin näkötornille makean jälkiruoan perässä, mutta olivat täyttäneet vatsansa suolaisella jo jossain muualla. ”Kokeilut onnistuvat aina: joko syntyy se, mitä pitikin, tai syntyy ymmärrys, miten asia ei ainakaan onnistu.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 29-30).

 

 

3 POHDINTA

 

“Aika ison kämmin saa tehdä, että se oikeasti tuhoaa elämän” lausuu Antti Vuento Se tuntuu sydämessä – tarinoita yrittäjyydestä -kirjassa (Nieminen & Seppä 2019, 68). Näinhän se onkin. Meidän kesä ei tuhonnut kummankaan elämää, vaikka kesän kuluessa jouduimmekin tekemään vaikean päätöksen, että jatkaako vai lopettaako toiminta. Me päädyimme jälkimmäiseen ja se oli varmasti kummallekin vaikea paikka. Jälkeenpäin ajateltuna olemme kuitenkin olleet todella tyytyväisiä päätökseemme ja meille se oli oikea ratkaisu, oikeaan aikaan. Emme myöskään jääneet päätöksemme jälkeen miinukselle, mikä oli meille tärkeä asia.

”Työssä tarvittavaa osaamista on entistä enemmän mahdollista hankkia perinteisten koulutusinstituutioiden ulkopuolella, joten yksilölle jää sekä mahdollisuuksia että vastuuta myös suunnitella tarvittavan osaamisen hankkimista.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 14). Kesämme Tapolan Tyttöinä on tästä oiva esimerkki. Olimme itse vastuussa oman osaamisen hankkimisestamme, teimme toimintaamme omilla ehdoillamme, inspiroiduimme kesän aikana vastuusta ja kaiken lisäksi saimme nauttia hyvästä seurasta.

”Kaikessa koulutuksessa keskeisenä yhteisenä suuntauksena on ollut oppijoiden oman aktiivisuuden vahvistaminen, opiskelun merkityksellisyyden lisääminen ja onnistumisen kokemusten mahdollistaminen” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 5). Proakatemia on onnistunut tässä oppimismallinsa sekä arvopolkuun pohjautuvan toimintansa kautta. Proakatemian oppimismalli ja arvopolku ohjaavat yksilöitä yhdessä tiimin kanssa onnistumisten kokemusten ja merkityksellisyyden tunteen löytämisen kautta menestykseen.

“Yrittäjyydessä on muistettava myös muut menestymisen mittarit kuin raha – töihin menemisestä nauttiminen ja itsensä toteuttaminen ovat asioita, jotka rikastuttavat myös elämää.“ (Nieminen & Seppä 2019, 98). Näin myös mekin ajattelemme ja koemmekin olevamme menestyneitä kesän 2019 jälkeen, vaikkemme päätyneetkään alun perin ajattelemaamme tavoitteeseen. Saavutimme varmasti jotain paljon suurempaa, sillä kesästä saadut opit ovat kultaakin kalliimpia tulevaisuudessa.

”Menestyminen elämässä ei ole fakta vaan se on tunne. Jokainen itse määrittelee onko menestynyt – kukaan muu ei voi sitä tehdä.” (Koskiranta & Mäkelä 2019, 121).

 

 

4 LÄHTEET

 

Alanne, J. 2019. Nuoret yrittäjät jakavat ilmaista mustamakkaraa Pyynikin näkötornilla – Kojuna toimii vanha Citroën. Tamperelainen. Luettu 8.12.2019.

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/775671-nuoret-yrittajat-jakavat-ilmaista-mustamakkaraa-pyynikin-nakotornilla-kojuna-toimii

Koskiranta, T. & Mäkelä, J. 2019. Proakatemia – Laatupoikkeamasta esikuvaksi.

Nieminen, S. & Seppä, L. 2019. Se tuntuu sydämessä – Tarinoita uuden ajan yrittäjyydestä. Tampere.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close