Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Slush 2022- Olin kutsuvieraana Slushissa?



Kirjoittanut: Milana Itäpää - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 13 minuuttia.

Johdanto 

Alkuun kerron hieman taustatietoa Slusista: historiaa ja nippelitieotakin aina tähän päivään asti. Esseen loppupäässä tekstin kerronta vaihtuukin informatiivisen sisällön lisäksi henkilökohtaiseen näkemykseeni ja kokemukseeni tapahtumasta. Jaan hieman keskeisimpiä oppejani Slushista ja avaan myös päivääni kokonaisuudessaan sekä fiiliksiäni yrittäjien vuoden odotetuimmasta tapahtumasta. 

Slush 

Slush on tunnetusti maailman johtavin startup- tapahtuma. Tämä kansainvälinen iso ja arvokas jo vuodesta 2008 järjestetty teknologia- ja kasvuyritystapahtuma järjestetään vuosittain Suomen pimeimpään vuodenaikaan Helsingissä. Vuodesta 2014 lähtien tapahtumapaikkana on toiminut Helsingin Messukeskus. Slushia voisi kutsua ikään kuin erikoismessuiksi tai seminaariksi. Siellä on erilaisia ständejä, haastatteluja, puhujia, paneeleita, parhaiden keksintöjen palkitsemista, pitchauskilpailu ja uusien tuotteiden esittelyä. 

Slush kokoaa yhteen kansainväliset kasvuyritykset, sijoittajat ja mediat sekä auttaa yrityksiä löytämään kasvutekijöitä. Tapahtumassa nähdään paljon julkisuuden henkilöitä, inspiroivia puheita ja lukuisia suuria kansainvälisiä yrityksiä. Slushin aikana järjestetään myös useita sivutapahtumia ympäri Helsinkiä. Tietysti myös Slushissa on tarkoitus juhlia. After partyt eli tapahtuman päätösjuhlat ovat alan konsepti. Sinne mennään esittelemään ja hieromaan suhteita. 

Slush on noussut muutamassa vuodessa yhdeksi Euroopan johtavista kasvuyritystapahtumista. Sitä pyörittää Startup-säätiön omistama Startup Sauna Oy. 

Puhujat, osallistujat 

Vaikka Slushissa on mukana paljon startup-yrityksiä, tapahtumassa nähdään myös paljon muita suuria kansainvälisiä yrityksiä, joihin kuuluvat mm. Amazon, Google, Alibaba, Rakuten ja Nokia. Esimerkiksi nämä yritykset vierailivat tapahtumassa joka vuosi. Muita isoja ja ajankohtaisia nimiä vuosien saatossa ovat olleet: Woltin perustaja Mikko “Miki” Kuusi ja Tinderin toimitusjohtaja Renate Nyborg. 

Tavoitteet 

Slushin päätavoitteena on tuoda yhteen kansainväliset kasvuyritykset, startup-yritykset, sijoittajat ja media. Tapahtuman tarkoituksena on auttaa yrittäjiä menestymään ja nostamaan yrityksensä maailman parhaaksi valitsemallaan toimialalla sekä samalla kehittää toimialaa ja yrittäjyyttä yleisesti. 

Tapahtuman tarkoituksena on myös tarjota vierailijoilleen tottakai ainutlaatuinen kokemus, inspiroida, innostaa ja antaa jalansijaa tulevaisuuden yrityksille ja samalla yhdistää samanhenkisiä ihmisiä.  

Kasvu on osa Slushin tavoitteita: tapahtuma laajenee muihin kulttuureihin ja levittää jatkuvasti Slushin sanomaa ilosta ja innostuksesta kokeilla yhä laajemmin. 

Historiaa 

Järjestäjät 

Slushin perustivat Peter Vesterbacka ja Timo Airisto. Sittemmin Peter Vesterbacka ja Rovio Entertainmentista tuttu Timo Airisto olivat perustaneet startupin, joka kehitti mobiilisovelluksen, jonka avulla vanhemmat voivat seurata lastensa päiväkotipäivää. Monet kasvuyrittäjäksi halukkaat kysyivät neuvoa Vesterbackalta ja Airistolta, ja molemmat alkoivat miettiä, miten voisi saada uusia työntekijöitä paremmin yhteen. 

Jo edellisessä työssään Hewlett-Packardilla Vesterbacka oli perustanut Mobile Mondayn, jonne alan ihmiset kokoontuivat kerran viikossa keskustelemaan vertaistukea ajatellen.  

Nyt tarvittiin kuitenkin jotain suurempaa. Syntyi synkimmälle ja ankeimmalle vuodenajalle suunniteltu tapahtuma, joka sai nimekseen Slush – loska. Ensimmäinen Slush järjestettiin vuonna 2008 Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamossa.  

Ensimmäiset vuodet Slush pysyi pienen ympyrän tapahtumana, mutta 2010-luvulla sijoittajat huomasivat, että myös Piilaakson, teknologia-startup-yritysten luvatun maan, ulkopuolella on teknologiaelämää. Monista startupeista tuli “oikeita” teknologiayrityksiä.  

Slushin yksi perustajajäsenistä, Peter Vesterbacka alkoi olla liian kiireinen Slushille vuonna 2011. Hän oli aloittanut työt Roviolla liiketoiminnan kehittäjänä, ja yhtiön 52. peli oli osunut kultakaivokselle: Angry Birdsiä pelattiin yhteensä yli 200 miljoonaa minuuttia päivässä ympäri maailmaa. Rovion toivottiin jopa korvaavan alamäkeen luisuneen Nokian. 

Vesterbackan oli ymmärrettävästi etsittävä korvaaja Slushille. Hän tapasi sattumalta Miki Kuusen, joka oli Aalto-yliopiston opiskelijoiden yrittäjäyhteisön Aaltoesin puheenjohtaja. Syntyi ajatus, että opiskelijat ottavat päävastuun Slushista. 

Opiskelijoiden vetämänä tapahtuma alkoi kasvaa hitaasti mutta varmasti. Vaikka kävijöiden määrä oli vaatimaton, ne tuplaantuivat joka vuosi. 

Tänä päivänä jo vuodesta 2011 asti Slushia järjestää voittoa tavoittelematon yhteisö, joka koostuu sijoittajista, yrittäjistä, opiskelijoista ja vapaaehtoisista. Slush on myös laajentanut toimintaansa startup-kentässä tuottamalla Soaked by Slush -verkkomediajulkaisua sekä Slush Academy -koulutusohjelmaa. 

Slushin kasvu 

Suomessa oli jo vuonna 2007 menestyviä nettituloisia teknologiayrityksiä, kuten Habbo-chat-peliä kehittänyt Sulake ja sosiaalisen median edeltäjä IRC-Galleria, mutta pienten, nopeasti kasvavien startup-yritysten aikakausi oli juuri alkamassa. Jotkut alan toimijat puhuivat edelleen “Web 2.0:sta”. Tietysti mukana oli myös teknologia-startuppeja, kuten pienet mobiilipeliyhtiöt Rovio Mobile ja Sumea, jotka oli jo myyty amerikkalaiselle peliyhtiölle Digital Chocolatelle. 

Slush kuitenkin järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, jolloin tapahtuma keräsi noin 500 kävijää. Vuonna 2019 Slushin osallistujamäärä kasvoi jopa 25 000:een. Slush järjesti myös suuria sivutapahtumia muun muassa tuotehallinnasta ja pelikehityksestä. Vuodesta 2015 lähtien Slush on järjestetty myös Tokiossa ja Pekingissä. 

Slush ennen ja nyt 

Slush kehitettiin olemassa olevaan tarpeeseen, täyttämättömään markkinarakoon, mikä on myös yksi tapahtuman nopean kasvun ainesosista. Tapahtuma lähti liikkeelle ajatuksesta muuttaa kulttuuria: haluttiin luoda ruohonjuuritason liike, joka palvelisi seuraavaa yrittäjäsukupolvea ja ympäristön, joka kannustaa ja tukee voimakkaasti yrittäjyyskulttuuria. Kun puhutaan Slushin menestyksestä, painopiste on tuhansissa innokkaissa vapaaehtoisissa, jotka järjestävät tapahtumaa vuosittain. Tapahtuman vierailijat ylistävät myös vapaaehtoistiimiä tapahtuman ehdottomana kohokohtana vuodesta toiseen. 

Slush järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 Kulttuuritehdas Korjaamossa. Vuonna 2009 tapahtuma muutti Kaapelitehtaalle. Ensimmäiset kolme vuotta tapahtuma oli suunnattu paikallisille yrittäjille ja sijoittajille, mutta vuosina 2008–2010 osallistujamäärä kasvoi 250:stä 500:aan. 

Vuoden 2011 tapahtumassa oli 1 500 osallistujaa, 150 kasvuyritystä ja 15 pääomasijoitusyritystä. Vuonna 2012 Slushiin osallistui puolestaan 3 500 henkilöä, 560 kasvuyritystä ja 41 pääomasijoitusyhtiötä.  

Vuoden 2013 Slush kokosi Kaapelitehtaan 7 000 henkilöä, 1 200 kasvuyritystä ja 120 pääomasijoitusyhtiötä. Patenttitoimisto Moosedog Oy teki tapahtuman yhteydessä kattavan innovaatiotutkimuksen. Kasvuyrityksistä 18 % oli rekisteröinyt tuotenimensä tavaramerkiksi ja kasvuyrityksellä oli keskimäärin 0,59 patenttihakemusta. Tapahtuma sai suurta kansainvälistä huomiota, ja sitä lainattiin The New York Timesissa[8] ja The Wall Street Journalissa. Tilaisuudessa puhuivat Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves, Electronic Artsin toimitusjohtaja John Riccitiello ja Skypen perustaja Niklas Zennström. 

Vuonna 2014 Slushissa vieraili 14 000 ihmistä 79 maasta. Tapahtumaan osallistui noin 1 400 kasvuyritystä, 750 sijoittajaa, 700 tavarantoimittajaa ja 140 pääomasijoittajaa. Tilaisuudessa puhuivat Spotifyn perustaja Martin Lorentzon, Kiinan varapääministeri Wang Yang, NASAn astronautti Leland Melvin sekä kapellimestari ja säveltäjä Esa-Pekka Salonen. Tapahtumassa Nokia julkaisi ensimmäisen Android-tablettinsa, Nokia N1:n. 

Vuoden 2014 tapahtuma oli Suomen historian suurin tekninen tuotanto, joka ohitti Suomessa vuonna 2007 järjestetyn Eurovision laulukilpailun. Slush 2015 järjestettiin 11.-12.11. Slush Hacks järjestettiin ensimmäistä kertaa, mukana Ultrahack, Junction, Industryhack ja AEC (Arkkitehtuuri, Engineering, Construction) Hackathon. Marraskuussa 2015 Slush sai tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. 

Vuonna 2016 Slush järjestettiin 30.11.-1.12. Helsingin messukeskuksessa. Slush Music nähtiin uutena sisartapahtumana, jonka odotettiin tuovan 1500 teknologian ja musiikkialan ammattilaista yhteen päiväksi Kaapelitehtaan. Slush järjesti tapahtumaan yhteistyössä Finnairin kanssa suoran reittilennon San Franciscosta Helsinkiin. Reittilento on myös lempinimeltään “Nörttilintu”. 

Vuoden 2017 tapahtuma pidettiin 30. marraskuuta ja 1. joulukuuta. Päätrendit olivat analytiikka ja tekoäly. Vuoden 2018 Slushiin osallistui 20 000 kävijää. Tapahtuman tavoitteena oli sisällöllään tuoda esiin teknologiayritysten toimijoita ja taustavaikuttajia, joita ei yleensä esitetä julkisuudessa. Kokeneet yrittäjät ja johtajat, kuten Amazonin teknologiajohtaja Werner Vogels, puhuivat tapahtumassa. 

Vuonna 2019 Slushin osallistujamäärä kasvoi 25 000:een, ja Slush järjesti myös suuria sivutapahtumia muun muassa tuotehallinnasta ja pelikehityksestä. Päätapahtumassa oli 200 puhujaa, mukaan lukien sijoituslegenda Michael Moritz ja Stripen perustaja John Collison. Vuonna 2020 Slush peruttiin koronapandemian vuoksi. Vuonna 2021 Slush järjestettiin 1.12.-2.12.2021. 

Vuoden 2022 Slush järjestettiin niin ikään myös Messukeskuksessa 17.-18.11. 

Joidenkin alaa seuraavien mielestä on selvää, että Slushin nousun lisäksi koko Suomen startup-taikuus lähti hyvin käyntiin Aalto-yliopiston opiskelijoiden ansiosta. Slushin tähänastista matkaa voidaan kuvata suureksi menestystarinaksi, sillä siitä on muutamassa vuodessa tullut yksi Euroopan johtavista kasvuyritystapahtumista. 

Toimitusjohtajat 

Slushin käytäntö on ollut vaihtaa toimitusjohtajaa kahden vuoden välein. Toimitusjohtajana on toiminut helmikuusta 2020 lähtien vuoteen 2022 asti Miika Huttunen, joka liittyi Slushin toimintaan vapaaehtoisena jo vuonna 2014. Ennen Huttusta tapahtuman toimitusjohtajana ovat olleet Miki Kuusi (2011–2015), Riku Mäkelä (2015–2016).), Marianne Vikkula (2016–2018) ja Andreas Saari (2018–2020). Eerika Savolainen aloitti Slushin toimitusjohtajana tammikuussa 2022. 

Markkinointi 

Markkinoinnin tärkein kanava on sosiaalinen media ja muut digitaalisen markkinoinnin kanavat. Lisäksi suurella Slush-verkostolla on valtava rooli markkinoinnissa. Slushin yhteistyökumppanit, osallistuvat yritykset ja vierailijat levittävät sanaa Slushista omatoimisesti, ja mitä menestyneempi tapahtuma on, sitä enemmän siitä puhutaan. Markkinoinnin avulla pyritään saamaan villeimmätkin ideat ihmisten kuulluksi. Yksi tärkeimmistä markkinoinnin keinoista on myös Slushin tiimi, joka matkustaa ympäri maailmaa vastaavissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa vieden Slushin pohjoismaista ja rautaista viestiä eteenpäin. 

Kansainvälisen tapahtuman järjestäminen 

Tapahtuma, jonka kävijöistä ja yhteistyökumppaneista monet tulevat ulkomailta, asettaa omat haasteensa järjestämiselle ja markkinoinnille. Slushin vierailijat tulevat eri maista, mikä tarkoittaa luonnollisesti myös kulttuurieroja. Esimerkiksi pullotetun veden tarjoaminen kansainvälisen tapahtuman vierailijoille voi olla loogisempi ratkaisu, koska monet eivät ole tottuneet juomaan hanavettä omassa maassaan. Kulttuurieroja tasoittaa Slushin valtava kansainvälisten yrittäjien, sijoittajien, vaikuttajien ja opiskelijoiden verkosto, joilla on suuri merkitys tapahtuman järjestämisessä. 

Messukeskuksen tilat toimivat Slushille mainiosti monestakin syystä. Yksi näistä syistä on sen keskeinen sijainti, joka on lähellä Helsingin keskustaa ja yksinkertaisten kulkuyhteyksien päässä, mikä helpottaa myös kansainvälistä osallistumista. 

Vuoden 2022 Slush 

“Slushin toimitusjohtaja Eerika Savolainen ja sisällöistä vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mäntylä saapuivat lavalle kokomustissa. 

Puhe alkoi pieleen menneiden unelmien luettelemisella.  

”Meidän piti saada rajattomasti energiaa ydinfuusion avulla, mutta saimmekin fossiilisen energian käytön räjähdyksen ja ilmastokriisin.” 

Ei tullut lentäviä autoja eikä huippunopeita hyperloop-junia, vaan ruuhkaisia keskustoja, ruokalähettejä ja skuutteja. 

”Laskeuduimme kuuhun, mutta unohdimme, kuinka sieltä päästään takaisin”, Mäntylä sanoi. 

Slushin toimitusjohtaja Eerika Savolaisen mukaan tulevassa on kuitenkin toivo paremmasta.  

Kun 2020-lukua katsotaan myöhemmin, se on poikkeuksellisen tuottavaa aikaa teknologian kehityksen kannalta, hän ennusti. 

Esimerkkejä riittää: Geeniteknologia on halventunut, tuuli- ja aurinkoenergia on 80 prosenttia halvempaa kuin 10 vuotta sitten, ja energian varastointi 10 kertaa edullisempaa, ja kvanttitietokoneetkin ovat alkaneet pelittää, Mäntylä ja Savolainen listasivat. 

”Siksi Slushin teema on Break of Dawn, aamunkoitto”, Savolainen sanoi.” (Helsingin sanomat. Slush. HS Vision suora lähetys Slushista on päättynyt torstailta – Perjantain lähetys alkaa kello 10. Juha-Pekka Raeste. Artikkeli. 17.11.2022. Viitattu 7.12.2022.) 

Tänä vuonna kaksipäiväisessä Slushissa oli paikalla 12 000 ihmistä, 4 600 stratupia ja 2 600 sijoittajaa sekä yli 1500 vapaaehtoista auttaa. Sijoittajien ja yrittäjien tapaamisia oli yli kymmenentuhatta. Tämä teki Slushista suurimman koskaan maan päällä järjestetyn pääomasijoittajien kokoontumisen, vedoten 2600:taan sijoittajatahoon. Lukumääräisesti sijoittajia oli jopa enemmän kuin kasvuyrityksiä. 

Myös menestyneitä ihmisiä oli paikalla paljon. Jopa 50 ihmistä on rakentanut miljardin dollarin yrityksen ja 11 ihmistä on jo kasvattanut yrityksensä arvoksi 10 miljardia dollaria. Jokainen puhuja antoi tunnin ajastaan alkuvaiheen yrittäjien mentorointiin. Kasvuyrittäjiä ja sijoittajia oli paikalla siis hyvin ainutlaatuinen ryhmä. 

Kasvuyritystapahtuma Slush täytti jälleen tänä vuonna Helsingin Messukeskuksen torstaina ja perjantaina 17.-18.11.2022. Loppuunmyytyyn tapahtumaan saapui noin 12 000 kävijää, joista 4 600 on startup-yrittäjiä ja 2 600 sijoittajia.  

Slushin lähtökohtana on tuoda kansainvälisiä sijoittajia Suomeen ja helpottaa yritysten rahoituksen saamista. 

Päätapahtumat vuoden 2022 Slushissa olivat: 

17.11. Onlyfansin toimitusjohtaja Amrapali Gan: “Meillä on yli kolme miljoonaa sisällöntuottajaa” 

17.11. Sanna Marin: “Emme saa tehdä samaa virhettä tekniikan kanssa kuin energian kanssa” 

17.11.Slushin avajaiset olivat toivon kynnyksellä: “Tämä on kaikkien aikojen suurin pääomasijoittajien kokoontuminen” 

NY GOES SLUSH 17.11.2022 / KUTSUVIERAANA SLUSHISSA 

Osallistuin itse tänä vuonna ensimmäistä kertaa Slush –tapahtumaan. Jep! En voi vielä itsekkään täysin käsittää sitä, että miten ihmeessä. Tunnetustihan Slush on hyvin himoittu tapahtuma ja sinne liput myydään nopeasti loppuun, vaikka yhtä lippua ei ihan festarilipun hinnalla hommatakkaan. No mäpä kerron nyt, miten tämä mun kohdalla oli mahdollista. 

Oon jo jonkin aikaa, vuodesta 2019, ollut mukana Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnassa. Vuosina 2019-2020 osallistuin Vuosi Yrittäjänä ohjelmaan ja perustin NY-yrityksen nimeltä Jalo NY. (Tästä on pakko tehdä essee joskus tulevaisuudessa, sillä siitäkin riittää kerrottavaa romaaniksi asti.) Kyseisen vuoden jälkeen ja alumniuden myötä hain NY-lähettilääksi. Vuosien saatossa on tapahtunut, vaikka ja mitä, ja oon päässyt kokemaan aivan huikeita juttuja. Muun muassa tämä Slush -tapahtuma oli yksi niistä.  

Sain kutsun Slush –tapahtumaan sähköpostiini Nuori Yrittäjyys ry:ltä yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja itse Slushin kanssa. Nuori Yrittäjyys ry, Suomen Yrittäjät ja Slush siis mahdollistivat tämän ikimuistoisen kokemuksen meille 32:lle Vuosi Yrittäjänä -ohjelman käyneille nuorille alumneille. Olimme kutsuvieraana tapahtumaan ja saimme viettää yhden päivän Slushin huumassa. 

Osallistuimme torstain 17.11. Slush -päivään, sitä voisi myös kutsua pääpäiväksi, sillä yleensä ensimmäisenä päivänä isoimmat nimet ja yritykset ottavat osaa tapahtumaan.  

Meille mahdollistettiin kuljetusten lisäksi myös hotelliyöpyminen Helsingissä, joten matkani Tampereelta alkoi jo edellisenä iltana. NY oli järjestänyt meille keskiviikoksi glögi-illan, jossa pääsimme tutustumaan ja vaihtamaan kuulumisia etukäteen muiden NY goes Slush -päivään osallistuvien kanssa, glögin ja pienen Slush –aiheisen visailun äärellä. Virallinen NY goes Slush -päivämme alkoi kuitenkin vasta seuraavana päivänä aikaisin aamulla.  

Tapasimme torstaina kello 8.00 hotellin aulassa ja suuntasimme Espoon Otaniemeen kulkupelillä, jos toisella kohti Startup Saunaa – paikkaa, jossa Slush sai aikoinaan alkunsa. Startup Saunalla meille oli järjestetty vierailu yhdessä Aaltoesin ja Suomen Yrittäjien kanssa. Luvassa oli Aaltoesin ja Suomen Yrittäjien esittelyt, Open Mic Pitching ja herkullista purtavaa.  

Kyllä luit oikein. Aaltoesin poppoo johdatteli meidät Slush-fiilikseen tarjoamalla Open mic pitching –mahdollisuuden osana vierailua. Meillä oli siis mahdollisuus hioa meidän pitching-taitoja ja kertoa meidän jokaisen yrittäjätarina kolmeen minuuttiin. Saimme vastineeksi muutaman minuutin hyödyllisen palautteen Aaltoesin kokeneilta konkareilta: Mike Bradshawlta ja Valtteri Haikaraiselta. Aamulla meille nakitettiin myös pieni tehtävä jakautuessamme pienryhmiin ennen siirtymistä Helsingin Messukeskukseen. 

Olin jo aamulla oppinut todella paljon ja päivä oli vasta alussa. Pitchauksesta saimme varteenotettavia vinkkejä:  

  • Pitchissä on aina hyvä olla lukuja. 
  • Yleisön osallistaminen on tärkeää: 60/40% ja 70/30% -kysymykset. 
  • Mikki leualle, jos tuntuu, että se ei meinaa pysyä menossa mukana. 
  • Tee sijoittajalle selväksi, mitä haluat häneltä. 
  • Anna selkeä kuva kasvumahdollisuuksista – visio. 
  • Esityksen on oltava siisti ja selkeä sekä se tulee harjoitella kunnolla. “Everyone has a plan until they get punched in the face.” -Mike Tyson. 

Olin pitkän aikaa odottanut koko tapahtumaa kuin kuuta nousevaa, laskin suorastaan päiviä siihen. Siirtyessämme Messukeskukseen vatsan pohjassa kutkutti entisestään, sillä odotukset todella olivat korkealla ja halusin saada päivästä kaiken irti. Jo Messukeskuksen pihalla ulko-ovilla, lukuisten bisnesmiesten ja –naisten ympäröimänä, tunnelma oli kuin olisi ollut itsekin joku iso nimi täälläpäin. Astuessani kuitenkin ovesta sisään ja saadessani passin kaulaan sekä rannekkeen käteeni olo oli sanoin kuvaamaton. Siinä kohtaan, kun salkkuihmisiä vilisi setelit taskusta pursuten, kravatti kaulassa ja jakut päällä korkkarit kolisten, tunsin olevani jonkun ison ja merkittävän äärellä. Tarkoitan tällä sitä, että näistä ihmisistä näki jo päältäpäin, ei vain vaatetusten perusteella, vaan heidän karaktääristään huokuvan arvokkuuden, itseluottamuksen ja päämäärätietoisuuden perusteella, että he eivät ole mitä tahansa tyyppejä. He tietävät mitä tekevät, minne olivat tulleet ja mitä hakemaan. Nuo ihmiset olivat useiden eri alojen, moniosaavia ja menestyviä liikemaailman yrittäjiä, jotka ovat tulleet hankkimaan yritykselleen pääomaa, luomaan suhteita ja kontakteja. He eivät tulleet ihmettelemään, mikä taas toisaalta hieman hämmensi minua kieltämättä, sillä sitä minä olin juuri tänne tullut tekemään. Mitä minä parikymppinen opiskelija Tampereelta oikein teen täällä heidän seassaan? En minä ollut mikään yhdysvaltalainen startup -jätin perustaja – ei minulla edes ollut mitään maata mullistavaa bisnesideaa, saati uutta innovaatiota takataskussa. Minä tulin vain oppimaan ja inspiroitumaan muilta. Tulin ihmettelemään ja ihailemaan ison maailman meininkiä. 

Ehkä hieman pelonsekasinkin tuntein kuitenkin ymmärsin nopeasti olla ylpeä siitä, kuka olen ja miksi täällä olen. Vaikka Slush mielletään enkelisijoittajien ja menestyvien yrittäjien sekä yrityksien kultakaivokseksi, voi siellä varmoin ja rennoin ottein tallustaa myös tallainen melko perus tyyppi lyömässä hyvällä tuurilla kättä päälle yhteistyön tai kaupan merkiksi, tai sitten vain ihan kerryttää itselleen tietoa, oppeja ja kontakteja sekä luoda ikimuistoisia kokemuksia itselleen. Ja täytyyhän minun myöntää, että kyllähän minä tiesin, mihinkä olen tulossa ja osasin varautua siihen – suunnilleen, mutta en vain osannut vielä kuvitella sitä oikeasti. Slush on sellainen paikka, että siellä on hyvä kulkea hieman pää pilvissä, mutta jalat maassa – ei ainakaan pää pensaassa. Sen otin opikseni heti. 

“Jokaisella Slushin kävijällä on oma syynsä tulla tapahtumaan –  osa käy yhden kerran, toiset taas joka vuosi. Kaikkia kävijöitä kuitenkin yhdistää rakkaus yrittäjyyttä ja startup-skeneä kohtaan.” (Messukeskus. Case: Slush. Verkkosivu. Viitattu 8.12.2022.) 

Pieni hämmennys muuttui jälleen melko reippaasti suorastaan hullunkuriseksi innostukseksi ja suureksi iloksi sekä odotukseksi, mikä siellä taustalla kyllä oli ollut pitkin päivää. No, jos se, että aulassa ulko-ovien vieressä minusta tuntui tältä, niin voitte kuvitella ilmeeni, kun saavuin itse tapahtuma-alueelle. Voin sanoa, että tää likka oli kyllä yhtä hymyä. Muistan, kuinka poskiin valehtelematta sattui saavuttuani kotiin ja ääni oli käheänä, kun oli koko päivän ollut hymy korvissa ja ylikierroksilla. 

Olin nyt astunut todella Slushin tontille. Muistan reaktioni innostuksen lisäksi katsoessani ensimmäistä kertaa kaikkea sitä isoa ja ihmeellistä rappusten päässä korkealla: kuhisevaa ihmisjoukkoa ja laservaloja, niin jännittävää, mutta kutkuttavaa samaan aikaan – se oli maagista. Odotukset olivat korkealla sukeltaessani ihmisjoukkoon. Vein takkini narikkaan, mikä kyllä pesi mennen tullen Kaijakan narikan. Heti ensimmäisenä pisti silmään iso Slush –kyltti, jos toinen ja kolmaskin, messupisteiden ja yrittäjien ympäröimänä. Upeita valoja eri väreissä tummaa taustaa vasten. Voisiko sanoa, että synkkää, mutta kaunista samaan aikaan. 

Meille oli järjestetty vapaata kiertelyä päivän alkuun oman hostin ja ryhmän kanssa. Lavaohjelmaa ja messuosastoja riitti laidasta laitaan. Olin ladannut puhelimeeni Slush-apin, josta pystyi monen muun toiminnon lisäksi, esimerkiksi katsomaan milloin, missä ja minkälaisia puheenvuoroja tai paneelikeskusteluja on luvassa. Meille tarjottiin myös lounas Slushin ravintolamaailmassa. Pakkohan ennen ensimmäisiä puheenvuoroja oli napsia muutama selfie ja ryhmäkuva. Kamera alkoi laulamaan kyllä tottakai jo kuuluisilta ulko-ovilta, eikä se kyllä hellittänytkään, kun vasta päivän päätyttyä. Kuvailun lisäksi, maltoin kyllä pelkkänä korvana kuunnella puhujia, kirjoittaa kasapäin muistiinpanoja ja vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa. 

Vapaan kiertelyn kaveriksi, meille oli laitettu ylös muutama puheenvuoro, joita oli tarkoitus mennä kuuntelemaan koko porukan voimin – niitä ei kannattanut missata. Kello 14.25-14.55 Siirryimme yhdessä katsomaan Nordic Leadership: Learnings from Spotify, Supercell and Kry. Puheenvuoroa kuvailtiin näin: “Three iconic Nordic leaders Ilkka Paananen – CEO and Co-founder of Supercell, Josefine Landgard – Founder and CEO of Mantle, and Sofia Bendz – General Partner at Cherry Ventures, will take the stage to discuss running tech companies and what makes the way iconic Nordic companies are run so special.” 

Kello 14.57-15.14 oli vuorossa How Do You Sell The Future? Lessons From Apple, Airbnb, Snapchat and Beyond. Kello 15.15 eteenpäin oli taas vapaata kiertelyä tapahtumassa. Itse kävin myös kuuntelemassa mm. Onlyfansin toimitusjohtaja Amrapali Ganin paneelikeskustelun: “Meillä on yli kolme miljoonaa sisällöntuottajaa”. 

Illasta kokoonnuimme yläaulassa ja kävimme annetun tehtävän läpi. Tehtävänämme oli kertoa 3 tärkeintä oppia päivästä. Päivän jälkeen suuntasimme taas yhtä ikimuistoista kokemusta rikkaampana kotimatkalle. 

Opit, oivallukset ja ajatukset 

Itse opin ja oivalsin spontaanisten kohtaamisten, antoisien keskusteluiden ja huippuyrittäjien sekä loistavien puhujien ansioista hurjasti ja sain paljon eväitä tulevaisuuden työelämään sekä opintojen tueksi. Muistiinpanoja tuli vaikka muille jakaa – siksi jaankin teille ilomielin niistä nyt muutaman.  

Nordic Leadership –paneelissa palloteltiin mm. Yrityskulttuuria, johtajuutta, menestyvän yrityksen tekijöitä, oppeja ja floppeja sekä yhteisön merkityksestä työpaikalla, ja kuinka kaikki tämä vaikuttaa kaikkeen. Sofia Bendz Spotifysta kertoi, kuinka tärkeää työntekijöiden eli tiimin on tuntea kuuluvansa johonkin heitä isomaan – johonkin merkitykselliseen. Aito innostus yhteisön sisällä johtaa yrityksen kasvamiseen: se on kaiken lähtökohta. Yhteisön on oltava innostuksen lisäksi avoin ja tuottaa sen sisällä hyvää mieltä, jotta yritys voi onnistua: ei mikromanageerausta. Sofia kannusti myös jakamaan tietoa sekä etsimään sitä. Tämän lisäksi Sofia kehotti yrityksiä juhlimaan myös niitä onnistumisia, mokien lisäksi. Kuten Ilkka Paananen sanoi: “Epäonnistumisia juhlitaan shampanjalla.” Sofia painotti tähän viitaten onnistumisienkin juhlimisen tärkeyttä – vaalikaa kannustavaa ja iloista ilmapiiriä. Lopuksi Sofia suorastaan käski johtajien muistaa pitää hauskaa. Itsekin työssäni usein painotan sitä, että töitä pitää tehdä lähtökohtaisesti aina tosissaan, mutta ei vakavasti. Rennolla otteella, pieni pilke silmäkulmassa ja hauskaa pitäen! Se on mielestäni tärkein oppi ollut jo kauan ja tulee jatkossakin olemaan. 

Nordic Leadership –paneelissa mieleen jäi myös Supercellin Ilkka Paanasen opit. Myös hän otti kantaa työilmapiiriin: luotto työkavereihin on eriarvoisen tärkeää menestyvän yrityksen kannalta. Yhteisössä vallitseva luotto ja kommunikointi on ns. Foundation joka asiassa. Ihmiset voi paremmin ilman mikromanagerointia: sillä on maailman laajuinen vaikutus. Ilkka myös kannusti ihmisiä ottamaan rohkeasti riskejä – uskallus on rikkaus. Ja jos välillä menee vihkoon, niin se on enemmän kuin ok. Virheen merkiksi tulee ottaa sitä shampanjaa. Yritys “feilaa” toden teolla korkeintaan siinä kohtaan, kun niitä riskejä ei oteta. Ei voi mokata ottamalla riskejä, sillä niistä otetaan opiksi, tehdään asiat toisin sekä paremmin ja menestytään. Paananen painotti myös tarinan kerronnan tärkeyttä: inspiroivat tarinat ja tarinankertojat jatkavat maailmalle, luota siis omaan visioosi. 

Josefine Landgard Kry:stä painotti turvallisuuden merkitystä yhteisökulttuurissa, esimerkiksi tyhmiä kysymyksiä ei ole. Yhteisön tulisi olla Safe space, missä näitä tyhmiä kysymyksiä ei ole ja niitä saa esittää. Yrityskulttuuriin liittyen Josefine peräänkuuluttaa sitä, että niin johtajien kuin työntekijöidenkin tulisi olla suoria ja reiluja toisilleen: ei hevonpaskaa. Johtajuudessa tänä päivänä on hienoa huomata, että naisia on alalla enemmän. Landgard painotti, että niin johtaja kuin kuka tahansa yrityksessä voi olla tavoitteellinen, mutta nöyrä samaan aikaan – ne kulkevat käsi kädessä. Josefine myös kannusti unelmoimaan isosti: yritykset, jotka tekevät muutoksia makes a difference. 

Jo tässä oli liuta oppeja, listaan kuitenkin vielä muutaman alle: 

  • Tee demo ideasta, se merkitsee enemmän kuin sanat. 
  • Vaikka sijoittaja haluaisi kaataa ideallesi kultaa kottikärryt täyteen, on oltava kanava maksaa. 
  • Inevitable Language is Good Language. 
  • Hire people that are better than you. Give them freedom and trust. That way you won’t slow down the developement.” – Sofia Bendz
  • Käyttäjäkokemusten ymmärtäminen on iso asia, johon kiinnitetään tänä päivänä yhä enemmän huomiota. 
  • Tämän hetken sijoittajat ovat entiseen verrattuna vahvemmin missio-orientoituneita: roolimalleja tarvitaan tasa-arvoisempaan ja yhteiskunnallisempaan kehitykseen myös sijoittajapuolella. 
  • Joskus vain täytyy luottaa tuuriin ja hyvään onneen. 
  • Nöyryys ja kunnianhimo kulkee käsi kädessä. 
  • Luota ihmisiin: älä mikromanageeraa. 
  • Ihmislähtöisellä johtajuudella on nykyään hyvin iso merkitys. 
  • Verkostojen merkitystä ei voi ikinä hehkuttaa liikaa: paljon apua yrityselämässä. 
  • Menestyäksesi ja saadaksesi kontakteja, mene ulos, kosketa ruohoa ja puhu ihmisille. 
  • Englannintaito kehittyy parhaiten puhumalla. Kukaan ei katso sinua vinoon, jos et pysty sanomaan heti jotain – tekemällä oppii, kokeile rohkeasti. 
  • Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Voit tehdä jo olemassa olevan asian omalla tavallasi ja tuoda siihen jotain uutta. 
  • Ständeillä matalan kynnyksen ja visuaalisesti huomiota herättävät aktiviteetit, kuten onnenpyörä tai maistiaiset vetävät puoleensa: uuden innovaation voi esittää sen tutun ja turvallisen kautta. 
  • Luo oma tyylisi olla luova. 
  • Älä pelkää epäonnistumista: korkkaa skumppa mokan merkiksi, korkkaa toinen onnistumiselle. 
  • Rahaa saa kyllä, kun vain kehtaa pyytää ja tekee sen oikein. 
  • Pohjoismaissa yritysten korkea moraali ja luottamus hallitustasolla asti antaa vapautta kasvaa. 
  • Vallanjako yrityksissä on huomattavasti kasvua lisäävämpi tapa verrattuna entiseen ahneeseen yrittäjäsukupolveen: tämä toimintatapa on toiminut esimerkkinä myös monien muiden valtioiden yrityskulttuureissa. 
  • Nuorten yrittäjien uusi sukupolvi on hyvällä tavalla kunnianhimoisempi sekä läpinäkyvämpi ja samalla vaatimattomampi. 
  • On tärkeää tuntea oikeita ihmisiä ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 

Näistä on opeista ja kopeista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Verkostojen, kokemusten ja oppien kirjo kasvoi taas monella monella ikimuistoisella sellaisella lisää. Olen varma, että Slushista tulee ponnistamaan monta ideaa ja yritystä menestystarinoiksi, jotka tulevat muuttamaan maailmaa seuraavan kymmenen vuoden sisällä. 

Lopetus 

Slush oli kerta kaikkiaan aivan upea tapahtuma. Tietyllä tapaa sekava, sillä vipinää ja vilskettä riitti, mutta hyvin silmiä avaava. Paljon ihania kohtaamisia, mielenkiintoisia puhujia ja ständejä sekä hyviä keskusteluja. Ennen kaikkea iso hatun nosto tapahtumassa mukana olleille yrityksille ja yrittäjille, wau! Iso ja lämmin kiitos tämän päivän mahdollistajille Nuori Yrittäjyys ry, Suomen Yrittäjät, Aaltoes ja Slush. Kiitos myös te huiput NY-alumnit, jotka olitte mukana luomassa hyviä, naurun ja ilon täyteisiä hetkiä. 

Käsittämätöntä, että pääsimme kokemaan jotain näin mahtavaa. Erittäin hieno ja inspiroiva kokemus kokonaisuudessaan takana päästä näkemään, kuulemaan ja tapaaman kovan luokan yrityksiä ja uusia innovaatioita. Erittäin tervetullut tapahtuma harmaaseen syksyyn. Ensi vuonna uusiksi.  

Lähteet: 

Wikipedia. Slush (tapahtuma). Verkkosivu. Viitattu 7.12.2022.  

https://fi.wikipedia.org/wiki/Slush_(tapahtuma)  

Helsingin sanomat. Slush. HS Vision suora lähetys Slushista on päättynyt torstailta – Perjantain lähetys alkaa kello 10. Juha-Pekka Raeste. Artikkeli. 17.11.2022. Viitattu 7.12.2022. 

https://www.hs.fi/visio/art-2000009177377.html 

My Helsinki. Slush 2022. Verkkosivu. 17.11.2022. Viitattu 7.12.2022. 

https://www.myhelsinki.fi/fi/näe-ja-koe/tapahtumat/slush-2022 

Valo. Slush 2022 Helsingissä. Verkkosivu. 27.10.2022. Viitattu 7.12.2022. 

https://valo.fi/ajankohtaista/slush-2022-helsinki/ 

Messukeskus. Case: Slush. Verkkosivu. Viitattu 7.12.2022.
https://messukeskus.com/tapahtumamarkkinointi/case-slush/ 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close