Sissimarkkinointi on markkinointia pienillä kustannuksilla, järki edellä rahan sijasta. Tästä tunnistaakin sissimarkkinoijan, hän käyttää järkeään ja saa aikaan hyviä tuloksia pienin panoksin, sillä sissimarkkinoija opiskelee asiakkaidensa ostokäyttäytymistä ja toimii asiakkaan eduksi. Perinteinen markkinoija mittaa tuloksia monesti esimerkiksi myyntilukujen perusteella, tuijottaen myynnin määrää. Sissimarkkinoija sen sijaan ei tyydy hyviin myyntilukuihin, hän tavoittelee voittoa, viivan alle jäävää tulosta, liikevaihdon sijaan. Sissimarkkinoija investoi aikaansa, energiaansa ja mielikuvitustaan. Hän myös määrittelee tarkasti liiketoimintansa ytimen ja pitäytyy siinä, sekä ilmaisee asiansa aina selkeästi ja kaartelematta. Asiakkaan ongelman ratkaiseminen kuuluu sissimarkkinoijan periaatteisiin, ja hän suosiikin yhteistyötä kilpailijoidensa kanssa sen sijaan, että haluaisi murskata heidät. (Parantainen 2008, 16-20.)

Miksi yleinen mielikuva on se, että usein sissimarkkinointikeinot ovat laittomia? Todellisuudessa laittomia keinoja tilaavat ovat usein suuria yrityksiä, ja tämä on muokannut ihmisten mielikuvia. Perinteinen sissimarkkinoija käyttää monipuolisia keinoja, jotka eivät ole laittomia. Ehkä myös se hämmentää ihmisiä, että monet sissimarkkinoinnin mainokset ovat sovinnaisia sääntöjä hieman rikkovia, joten suuri osa ihmisistä ärsyyntyy tai suuttuu. Mutta jos miettii asiaa siitä näkökulmasta, herättääkö tavallinen mukava mainos niin paljoa tunteita, kuin hieman räväkämpi, niin tulokset puhuvat puolestaan. Markkinointiviestien suurin virhe on se, että niissä ei ole mitään vikaa. Tunteet vaikuttavat suuresti ostokäyttäytymiseen, ja vaikka mainosta vihaavienkin määrä kasvaa, myös mainosta ihastelevien määrä kasvaa ja tunteet ohjaavat nämä asiakkaat ostoksille. Eikös se niin ole, että kaikkia ei voi miellyttää. (Parantainen 2008, 32-39.)

Silloin, kun kilpailu on kovaa, on vain pakko erottua. Sissimarkkinointi toimii, jos vain löytyy rohkeutta ja nokkeluutta, sekä aikaa ja halua panostaa. Markkinoinnin keinona sissimarkkinointi kiinnostaa itseäni kovasti, sillä se avaa niin laajat mahdollisuudet ja avartaa mieltä markkinoinnin suhteen.

Yrittäjällä on monia sissimarkkinoijalle tärkeitä ominaisuuksia, kuten sosiaalisuus, itsenäisyys, rohkeus, halukkuus, ahkeruus, sitkeys, tuloshakuisuus ja tietynlainen jääräpäisyys. Markkinoijan tulos riippuu osaamisen ja ammattitaidon lisäksi hänen halustaan ja rohkeudestaan. Vaatii rohkeutta olla välittämättä liikaa muiden ihmisten mielipiteistä. (Parantainen 2008, 55-56.)

Markkinoijan työn tulos on mitattavissa kertolaskuna: tulos = määrä x suunta x laatu. Tulos tarkoittaa ostavien asiakkaiden lukumäärää tai rahaa, määrä tarkoittaa markkinoijan tuottamien viestien lukumäärää, suunta tarkoittaa viestien kohdistamista oikeille vastaanottajille ja laatu kertoo, miten hyvin viesti saa vastaanottajan reagoimaan. Jotta sissimarkkinoinnin tulos olisi hyvä, täytyy oppia väistämään muutama kompastuskivi. Tai oikeastaan yhdeksän. (Parantainen 2008, 99-100.)

Ensimmäisenä on se, että et lähetä riittävästi viestejä. Ratkaisuna tähän toimii selkeän strategian rakentaminen, tavoitteen ja toteutuksen erotus toisistaan, osaamisesi tuotteistaminen, yhteisymmärrys markkinoinnin tavoitteista, kiireen katkaisu, välittömien tuloksien tuottaminen, jatkuva markkinointi, hintojen nostaminen ja yrityksen näkyminen ja kuuluminen. (Parantainen 2008, 101-118.)

Toisena ongelmana eteen voi tulla se, että viestisi ei tavoita asiakastasi. Ratkaisuna tähän voi siivota osoiterekisterin ja keskittyä henkilökotaisiin viesteihin. (Parantainen 2008, 119-124.)

Kolmas kompastuskivi voi puolestaan olla se, että asiakkaasi ei huomaa viestiäsi. Ratkaisuna voi toimia markkinoinnin henkilökohtaisempi kohdennus ja panosta viestin huomiota herättävyyteen, sekä oleminen uutisen arvoinen ja sanojesi mittainen. (Parantainen 2008, 125-130.)

Neljäntenä huomiona asiakkaan oletus siitä, että hän ei usko viestisi kuuluvan hänelle. Tältä voi säästyä välttämällä massamarkkinoinnin merkkejä, kirjaamalla muistutuksia kalenteriin, seuraamalla markkinamuutoksia ja pysymällä läsnä säännöllisten viestien avulla. (Parantainen 2008, 131-143.)

Viidentenä ongelmana eteen voi tulla se, että asiakkaasi ei ymmärrä viestiäsi. Tältä voit välttyä, jos sanot asiasi suoraan ja selkeästi, vältä huumoria, tarkista viestisi rakenne ja pyydä asiakkaan näkemys. (Parantainen 2008, 144-154.)

Kuudes haaste on se, jos asiakas ei tunnista tarvettaan. Tässä tapauksessa toimii se, että ottaa huomioon yksityiset motiivit ja etsii todellisen tarvitsijan, sekä lopettaa asiakkaan painostuksen. (Parantainen 2008, 154-158.)

Seitsemäs ongelma on se, jos asiakas ei usko ratkaisuusi. Tässä tilanteessa täytyy kehittää uskottavampi tuote, valita sopiva hinnoittelumenetelmä ja ryhtyä asiantuntijaksi. Myös tuotteen testaus vakuuttaa asiakasta. (Parantainen 2008, 159-172.)

Kahdeksas kompastuskivi tulee eteen, jos ostaminen on asiakkaalle liian vaikeaa. Tätä voi ehkäistä niin, että vastaa puhelimeen ja viesteihin nopeasti, yhteystiedot ja opasteet ovat selkeästi löydettävissä ja markkinointia on tarpeeksi, jotta asiakkaat saapuvat paikalle. (Parantainen 2008, 173-178.)

Viimeisenä haasteena on se, jos asiakas ei reagoi viesteihisi. Ehkä hän on epätietoinen siitä, mitä hänen kuuluisi tehdä. Anna selkeät ohjeet miten asiakkaan täytyy toimia, jos hän on kiinnostunut. Herätä mielenkiinto, mutta jätä asiakas janoamaan lisää tietoa. (Parantainen 2008, 179-180.)

Kirja oli 300 sivuinen, eli melko pitkä, mutta siltikin todella mielenkiintoista luettavaa. Sissimarkkinoinnissa on asennetta ja rohkeutta, joka kiehtoo eikä jätä ketään ainakaan kylmäksi!