Tampere
02 Dec, Saturday
-13° C

Proakatemian esseepankki

Sissimarkkinoinnin perusteet



Kirjoittanut: Rosaliina Salmela - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sissimarkkinointi
Jari Parantainen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Kuvittele maastopukuinen henkilö, joka juoksee hikeä valuen ihmisten perässä pitkin kaupunkeja koittaen heitellä heitä lukemattomilla määrillä erilaisia mainoksia ja tarjouksia. Se minulla tuli ensimmäisenä mieleen sissimarkkinoinnista. Googlettaessani sanan selvisi, että ehkä kyse ei olekaan ensimmäisestä mielikuvastani, vaikka sissiasennetta täytyykin löytyä sissimarkkinoijalta.

Jari Parantainen (2007, 11) selventää kirjassaan Sissimarkkinointi, että sissimarkkinoija käyttää järkeään enemmän kuin rahaa. Sissimarkkinoija markkinoi sellaisilla keinoilla, jotka tuottavat erinomaisia tuloksia, mutta pienillä panoksilla. Hän käyttää paljon aikaansa, energiaansa ja mielikuvitustaan. Sissimarkkinoinnissa raha ei ole pakollinen tuottoisan markkinointikampanjan saavuttamiseksi. Sissimarkkinoinnissa kyllä käytetään rahaa, mutta monet tempauksista ovat ilmaisia ja siten eroavat paljon massamarkkinoinnista. Sissimarkkinoijat oikeasti haluavat ymmärtää asiakkaidensa ostokäyttäytymistä sekä selvittää asiakkaidensa todellisen ongelman ja löytää siihen ratkaisun (Parantainen 2007, 15, 19).

 

Sissimarkkinointi naamioituu

Parantaisen mukaan sissimarkkinointi ei välttämättä näytä edes aina markkinoinnilta kuluttajan silmin. Sissimarkkinoija ei kumminkaan yritä harhauttaa asiakasta. Täsmämarkkinointi vain poikkeaa valtavirrasta niin paljon, ettei asiakas asetu siilipuolustukseen. (Parantainen 2007, 16).

Hyvänä esimerkkinä sissimarkkinoinnista voidaan käyttää 3M:n tekemää markkinointikampanjaa, jonka he järjestivät vuonna 2005 Kanadassa (Better Marketing, 2020). He laittoivat Vancouveriin bussipysäkille luodinkestävän lasisäiliön, jonka sisällä oli 3 miljoonaa dollaria rahaa. Ihmiset saivat yrittää rikkoa lasin potkimalla sitä ja vartija seurasi vierestä, että kyseistä sääntöä noudatettiin. Todellisuudessa lasin sisällä oli vain 500 dollaria ja loput rahoista olivat tekaistua rahaa.

Kampanja oli edullinen toteuttaa sillä, lasisäiliön sisällä oli 500 dollaria, julistelaatikko piti vuokrata vain päiväksi ja vartijoille maksaa palkka. On arvioitu, että kampanja tuotti miljoonan dollarin arvosta ilmaista julkisuutta sekä kyseiselle suojalasille kolmen kuukauden tilauskannan. Kyseinen lasisäiliö oli esillä vain yhden päivän ja se keräsi suuresti huomiota sekä listataan yhä yhdeksi tunnetuimmista markkinointikampanjoista.

 

Sissimarkkinoinnin tarkoituksena ei ole miellyttää kaikkia

Yleensä markkinointia tehtäessä pyrimme miettimään, että miten emme suututtaisi ketään. Onko tämä nyt oikein? Voiko tämän käsittää tietyt ihmiset väärin? Loukkaako tämä jotain? Halutaan, että yrityksestä jäisi mahdollisimman myönteinen mielikuva. Mutta voiko liian hyvä ja neutraali kuva olla yrityksen haitaksi? Voiko se aiheuttaa sen, että et muista yritystä, koska se ei herättänyt mitään tunteita?

Anne Lind (Taloussanomat, 2004) Matkailun edistämiskeskuksesta kertoo, että eivät käytä turvallisuutta perhematkailumainoksen ykköshoukuttimena, sillä he eivät voi tietää, että jos joku päivä tapahtuukin jotain joka uhkaa Suomen turvallisuutta. Tällä logiikalla Parantaisen (2007, 35) mielestä markkinointi olisi mahdotonta. Eihän Applekaan voisi markkinoida puhelintaan nopeimpana, jos jossain puhelimessa olisikin tekninen vika eikä se toimisi nopeasti.

Kaikkia miellyttävä viesti ei välttämättä myy eniten (Parantainen 2007, 36). Mainos, joka herättää tunteita saa aikaan sen, että puolet ihmisistä raivostuvat mainoksesta ja puolet taas pitävät siitä, että joku hieman sekoittaa pakkaa. Parantaisen mukaan (2007, 37) sovinnaisia sääntöjä rikkova kampanja myy paremmin, koska hänen mielestään viestin on herätettävä tunteita, jotta se saisi kuluttajat ostamaan. Vaikka mainoksesta provosoituneita olisi enemmän niin mainoksen radikaaliudesta innostuneita ostajaehdokkaita löytyy silti.

 

Sissimarkkinointi Vs Massamarkkinointi

Miksi siis tulisi valita mieluummin sissimarkkinointi kuin massamarkkinointi? Parantaisen mukaan massamarkkinoinnin yksi kompastuskivistä on se, että haluttaisiin tavoittaa kaikki asiakkaat. Asiakasryhmää ei oikeastaan rajata, tavoitteena on, että kunhan joku suuresta joukosta tarttuu syöttiin. Jos markkinoijalla on useita kohderyhmiä pian hänellä ei ole yhtään kohderyhmää (Parantainen 2007, 76). Sissimarkkinoija rajaa mieluiten yhden kohderyhmän kokonaan pois, että saisi käytettyä resurssejaan paremmin johonkin toiseen.

Massamarkkinoinnin toinen ongelma on se, että he lisäävät vain markkinointia, jos tuntuu että se ei tehoa. Jos aikaisempi mainos esimerkiksi lehdessä ei tuota tulosta niin ensi numeroon mainoksen kokoa suurennetaan. Kun kilpailija huomaa, että toinen brändi lisää vain markkinointiaan ja joka kanavasta mainoksien levittämistä niin hän tekee samoin. Asiakas hermostuu tästä, eikä jaksa enää kuunnella tai huomioida näitä mainoksia, varsinkaan jos hän ei suoranaisesti edes kuulu oikeaan kohderyhmään. (Parantainen 2007, 82).

Mainoksia on välillä myös erittäin vaikea ymmärtää. Varsinkin televisiota katsellessa tulee useita mainoksia, joiden jälkeen jää miettimään, että mitähän tuollakin yritettiin hakea. Parantainen (2007, 144) esittää kirjassaan esimerkin Markkinointi&Mainonta-lehdestä (38/2004) kuinka tietokoneyrityksen mainoksessa esiintyi nainen, joka käveli kohti merta. Tarkoituksena oli, että mainoksesta tulisi ilmi, että tietokoneet avaavat kokonaisen valtameren täynnä mahdollisuuksia. Yrityksellä meni kyseisellä hetkellä huonosti ja ihmiset ajattelivat, että nainen menee hukuttautumaan. Tämä ei ollut ehkä ihan haluttu lopputulos. Kuluttaja ei monesti kerkeä ajatella mitä mainoksella haetaan, kun se tulee televisiosta ja ympärillä saattaa olla muitakin häiriötekijöitä, jotka vaikuttavat keskittymiseen.

 

Loppupäätelmät

Markkinointi on aina kiinnostanut minua erittäin paljon ja sissimarkkinoinnista lukeminen herätti aivan uudenlaisen kiinnostuksen markkinointiin. Sain kuvan, että sissimarkkinoinnilla ei ole rajoja ja oman luovuuden saisi päästää valloilleen. Toivon, että jossain vaiheessa pääsisin käyttämään ja ideoimaan sissimarkkinoinnin opeilla jonkunlaisia markkinointikampanjoita tai omien projektien markkinointiin hyödyntämään kyseistä oppia.

 

Lähteet

Pantsu, P. 2004. Turvallisuutta ei voi mainostaa matkailuvalttina. Luettu 18.3.2020.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001402982.html

Stevenson, T. 2020. The $3 Million Bus Stop — How 3M Got $1 Million in Free Marketing. Luettu 15.3.2020.

https://bettermarketing.pub/the-3-million-bus-stop-how-3m-got-1-million-in-free-marketing-6a3915027aee

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close