Tampere
05 Dec, Monday
-7° C

Proakatemian esseepankki

Sisällöntuotanto sosiaalisessa mediassa



Kirjoittanut: Petra Hiltunen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Kirjoittajat: Jenna Korpi & Petra Hiltunen 

 

Aloitus  

Esseen tavoitteena on ymmärtää ja perehtyä ensin, mitä sisällöntuottaminen on ja mitä hyötyjä siitä on yritykselle. Tuomme esseessä myös esiin, mitä epäselvä viestintä ja sisällöntuottaminen voivat olla. Esseen pääpainona on kuitenkin perehtyä somesisällöntuottamiseen ja sen myötä hyödyntää oppimaamme luomalla sosiaalisen median strategia tiimimme Jääkahvila projektille. Käymme esseessä läpi myös sosiaalisen median kanavia ja sitä millainen sisältö sopii minnekin. Vaikka olemme tehneet jo useassa projektissamme sekä työelämässä sisällöntuotantoa eri kanaviin, esseen myötä opimme paljon lisää aiheesta. 

 

Mitä on sisällöntuotanto? 

 

Sisällöntuotannolla tarkoitetaan kaikkea yrityksen tuottamaa sisältöä. Sisällöntuotanto kattaa kokonaisuudessaan kaiken aina tekstistä kuvaan, videoon ja äänisisältöön. Useimmiten isoimmassa roolissa on tekstisisältö yhdessä kuvien kanssa sekä videot. (trustmary.com) Kirjassa Kaikenkattava sisällöntuotannon opas Kortesuo luettelee, että sisällöntuotantoa ovat esimerkiksi yritysvideot, haastattelut mediassa, Facebook-päivitykset, podcastit ja kuvat, joiden jakokanavana toimii niin verkkosivut kuin muun muassa Instagram.  

Sisällöntuotanto pyrkii tarjoamaan lisäarvoa kiinnostavan ja hyödyllisen sisällön avulla ja ohjaamaan asiakkaita kohti ostopäätöstä. Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on näin sitouttaa asiakkaita yritykseen. Optimoitu sisällöntuotanto tuottaa yritykselle monenlaista hyötyä, kuten kasvavaa liikennettä verkkosivuille sekä voimistuvaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Tavoitteellinen sisällöntuotanto kulkee yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden mukana ja tarkoituksenmukainen sisältö johdattaa asiakasta ostopolulla. Näin yritys tuo itseään esille, saa lisää yhteydenottoja ja toteutuneita kauppoja. (seoptimi.fi)  

Kun sisällöntuotanto tehdään oikein, verkkosivusi päätyvät tärkeiden Google hakujen kärkipaikoille. Näkyminen oikeassa paikassa on mittaamattoman arvokasta, ja se pitäisi myös olla sisällöntuotannon tavoite. 

Elämme poikkeuksellisen visuaalista aikakautta, ja sen myötä kuvien ja videoiden kuluttaminen on lisääntynyt. Myös somesovellusten algoritmit heijastavat samaa: Facebook näyttää ihmisille kuvallisen päivityksen herkemmin kuin kuvattoman tekstipäivityksen. Vastaavasti Google suosii hakutuloksissaan videoita. (Korteensuo, 8%) 

 

Sisällöntuotannon hyödyt yritykselle 

 

Sisältömarkkinointi on asiakkaan palvelemista. Erilaisilla sisällöillä, kuten blogeilla, uutiskirjeillä, kuvilla ja videoilla, vastataan asiakkaiden kysymyksiin sekä herätetään heidän kiinnostuksensa ja luottamuksensa. Sisällöillä pyritään sitouttamaan asiakas niin, että hän myös ostaa yrityksen tuotteita ja palveluita. (seoptimi.fi) 

Optimoitu sisällöntuotanto tuottaa yritykselle monenlaista hyötyä, kuten kasvavaa liikennettä verkkosivuille sekä voimistuvaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Tavoitteellinen sisällöntuotanto kulkee yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden mukana ja tarkoituksenmukainen sisältö johdattaa asiakasta ostopolulla. Näin yritys tuo itseään esille, saa lisää yhteydenottoja ja toteutuneita kauppoja. 

 

Somesisällöntuotanto 

 

Koska suurin osa suomalaisista käyttää jo sosiaalista mediaa, yritykselle se tarkoittaa, että valtaosa asiakkaista on siellä. Niinpä yritystenkin on oltava sosiaalisessa mediassa. Yrityksille sosiaalinen media on puolestaan potentiaalinen kanava markkinointiin päämääränään saada lisää tuloja. (popa.fi) 

Kanavat 

Sisältöä tuotetaan moneen eri kanavaan ja monella eri tavalla. Sosiaalisesta mediasta on tullut yritysten yleinen viestimiskanava ja Katleena Kortesuon mukaan “yrityksen on pakko olla somessa, jotta se selviää kilpailussa” (Kortesuo, 4%). Erilaisia somealustoja löytyy nykyään jokaisen yrityksen kohderyhmää kohti.  

Seuraavaksi esittelemme yleisimmät some kanavat, jossa yritykset viestivät. 

Facebookia käytti vuonna 2018 2,8 miljoonaa suomalaista ja sieltä löydät ostokykyisen työikäisen ihmisen. (Kortesuo, 4%) Facebookissa on myös nuoret, mutta nuoret käyttäjät käyttävät kanavaa viestimisvälineenä, josta voit tarkistaa esim. Aikatauluja tai pitää yhteyttä opiskelijakavereihin. (Kortesuo, 4%) On siis hyvä miettiä mikä viesti ja sanoma Facebookissa toimii ja miten siitä saa parhaan hyödyn irti. 

Linkedin on sopiva kanava muun muassa B2B-kontaktien kanssa viestimiseen sekä rekrytointiin. Siellä viestiminen saattaa olla pinnallisempaa. Linkedinissä toimii seuraavanlainen sisältö: työpaikkailmoitukset, linkit ja vinkit, työsuhdekuulumiset, hakuilmoitukset sekä tapahtumatreffit. (Kortesuo, 6-7%) Linkediniin tuottaessa sisältöä julkaisusi voi saavuttaa suurenkin kohderyhmän sekä voit luoda tärkeitä verkostoja. 

Käyttäessä Linkediniä olemme huomanneet monen yrittäjän mainostavan omaa tuotettaan tai palveluaan avoimesti omalla henkilökohtaisellaan tilillä. Kortesuo toteaa kirjassaan, että “Linkkari ei ole myöskään suoran mainonnan kanava”.   

Twitterissä viestit ovat lyhyitä sekä keskustelut yhtä virtaa. Kortesuon mukaan Twitter soveltuu viestintäkanavaksi, mikäli olet yhteiskunnallinen vaikuttaja tai toimit viestintäalalla. Siellä saa viesteilleen näkyvyyttä ja keskustelu voi edetä kiivaaksikin. (Kortesuo, 7-8%) 

Yritykselle Twitter on kanava, jolla voidaan seurata ja ylläpitää keskustelua muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. (Flowhouse.fi 2022) 

Instagram soveltuu parhaiten yrityksille, joiden toimiala on visuaalinen. (Kortesuo, 7-8%) Instagramissa jaetaan kuvia sekä videoita eri muodoissa ja yritykset tavoittavat kohderyhmäänsä hyvin jopa ilman maksullista markkinointia. Kokemuksemme pohjalta yrittäjänä Instagram on ollut yksi parhaista kanavista viestiä. Instagramin ominaisuuksien avulla voi tavoittaa monta erilaista kohderyhmää yhdellä alustalla. 

Kortesuon kirjassa kuvaillaan Youtuben olevan sopiva kanava sellaisille yrityksille, jotka pystyvät tarjoamaan vinkkejä, tuotetestaus tai vertailu videoita. Kokemuksiemme mukaan Youtubessa suora mainostaminen, muuten kuin maksullisen markkinoinnin kautta, ei ole yhtä tuottoisaa, kun asiakkaalle tuotettu muu arvokas yrityksen tarjoama sisältö. 

 

 

Postauksen tekeminen 

 

Katleena Kortesuo kertoo Helsingin seudun kauppakamarin podcastissa siitä, että isot yritykset eivät uskalla ottaa aina kantaa mielipiteitä herättäviin aiheisiin, koska yrityksillä ei ole varaa pahoittaa kenenkään mieltä. Toisaalta Katleena pohtii, että mikäli yritys ei pysty ottamaan kantaa, tarvitseeko sen? Podcastissa pohditaan myös sitä, että pienyrittäjät tekevät monesti oman näköistä ja hieman “kotitekoista” someviestintää. Kotitekoinen someviestintä on toisaalta mielestämme hyväksi silloin kun se luo aidon vaikutelman ja tuo asiakasta lähemmäksi yritystä. 

Somessa viestiessä rohkeus erottautua on myös eduksi. Mikäli pystyt siis ottamaan kantaa asioihin tai kokeilla jotain aivan uutta, tee se! 

Tiivistäminen on tärkeää some alustoilla viestiessä, koska somessa lyhyet viestit toimivat monesti kaikkein parhaiten. Useat somekanavat myös rajoittavat julkaisujen pituutta joko maksimimerkkimäärällä tai katkaisemalla pitkän tekstin niin, että vai osa tekstistä jää näkyville. Somejulkaisun tekstin tiivistäminen parantaa viestin ymmärtämistä, karsii turhat asiat pois sekä tuo uskottavuutta. Toisin sanoen tekstin tiivistäminen helpottaa sekä kirjoittajaa että lukijaa.  

 

Epäselvä viestintä 

 

Selkeästi ja johdonmukaisesti tuotettu sisällöntuotanto sekä sen mielenkiintoa herättävä ja korkealaatuinen sisältö auttavat potentiaalisia asiakkaita löytämään etsimänsä sisällön. Hakunsa tuloksiin tyytyväinen asiakas suosittelee helposti saamaansa palvelua muillekin. (seoptimi.fi) Vastakohtana taas epäselvä sisällöntuottaminen ei välttämättä tavoita kohderyhmäänsä ja saattaa ajaa potenttiaalisen asiakkaan mahdollisimman kauas.  

Kirjassa Kaikenkattava sisällöntuotannon opas Kortesuo nostaa esille millaista epäselvä viestintä voi olla. Epäselvää viestintää voi tarkastella monesta eri näkökulmasta, kuten muun muassa visuaaliselta, emotionaaliselta, tekniseltä, tekstilliseltä tai loogiselta kannalta. Visuaaliselta kannalta epäselvää viestintä voi olla suttuinen tai hämärä kuva, epäselvä fontti tai tekstin asettelu. Emotionaaliselta kannalta epäselvä viestintä voi olla vahvaa tunneviestintää, että lukija torjuu viestin jo pelkkien kirosanojen, ylikehujen tai asiattomien kuvien perusteella. Tekniseltä kannalta taas epäselvä viestintä voi olla verkkosivujen ja linkkien toimimattomuutta, väärää kielivalintaa tai lausumisvirheitä tai kirjotusvirheitä kriittisissä kohdissa. Tekstilliseltä kannalta taas liian pitkiä virkkeitä, tekstejä tai videoita, pitkiä ja vieraita sanoja, kaksitulkintaisuuksia tai monimerkityksisyyksiä, jotka lukija voi tulkita eri tavoin kuin sisällöntuottaja on ajatellut. 

 

 

Onnistumisen mittaaminen  

 

Somessa viestiessä on tärkeää pystyä mittaamaan onnistumista. Tässä avaintekijänä on tavoitteiden asettaminen. Somesisällöntuotannon tavoitteiden asettamisessa voi auttaa Smart – kriteerit. Tutustuimme kirjassa sisältömarkkinoinnin työkalut smart tavoitteeseen. Sillä määritellään tavoitteita, jotka ovat selkeitä, mitattavissa olevia sekä tärkeitä organisaatiolle. ( Hiila, Hakola, Rummukainen 90)  

”SMART-kriteerit on luotu helpottamaan tavoitteiden asettamista. SMART on lyhenne sanoista selkeä, mitattavissa, aikaan sidottu, realistinen ja tarpeellinen. SMART-kriteerit pitävät markkinoinnin tavoitteet yksinkertaisina ja konkreettisina. ” (Markkinoinnin tavoitteiden asettaminen smart-kriteerien avulla) 

Kriteerien M kirjain eli ”mitattavuus” määrittelee sen, voimmeko tarkistaa onko tavoitteisiin päästy. Mitattavuus on tärkeää yrityksen sisällöntuottamista tehdessä. Voit joutua mittaamaan esimerkiksi markkinointikampanjan onnistumista, kohderyhmän tavoittamista sekä sisältöjesi kiinnostavuutta. Mitattavissa olevia tavoitteita voi olla esimerkiksi tykkäysten määrä tai ostotapahtumat. 

Mielestämme smart kriteerit soveltuvat erinomaisesti sisällöntuottajan käyttöön.  

 

 (https://lovidea.com/) 

 

 

Sosiaalisen median strategia 

 

Sosiaalinen media on rakennettu sellaiseksi, että tarvitaan jatkuvaa, säännöllistä ja aktiivista läsnäoloa. Kiinnostavan ja seuraajia koukuttavan sisällön tuottaminen tasaiseen tahtiin ei ole kuitenkaan helppoa, siksi tarvitaan yksityiskohtainen ja konkreettinen suunnitelma eli sosiaalisen median strategia. 

Sosiaalisen median strategia on yrityksen sosiaalisen median toimintaa ohjaava suunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa käydään mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti läpi, mitä varten yritys on somessa ja tuottaa sinne sisältöä sekä miten somea käytännön tasolla toteutetaan. Mitä yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi suunnitelma laaditaan, sitä helpompaa sitten itse käytännön työ on. Ja hyvin toteutettu some taas tuo niitä tuloksia, joita yritys kaipaa. (popa.fi) 

Ilman strategiaa eli suunnitelmaa sosiaalisen median tekeminen vaikeutuu, on epäsäännöllistä ja päämäärätöntä haahuilua. Kun et tiedä, mitä somejulkaisuun kirjoittaisit, millaisen kuvan tai videon jakaisit, millaisella kirjoitustyylillä kirjoitat ja kenelle jne., tulee helposti valittua se helpompi reitti, eli jättää kokonaan tekemättä. Se taas tarkoittaa, että yrityksesi jättää yhden erittäin toimivan, potentiaalisen ja ilmaisen markkinointikanavan hyödyntämättä. On siis ehdottoman tärkeää, että laadit tarkan pelisuunnitelman sometoiminnallesi ja teet sen avulla somea, joka tuottaa tulosta eli kassan kilinää. (popa.fi) 

Sosiaalisen median strategian keskeisiä kohtia ovat muun muassa: 

  1. Tavoitteen määrittäminen 

Miksi yrityksesi on sosiaalisessa mediassa ja ennen kaikkea, millaista tulosta tai muutosta yrityksesi haluaa sosiaalisesta mediasta? Tavoitteen täytyy olla mahdollisimman konkreettinen ja realistinen yritykselle.  

  1. Kohderyhmän määrittäminen 

Tavoiteltavan kohderyhmän ja heidän tarpeidensa tunnistaminen auttavat luomaan sisältöä, joka vastaa sujuvasti asiakkaiden tarpeisiin. Jos myyt ja suuntaat sisältösi kaikille, niin silloin viestinnästäsi tulee hajutonta, mautonta ja keskinkertaista ei kenellekään suunnattua, jolloin se ei myöskään puhuttele tai kiinnosta ketään. Kun tiedät tarkalleen, kenelle kirjoitat ja puhut, itse kirjoittaminen ja puhuminen on paljon helpompaa. Kohderyhmän laatimiseen siis kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja ajatusta.  

  1. Somekanavien valitseminen 

Missä kanavissa yrityksesi saavuttaa somelle asettamansa tavoitteet parhaiten? Entä, mitä somekanavia tavoittelemasi kohdeyleisö eniten käyttää? Yleensä tämä vaatii tutkimustyötä ja voit löytää arvokasta dataa asiakkaistasi muilta käytössäsi olevilta alustoilta. Pelkästään käyttäjämäärän perusteella ei kannata kanavavalintaa tehdä, vaan laita painoarvo niille kanaville, joissa seuraajasi toimivat ja jotka soveltuvat parhaiten käyttöösi. Esimerkiksi akateeminen organisaatio hyötyy keskusteluiden ja omien tutkimusideoidensa jakamisesta seuraajiensa kanssa tieteentekijöille ja tutkijoille suunnatussa yhteisöpalvelussa enemmän kuin Facebookissa. 

  1. Laadi suuntaviivat sisällöntuotannolle 

Nyt on sitten aika alkaa miettiä itse somen tekemistä. Mitä sisältöä tehdään? Milloin? Ja kenen tehtävänä on tehdä mitäkin? 

Hyvänä työkaluna on käyttää sisällöntuotannossa sisältökalenteria. Sisältökalenteri toimii sisällöntuotannon perustana ja ohjaavana työkaluna. Sen avulla sisällön suunnittelu, priorisointi ja uuden sisällön luominen on helpompaa. Siihen aikataulutetaan suunnitellut päivitykset, jolloin aktiivisen ja säännöllisen sosiaalisen median toiminnan toteuttaminen onnistuu. 

  1. Seuraa dataa ja kehitä toimintaa 

Pitkäkestoinen työ ei pelkästään riitä, vaan sosiaalisen median toimintaa on jatkuvasti seurattava datan avulla sekä analysoitava ja kehitettävä edelleen paremmaksi. Jokaiselle asetetulle tavoitteelle kannattaa määritellä myös mittari tai mittarit, joista sen toteutumista voi seurata. 

 

Some strategia Jääkahvilalle  

 

Perehdyttyämme somemarkkinointiin laajemmin, tahdoimme viedä oppimaamme käytäntöön. Teimme sosiaalisen median strategian tiimimme projektille jääkahvilalle. Jääkahvila sai alkunsa ideasta tuoda herkullisia muurinpohjalettuja sekä kuumia juomia ulkoilevien ihmisten äärelle Rauhaniemen luistelurajan varteen. Saimme viime talven asiakaskunnasta paljon tietoa, jota voimme hyödyntää ensi talven jääkahvilan markkinoinnissa. Esseen ohessa on somesuunnitelmamme ensi talven jääkahvilalle. 

JÄÄKAHVILA_somestrategia

 

Pohdinta 

Sisällöntuotanto sosiaalisen median kanavissa vaatii kanavan tuntemusta sekä viestin selkeyttämistä. On tärkeää luoda tavoitteet ennen sisällöntuotantoon ryhtymistä. Jokaisella yrityksellä on oma sanomansa somessa ja rohkeus viestinnässä auttaa erottumaan. Tahdoimme tuoda tähän esseeseen näkökulmaa suunnitelmallisesta some sisällöntuotannosta ja testasimme oppimaamme käytännössä tekemälle yhdelle projektillemme somesisällöntuotanto suunnitelman. Suosittelemme jokaiselle yrittäjälle, markkinoijalle tai muuten somesisältöjen kanssa työskentelevälle kiteyttämään omaa sanomaansa somessa sekä miettimään sitä kuinka tehokasta oma viestiminen on. 

 

 

 

Lähteet: 

Hiila I, Hakola I, Rummukainen M. 2020. Sisältömarkkinoinnin työkalut. E-kirja. 

Kortesuo K. 2019. Kaikenkattava sisällöntuotanto opas. E-kirja. 

Seoptimi, 2022. Sisällöntuotanto- miksi hyvät sisällöt ovat tärkeitä. Verkkosivu. Viitattu 1.10.2022. https://www.seoptimi.fi/sisallontuotanto-miksi-hyvat-sisallot-ovat-tarkeita/ 

Trustmary, 2022. Sisällöntuotannon ABC – näin tuotat sisältöä, joka oikeasti näkyy liiketoiminnassa. Verkkosivu. Viitattu 3. 28.9.2022 https://trustmary.com/fi/markkinointi/sisallontuotannon-abc-nain-tuotat-sisaltoa-joka-oikeasti-nakyy-liiketoiminnassa/ 

Flowhouse, 2022. Twitter yrityksen markkinoinnissa. Verkkosivu. Viitattu 27.9.2022 https://flowhouse.fi/palvelut/matkailumarkkinointi/twitter-yrityksille 

Lovidea, Markkinoinnin tavoitteiden asettaminen smart-kriteerien avulla. Verkkosivu. Viitattu 3.10.2022 https://lovidea.com/ 

Kuulu.fi, 2017 Somejulkaisujen kirjoittaminen- vinkit viimeistelyyn https://blog.kuulu.fi/somejulkaisujen-kirjoittaminen-vinkit-viimeistelyyn 

Blink Helsinki, Esittelyssä top 3- markkinoinnin automaatiotyökalut suomessa. Verkkosivu. Viitattu 2.10.2022 https://www.blinkhelsinki.fi/blogi/esittelyssa-top-3-markkinoinnin-automaatiotyokalut-suomessa  

Helsingin seudun kauppakamarin podcast, 2019, Katleena Kortesuo- sisällöntuotantoa punaisessa nahkatakissa, podcast 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close