Tampere
25 Sep, Saturday
12° C

Proakatemian esseepankki

Sisäinen yrittäjyys Proakatemialla



Kirjoittanut: Eetu Kamppuri - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Työskentelen opintojeni ohella kassamyyjänä tamperelaisessa lähikaupassa. Voitaisiin jopa sanoa, että teen sitä työtä ”rahan takii”. Pidän toki työkavereistani ja viihdyn heidän seurassaan, sekä pidän asiakaspalvelutyöstä. Työnteko on siis kyllä ihan mukavaa. Luettuani Jarna Heinosen ja Irma Vento-Vierikon kirjan Sisäinen yrittäjyys – Uskalla. Muutu. Menesty., aloin kuitenkin pohtia työkulttuuriamme hiukan syvemmin ja tajusin, että perinteinen ”pomot käskee ja duunarit tekee” – malli ei kyllä itselleni toimi. Työpäivät ovat lähestulkoon toistensa kopioita, eikä mikään juuri muutu. Rivityöntekijän on tämän kaiken lisäksi erityisen vaikea vaikuttaa yrityksen kehitykseen. Mahdollisuuksia erinomaiseen työsuoritukseen ei juurikaan ole, ellet lupaudu painamaan kymmenen päivän pituista työputkea, koska työkaveri on kipeä. Silloin joku saattaa vähän kehaista uhrautumistasi. Ei kyllä toimi.

Terminä sisäistä yrittäjyyttä on hieman hankala helposti selittää. Se perustuu pohjimmiltaan muutokseen, tai ennemminkin muutoksen mahdollisuuteen. Sisäinen yrittäjyys nähdään nykypäivän organisaatioiden elvyttäjänä, sillä se mahdollistaa työntekijöiden motivoituneemman ja tehokkaamman työskentelyn. Tässä hyvinkin matalan hierarkian organisaatiot onnistuvat parhaiten. Nykyään nähdään, että on hedelmällisempää, että työntekijälle annetaan työnkuvaansa vapaammat kädet ja mahdollisuus itseohjautuvaan toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei anneta esimerkiksi valmiita vastauksia, vaan haastetaan työntekijää ongelmanratkaisuun itsenäisesti, mikä on myös yksi sisäisen yrittäjyyden kulmakiviä. Tämä taas vaatii organisaatiolta ja johtamiselta enemmän joustavuutta kuin ennen. Pienet yritykset pystyvät sopeutumaan tähän paremmin kuin suuret, vaikka suurilla yrityksillä pohja on kuitenkin sama. Muutoksessa kestää vain hieman kauemmin.

Mitä enemmän kirjan sivuja kääntelin edetessäni kohti takakantta, huomasin sisäisen yrittäjyyden mahdollistavan organisaation kuvausta lukiessani ajattelevani: ”Täähän on Akatemia”. Tajusin, että mitä tahansa organisaation sisäistä yrittäjyyttä mahdollistavaa ominaisuutta kuvattiinkaan, osui kuvaus suoraan Proakatemiaan. Jos kuvitellaan, että Proakatemia valmentajineen ja tiimeineen on yksi organisaatio, täyttyvät sisäisen yrittäjyyden mahdollisuudet mielestäni täydellisesti, aina arvoja myöden. Akatemialla pidetään avointa henkeä yllä ja toiminta perustuu pitkälti luottamukseen. Luottamus on mielestäni yksi tärkeimpiä seikkoja, sillä jotta sisäinen yrittäjyys olisi mahdollista, tulee luottamuksen toimia molempiin suuntiin organisaation hierarkiassa. Akatemian tapauksessa esimerkkinä voisi olla se, että valmentajien ja organisaation puolesta opiskelijoille annetaan todella vapaat kädet omien opintojensa suorittamiseen. Opiskelijat taas voivat luottaa organisaation tukeen suunnitellessaan ja tehdessään erilaisia projekteja.

Sisäiseen yrittäjyyteen yhdistetään myös jatkuva oppiminen ja muutos. Kirjassa esitetään hienosti, miten oppiminen muuttuu siirryttäessä sisäiseen yrittäjyyteen:

Opettaminen                                       –>                        Oppimisen tukeminen

 

Tiedon muuttuminen                         –>                        Tiedon määrän ja kanavien nopea kasvu

 

Tieto tuloksena ja tavoitteena          –>                        Tieto apuvälineenä

 

Ylläolevista muutoksista tärkeimpinä pidän ylintä ja alinta. Opettamisen muuttuminen oppimisen tukemiseksi näkyy Akatemialla todella vahvasti. Valmentajat oikeastaan väkisinkin pysyvät poissa opettajan roolista, joka vain syytäisi tietoa opiskelijoiden päähän. Valmentajat toimivatkin enemmin vuorovaikutteisina oppimisen tukijoina, jotka haastavat ongelmanratkaisuun ja antavat opiskelijalle paljonkin vapauksia tehdä asioita omalla tavallaan. Tiedon rooli Akatemialla on myös hyvin erilainen, kuin muualla opiskeltaessa. Perinteisellä tavalla opiskeltaessa tieto on se tavoite mitä kohti työskennellään. Tämä taas mahdollistaa hyvien numeroiden saannin valmistumisen hyvillä papereilla. Akatemialla tietoa hankitaan, jotta sitä pystytään käyttämään apuvälineenä tehdäkseen jotain merkittävää.

Akatemia on myös loistava paikka epäonnistua, mokata. Sisäiseen yrittäjyyteen kannustavissa organisaatioissa epäonnistumisia ei pelätä, vaan riskinottoon kannustetaan ja sitä tuetaan. Tällainen joustava toiminta on myös mahdollista Akatemialla. Se, että epäonnistumisista ei välittömästi rokoteta, mahdollistaa turvallisen ympäristön, jossa uskaltaa yrittää, vaikka mokaamisen mahdollisuus olisikin suuri. Tämä mahdollisuus koskettaa itseäni suuresti, sillä pidän itseäni verraten spontaanina. Tämän takia minulle on tärkeää, että minulle annetaan mahdollisuus epäonnistua. Epäonnistumisista kun oppii paremmin kuin onnistumisista. Toinen sisäiselle yrittäjyydelle ominainen toimintatapa koskeekin sitten sitä, kun jokin onnistuu. Pienetkin onnistumiset ja edistys tulisi huomata ja tehdä huomatuksi. Tämä ylläpitää ryhmähenkeä ja motivaatiota.

Kirjassa puhuttiin myös paljon sisäisen yrittäjyyden johtamisesta. Sisäistä yrittäjyyttä ei voikaan varsinaisesti johtaa, vaan johtajien ja organisaation on mahdollistettava sisäinen yrittäjyys. Aion itse pyrkiä mahdollistamaan sisäisen yrittäjyyden toimintatapoja, mikäli olen joskus johtoasemassa. Olen itse päässyt kokemaan matalan hierarkian johtamista, joten uskon, että se tyyli sopii minulle oikein hyvin.

Oli riemastuttavaa huomata oman ajatusmaailmansa kulkevan sisäisen yrittäjyyden normien mukaisesti. Se tarkoittaa, että olen oikeassa paikassa. Nyt uskallan yrittää jopa entistä enemmän ja ottaa isompia riskejä. On myös hienoa huomata, kuinka kirjassa mainitut asiat todella tapahtuvat oikeassa elämässä. Olen monia sisäisen yrittäjyyden piirteitä jo huomannut meidänkin tiimissämme, vaikka se vain kaksi kuukautta vanha vasta onkin. Yhtenä esimerkkinä voisi pitää tiimimme joustavuutta, ihmisillä kun on omakin elämä. Olemme toistaiseksi onnistuneet siinä, että mikäli joku tiimimme jäsen ei jostain syystä ei pääse tiettyyn paikaan tiettyyn aikaan, ei syyttävä sormi häntä osoittele. Pyrimme myös välittämään tietoa mahdollisimman tehokkaasti jäsenille, jotka sitä eivät ole olleet paikalla kuulemassa.

Sisäinen yrittäjyys tulee tästä eteenpäin ohjaamaan omaa toimintaani vahvasti. Aion ottaa käytäntöön sisäisen yrittäjyyden toimintatapoja vielä voimakkaammin. Olen melko suoritusorientoitunut tyyppi, joten ehkäpä tärkein oppini tällä kertaa on uskaltaa mokata.

Aihetunnisteet:
Kommentit
  • Elina Merviö

    Miten voisit kehittää omaa sisäistä yrittäjyyttäsi? Mitkä ovat omat vahvuutesi ja heikkoutesi?

    30.10.2017
Post a Reply to Elina Merviö cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Elina Merviö Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close