Tampere
03 Oct, Monday
7° C

Proakatemian esseepankki

Sisäinen viestintä työyhteisössä



Kirjoittanut: Eero Karjanlahti - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Työyhteisön sisäisen viestinnän haasteet organisaation muutoksessa
Sisäinen viestintä työyhteisössä- kohti parempaa viestintää
Sirpa Hämäläinen
Päivi Pitkämäki
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Koemme sisäistä viestintää elämässämme lähes päivittäin, monissa eri kanavissa, hyvillä sekä huonoilla viestinnän tavoilla. Tärkein asia viestinnässä on se, että sisäisen viestinnän tuottaja saa haluamansa asian kerrottua niin, että vastaanottajille asia tulee selväksi ja ymmärretyksi halutun aikamääreen sisällä. Tärkeää on tietenkin myös se, että sisäinen viestintä tapahtuu sellaisessa paikassa, jossa kaikki tiedon tarvitsevat pääsevät sen näkemään. Esimerkiksi whatsapp viesti työporukan ryhmään kello 01:00, ei välttämättä ole hyvää sisäistä viestintää etenkään tapauksessa, jossa asia pitäisi olla kaikkien tiedossa aamun työvuoroon mennessä. Raportissamme kerromme tästä vielä myöhemmin lisää.  

 

Mitä sisäinen viestintä ja ylipäätään viestintä sitten tarkoittavat? Sisäinen viestintä on työyhteisössä, joukkueessa tai ylipäätään jonkun tiimin sisällä tapahtuvaa viestintää. Itse viestintä tarkoittaa vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen kanssa. Harjoitamme siis jatkuvasti viestintää, kun kommunikoimme muiden ihmisten kanssa. Sisäinen viestintä tosiaan ymmärretään hieman eri tavalla, eli se tapahtuu yleensä jonkun joukon sisällä eikä yleisesti.  

 

 

Välitön ja välillinen viestintä 

 

 

Miten sisäistä viestintää sitten tapahtuu? Sisäinen viestintä tapahtuu yleensä joko jonkun välineen kautta tai kasvotusten. Viestintä voi olla välillistä tai välitöntä. Välittömällä viestinnällä tarkoitetaan kasvokkain tapahtuvaa viestintää, kun taas välillinen viestintä tarkoittaa verkkoviestintää, sähköpostia tmv (Pitkämäki 2007, Sisäinen viestintä työyhteisössä – kohti parempaa viestintää). Välitön viestintä on myös ihmisille rikkaampaa viestintää ja toiselta nimeltään synkronista viestintää, sillä siinä päästään kokemaan viestin antaja sekä saaja välittömästi ja olemaan tilanteessa läsnä esimerkiksi kokoustilanteet. Epäsynkroninen ja samalla välillinen viestintä voi toisaalta olla erittäin köyhää, esimerkiksi kirjepostin muodossa. Siinä et saa tietoon muuta kuin itse viestin, et ilmeitä, eleitä tai muutakaan, mikä voisi vaikuttaa viestin sanomaan. (Hämäläinen 2011, Työyhteisön sisäisen viestinnän haasteet organisaation muutoksessa). 

 

Sisäisen viestinnän kanavat 

 

Sisäistä viestintää voi tapahtua monissa kanavissa. Usein sitä on esimerkiksi työpaikkojen whatsapp viestiketjuissa, joissa viestintä on nopeaa ja tavoittaa helposti suuremman ja tarkoituksenmukaisen joukon. Urheilujoukkueiden sisällä sisäinen viestintä tapahtuu edellä mainitulla tavalla sekä usein myös palaverien muodossa. Koko ajan sähköistyvässä maailmassa vanhan liiton palaverit ja kokoukset toimivat hyvin ja saavat keskittymisen pysymään paremmin kerrottavassa asiassa, sillä niissä ollaan toisten kanssa kasvotusten. Ennen vanhaan, kun sosiaalista mediaa ei ollut, ”face to face” viestinnän lisäksi puhelut olivat yleisiä viestinnän keinoja. Asia on ollut haastavampi kertoa, sillä suurempaa joukkoa tavoiteltaessa on täytynyt soittaa monta eri puhelua, mutta toisaalta viestin sanoma on ollut selkeä ja välitön. Muita yleisiä sisäisen viestinnän kanavia on esimerkiksi sähköpostiviestit, mikä tavoittaa suuren joukon. Nykyään kuitenkin vähäisen käytön vuoksi se on jäänyt ainakin nuorten keskuudessa muiden kanavien varjoon. Myös esimerkiksi työpaikan ilmoitustaulu tai henkilöstölehti ovat tapoja, joilla viestin saa useamman ihmisen tietoon. 

 

 

 

Palaveri 

 

Palaverit ja erilaiset kokoukset ovat välitöntä sisäistä viestintää. Näissä esimerkiksi työnantaja pääsee kertomaan haluamansa asiat selkeästi ja kasvokkain. Myös vastaanottajien esimerkiksi työntekijöiden vastaukset ovat välittömiä, eikä yleensä valmiiksi mietittyjä. Sähköistyvässä maailmassa todelliset kontaktit ja kokoustilanteet työntekijöiden ja työnantajien kesken ovat monen mielestä hyvä asia. Kokouksissa myös päästään helposti kyseenalaistamaan asioita ja saadaan nopea ja selkeä vastaus, sillä tilanne on molemmille osapuolille välitön. Samalla myös tunteet, ilmeet ja kaikenlaiset eleet tuovat selkeyttä kokoustilanteisiin ja ei olla pelkästään sanotun asian varassa verrattaen esimerkiksi sähköpostiviestittelyyn. Kokoustilanteet soveltuvat helposti esimerkiksi koko työyhteisölle kerrottaviin asioihin tai pienemmän porukan tarpeisiin.  

 

 

Sähköposti 

 

Sähköpostiviesti on sähköisen ajan ensimmäisiä sisäisen viestinnän kanavia. Nykyään työpaikkojen viestinnässä on aika vähän sähköpostin käyttämistä, mutta tärkeä osalle tottumuksista riippuen. Kuitenkin sitä lähes jokaisessa työpaikassa käytetään ainakin jossain määrin. Sähköposti on viestintä kanavana aika virallinen, jonka vuoksi sillä on hyvä toimittaa työyhteisön kesken kaikki tärkeimmät ja virallisimmat asiat. Sähköpostissa hyvää on myös se, että siellä sanotut asiat eivät pääse hautautumaan viestiketjujen joukkoon vaan sieltä löydät aina helposti tarvitsemasi asiat. Huonoa siellä on se, että asioiden kertominen ja välittäminen lukijoille on kankeaa, sillä sitä ei käytetä enää niin paljoa verrattuna muihin kanaviin. Työnantajalle toki voi olla helpointa, että saa yhdellä viestillä kerrottua haluamansa asian työntekijöilleen ja usein myös tällä tyylillä on hyvä alustaa esimerkiksi kokouksissa käytäviä asioita. Nuorten keskuudessa ei sähköpostia ole pidetty kovin merkittävänä kanavana sisäisessä viestinnässä. 

 

Puhelu 

 

Lankapuhelimien tultua maailmaan, puhelut ihmisten kesken ovat olleet ensimmäinen sisäisen viestinnän kanava. Soitto on välitön sisäisen viestinnän kanava, sillä asia tulee siinä välittömästi ilmi selkeästi ja nopeasti. Puhelu työnantajan ja työntekijän kesken on selkein vaihtoehto, jos asian pitää tulla vain yhden tai enimmillään muutaman ihmisen tietoon, jolloin asian saa sanottua selkeästi. Osa vieroksuu kirjoittamista, jolloin soittaminen on aina paras tapa viestiä. Jos työnantajan pitäisi alkaa soittelemaan useammalle ihmiselle erikseen se ei olisi ajankäytöllisesti järkevää. Sisäisen viestinnän tavoista puhelussa parasta on se, että siinä asia tulee kerrottua selkeästi ja mahdolliset kysymykset on helppo esittää suoraan samassa puhelussa. Nykyään maailmassamme sosiaalinen media saa koko ajan lisää tilaa myös sisäisen viestinnän kanavissa. Tämän takia olisi tärkeää muistaa sosiaalisten kanssakäymisten tärkeys puheluiden välityksellä. 

 

 

Teams 

 

Työpaikkojen sisäisenä viestinnän kanavana Teams on tällä hetkellä ehdottomasti yksi suosituimmista. Teamsin suuri suosio lienee varmasti sen helppokäyttöisyyden ansiosta. Teamsista löytyy käytännössä kaikki tarvittava yhdestä paikasta. Siinä on ryhmäviesti sekä yksityisviesti mahdollisuus. On myös mahdollista soittaa esimerkiksi ryhmäpuheluita tai videopuheluita. Voit ladata tiedostoja sekä pääset tarkastelemaan kalenterista asioita. Teamsissa voi laatia eri kanavia esimerkiksi eri työasioihin liittyen. Omalle kanavalle voi laittaa omat asiansa, jolloin tärkeät tiedot eivät katoa. Se on työasioissa kanavana helppo pitää erossa omasta siviilielämästä. Teamsissa pystyy laittaa itsensä offline-tilaan, jolloin kuormitus työasioita kohtaan vähenee vapaa-aikana.  Työntekijän kannalta hyvää Teamsissa on se, ettei työasiat kuormita vapaa-ajalla. Jokainen pystyy lukemaan työviestejä sitten kun avaa sovelluksen. Toki ilmoitukset voidaan kytkeä pois päältä, mutta työntekijä käytännössä pystyy valitsemaan, milloin haluaa käyttää aikaansa työviestien/ilmoitusten lukemiseen. 

Työnantajan näkökulmasta Teams ei välttämättä ole hyvä työpaikan viralliseksi sisäisen viestinnän kanavaksi. Viestit ja julkaisut eivät välttämättä tule reaaliajassa työntekijälle näkyviin, mikä hankaloittaa tiedon kulkeutumista nopeasti perille. Toisaalta alustana Teams on hyvä ja monipuolinen työantajalle. 

Teams on osana Microsoft Officea, jonka takia sen käyttö on helppoa. Sen pystyy lataamaan erikseen myös sovelluskaupasta puhelimelle tai tietokoneelle.   

 

 

Whatsapp 

 

Whatsapp on sovellus, joka on pikaviestintäpalvelu älypuhelimille (Wikipedia 2021). Sen käyttö on yleistynyt paljon viime vuosina ja nykyään monet työpaikat sekä koulut käyttävät sitä osana työ- ja oppimisympäristöä. Whatsapissa pystyy esimerkiksi lähettämään viestejä, luomaan ryhmiä sekä soittamaan normi- sekä videopuheluita.  

Työpaikalla sisäisen viestinnän kohteena on käytetty Whatsappia. Hyviä puolia siinä ovat nopea saavutettavuus. Jos työpaikalla on ryhmä luotuna whatsappiin, he voivat kommunikoida reaaliajassa ja nopeasti esimerkiksi juokseviin asioihin. Mikäli kaikki työpaikan työntekijät ovat samassa ryhmässä, he pystyvät nähdä kaikki samat viestit sekä he näkevät muiden vastaukset. Jos työpaikalla tulee tarve saada vastaus nopeasti, Whatsapp on siihen sopiva alusta. Toinen hyvä puoli WhatsApissa on sen helppous. Monelta älypuhelimen omaavalta löytyy sovellus jo entuudestaan. Sovellusta on helppo käyttää sekä monista puhelimista se löytyy valmiiksi ladattuna. 

 

Huonoja puolia Whatsapissa ovat esimerkiksi ajoitus. Viestiä pystyy laittamaan milloin vain ja oletetusti näistä tulee aina ilmoitus. Jos viestiä laittaa työajan ulkopuolella, se voi alkaa kuormittavaksi heille, jotka eivät halua ajatella työasioita työajan ulkopuolella. Koin itse tämän entisessä työpaikassani, jossa tehtiin vuorotyötä. Aamuvuorossa ollut työntekijä saattoi lähteä töistä esimerkiksi klo 16.00 aikoihin ja iltavuorolainen tuli tällöin töihin. Jos työpaikalla tuli iltavuorossa joku ongelma, yleensä siitä raportoitiin työryhmään Whatsappiin, jolloin aamuvuorolaiset joutuivat katsomaan viestit, sillä asia saattoi liittyä heidän aamuvuoron aikana tapahtuviin asioihin. Tämä kuormitti heitä, jotka eivät olleet työajalla. Kyseessä oli ravintola-ala, joten kuka tahansa saattoi olla vastuussa viestiin liittyen. Käytännössä aina, kun työryhmään tuli viestiä, se piti katsoa, sillä viestin aihe saattoi koskettaa kaikkia. Toki ilmoitukset voidaan kytkeä pois päältä kaikissa älypuhelimissa, mutta asiaa hankaloittaa se, että monet työntekijät käyttävät Whatsappia myös vapaa-ajalla, jolloin on vaikeaa laittaa työryhmässä tulleet asiat sivuun. 

 

Työntekijän näkökulmasta Whatsapp on huono sisäisen viestinnän kanava, mutta työnantajan näkökulmasta hyvä. Työnantaja saavuttaa työntekijät nopeasti sekä hän pystyy näkemään ketkä ovat viestin nähneet. Toisaalta työryhmän viestit kuormittavat myös työnantajaa hänen ollessa vapaalla, mutta toisaalta vastuuhenkilöön on saatava yhteys, joten siinä mielessä Whatsapp on hyvä kanava. 

Tiivistettynä Whatsapp on hyvä nopeaan sisäiseen viestintään työajalla. Viestin saavutettavuus on nopea ja kaikkien nähtävillä helposti. Isona huonona puolena on sama asia eli nopea saavutettavuus, sillä työntekijä ei pysty niin helposti vaikuttamaan milloin hän haluaa lukea työpaikalta tulleita viestejä. Vapaa-aika ja työaika eivät erotu enää helposti, sillä monet käyttävät Whatsappia vapaa-ajallakin. Työnantajan sekä työntekijän näkökulmasta Whatsapp on ehkä jopa “liian arkinen” työpaikan virallisessa viestinnässä käytettynä. 

 

Workplace/ Work Chat 

 

Workplace on entiseltä nimeltään Facebookin nykyisin Meta Platformsin luoma online-yhteistyöohjelmisto (Wikipedia 2021). Se on ulkonäöltään ja toiminnaltaan samanlainen kuin Facebook- applikaatio. Workplace pystyy lataamaan älypuhelimiin ja sen mukana on tehty myös Chat osio, mikä toimii samanlaisesti kuin Facebookin Messenger applikaatio. Workplacea käytetään esimerkiksi työpaikoilla sisäiseen viestintään. Sen helppous pätee siinä, että sitä käytetään samantapaisesti kuin Facebookkia. Siellä pystyy luomaan ryhmiä, tekemään julkaisuja ja pyytämään työkavereita kavereiksi. Työpaikan tärkeät infot pystytään luomaan julkaisuksi kaikkien työnpaikalla olevien nähtäviksi ja luettaviksi, silloin kuin he haluavat. Workchat toimii reaaliajassa, joka on samankaltainen kuin Whatsapp. Eron tähän tuo se, että normaalisti emme käytä näitä kahta sovellusta vapaa-ajalla, joten työasiat ovat päätettävissä, milloin niitä haluaa käydä läpi. Toki työpaikoilla on varmaan ilmoitettu, kuuluuko työaikaan viestin läpikäynti.  

 

Työntekijän etuina tässä sovelluksessa on nimenomaan se, että hän pystyy valitsemaan milloin käy työviestejä läpi. Vapaa-ajan pystyy erottamaan työajasta, sillä tuskin vapaa-ajalla työntekijä lukee huvikseen työviestejä. Työntekijä pystyy olemaan yhteydessä työpaikan asioihin silloin, kun hän itse haluaa. Myös ilmoitusasetuksia hän voi itse säädellä, miten niitä haluaa saada. Huonona puolena työntekijälle tässä on se, että työntekijä joutuu lataamaan 2 eri sovellusta puhelimeen, mitkä vievät puhelimen tilaa. Toki isossa mittakaavassa kuitenkin pieni vaiva. Riskinä tässä voi olla myös nopea saavutettavuus. Kun kyseessä on kaksi eri sovellusta, viestit/ilmoitukset voivat hukkua puhelimen muihin ilmoituksiin. Tuleeko sovellusta käytettyä kuitenkaan vapaa-ajalla niin usein, että pystyy pysymään mukana työpaikan ajankohtaisissa uutisissa. 

 

Työnantajan näkökulmasta sisäisen viestinnän kanavana Workplace ja Work chat ovat hyviä. Workplacessa työnantaja pystyy viestimään tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista niin, että se saavuttaa kaikki työntekijät. Riskinä tässä on se, että kuinka nopeasti tieto halutaan viestiä työntekijöille. Tähän ongelmaan on luotu kuitenkin tukemaan Work chat, eli chat-osio. Chatissa työnantaja saavuttaa nopeammin työntekijät juoksevissa asioissa. Work chat on tiedostetusti työkäyttöön oleva chat palvelu, joten sekä työnantaja että työntekijä voi säädellä sitä, milloin haluaa lukea nimenomaan työviestejä. Workplacessa sekä work chatissa on ehkä eniten hyviä puolia niin työnantajan kuin työntekijän näkökulmasta, joten työpaikan sisäiseen viestintään tämä kanava toimii hyvin. 

 

 

 

Sisäinen viestintä työajan ulkopuolella 

 

Jokaisella työpaikalla on varmasti oma sisäisen viestinnän kanava. Vanhemmilla työpaikoilla saatetaan käyttää perinteistä sähköpostiviestintää, joka tavoittaa hyvin työntekijän silloin kun hän itse haluaa. Uudemmilla työpaikoilla taas käytetään sovelluksia kuten esimerkiksi Workplacea tai muuta vastaavaa, missä tavoitettavuus on ehkä hieman nopeampaa. Jokainen työpaikka valitsee itselleen sopivan viestinnän kanavan, mutta tänä päivänä sosiaalisen median myötä viestinnästä on tullut entistä helpompaa ja nopeampaa. Sen hyvänä puolena on nopea saavutettavuus, mutta huonona puolena on se, miten erottaa työaika vapaa-ajasta. Työsopimuksissa voi olla erilleen määriteltynä, miten paljon pitää olla tietoinen työasioista työajan ulkopuolella tai miten työpaikan asioita saa lukea työajalla. Kuitenkin nykyään on kasvanut työpaikan sisäinen viestintä etenkin suurissa yrityksissä. On paljon häilyvämpi raja siinä, mitkä asiat kuuluvat työaikaan ja mitkä vapaa-ajan lukemiseen. Yritysten omistajilla ja työnantajilla on suurempi vastuu erottaa työaika vapaa-ajasta mitä tulee työpaikan sisäiseen viestintään. Esimerkiksi jokin tärkeä viesti liittyen uuteen kampanjaan tai muuhun tärkeään asiaan ilmoitetaan työntekijöille esimerkiksi sähköpostin kautta. Onko työnantajalla oikeutta lähettää tärkeät viestit esimerkiksi illalla? Ne ketkä siihen aikaan ovat töissä, voivat työajallaan lukea viestin ja näin heidät tavoitetaan nopeasti. Mutta entä ne, ketkä ovat vapaa-ajalla? Asia voi koskea myös heitä, mutta heidän ei ole pakko lukea viestiä työajan ulkopuolella. Pitäisikö työnantajan sopia milloin tärkeät asiat saa laittaa kellonajasta huolimatta vai onko työantajalla oikeus itse päättää milloin hän laittaa tärkeää viestiä työntekijöilleen? Tarvitseeko työntekijän lukea tärkeät viestit vapaa-ajalla, vaikka ne koskisivat seuraavan päivän vuoroa?  

 

Varmasti näihin asioihin vaikuttaa paljolti ala, missä työskennellään ja työnpiirre. Olisi tärkeää muistaa pitää erillään työ-ja vapaa-aika. Se on nykypäivänä hankalampaa, koska monet työasiat tulevat esimerkiksi puhelimen kautta. Ilmoitukset ovat päällä ja ne hälyttävät työviestejä koko ajan. Olisiko järkevämpää työpaikan hankkia erikseen työpuhelimet? Tai voiko työnantaja olettaa, että työntekijöiltä löytyy ylipäätänsä puhelin/älypuhelin? Kuitenkin työpaikan sisäisen viestinnän saavutettavuus työntekijöille on tärkeää, joten olisi hyvä keskustella tästä työpaikoilla ja sopia selkeät rajat, jotta jokainen voi erottaa työajan vapaa-ajasta, vaikka työviestit tulisivat siviilipuhelimeen.  

 

Tarvitaanko nykypäivän työyhteisöissä sisäistä viestintää? 

 

 

Sisäistä viestintää käytetään nykyajan työpaikoilla koko ajan. Sen merkitys on kasvanut suhteessa siihen, mitä ennen vanhaan käytettiin. Ennen sana liikkui papereita tai kokouksia myöten. Tänä päivänä laajentunut media ja internet ovat ottaneet vallan työyhteisöissä sisäisen viestinnän osalta. On paljon helpompi käyttää esimerkiksi sähköpostia kuin järjestää kokous koko työyhteisölle. Toki kokoukset ja muut tapaamiset ovat varmasti yhä läsnä, mutta juoksevat asiat ovat helpompi viestiä jonkin kanavan kautta.  

Varmasti Covid-19 on aiheuttanut etätyöskentelyn monelle työpaikalle. Voi olla, että siitä on muodostunut tapa pitää kokouksia esimerkiksi Zoom:in välityksellä. Zoom on pikaviestintäohjelma, jonka avulla voidaan järjestää ryhmäpuheluita (Wikipedia 2021). Etäpalavereihin on totuttu, joten monet työpaikat saattavat pitää tätä käytäntönä heidän nykyisissä kokouksissaan. On helpompi saada suurin osa työntekijöistä paikalle, jos annetaan mahdollisuus osallistua kotoa käsin Zoom-kokoukseen. Toisaalta voi olla myös mahdollista, että etäpalaverit ovat alkaneet kyllästyttämään, jonka takia on alettu arvostamaan paikan päällä pidettäviä kokouksia.  

 

Sisäisen viestinnän merkitys on työpaikoilla suuri. Se on tapa pitää työntekijät kartalla työpaikan asioista sekä se antaa motivaatiota ja tietoa työntekijöille. Voi olla, että sisäisestä viestinnästä on tullut enemmän tapa nykypäivänä. On helpompi kertoa asiat esimerkiksi viestintäpalvelun kautta, kuin että jätetään lappu työpaikan seinälle. Varmasti yksi syy sisäisen viestinnän tärkeyteen työyhteisössä on sen nopea saavutettavuus. Tieto saadaan liikkumaan nopeasti ja kätevästi.  

Pärjäisikö työpaikat ilman sisäistä viestintään? Vastaus tähän on, että eivät todennäköisesti. Monet työpaikat ovat nykyään paljon enemmän kuin tavallinen työaika kello 8.00-16.00. Kilpailusta on tullut laajaa, jonka takia työpaikkojen aukioloajat ovat kasvaneet ja työtunteja on lisätty. Työpaikat tarvitsevat nopeaa tiedon liikkumista, jotta kaikki työntekijät ovat tietoisia asioista. Tällä on varmasti vaikutusta tuottavuuteen. Työntekijöitä on pakko kouluttaa ja heidät pidetään ajan tasalla esimerkiksi tärkeistä kampanjoista. Mitä nopeammin tieto liikkuu talon sisällä, sitä tasaisempi työyhteisö on.   

 

Voi olla, että työpaikat pärjäisivät ilman sisäistä viestintää, mutta nykyajan kilpailutilanteen takia se ei välttämättä toimisi. Olisi hyvä, jos työpaikat pystyisivät ottamaan käytäntöön enemmän kokouksia. Kokouksissa kuitenkin päästään näkemään kasvokkain ja työntekijät pääsevät sosiaaliseen vuorovaikutukseen toisten työntekijöiden sekä työnantajien kanssa. Myös työntekijöiden oma sana voi antaa enemmän painoarvoa kasvokkain, kuin jonkun viestintäpalvelun kautta. Toki kaikissa työpaikoissa kokouksien pitäminen ei ole itsestäänselvyys. Kuitenkin olisi hyvä pitää yllä “ennen vanhaan” kulttuuria, ettei työyhteisöissä sosiaalinen vuorovaikutus pääsisi vähenemään työnantajan ja työntekijöiden välillä. 

 

LÄHTEET 

Hämäläinen, S. 2011. Työyhteisön sisäisen viestinnän haasteet organisaation muutoksessa. Viitattu 22.11.2021.  

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/27084/URN:NBN:fi:jyu-2011052710925.pdf?sequence=1 

 

 Pitkämäki, P. 2007. Sisäinen viestintä työyhteisössä- kohti parempaa viestintää. Viitattu 22.11.2021.  

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9123/PitkÃ%3FmÃ%3Fki.PÃ%3Fivi.pdf?sequence=2 

 

Wikipedia. 2021. WhatsApp. Viitattu 21.11.2021.  

https://fi.wikipedia.org/wiki/WhatsApp 

 

Wikipedia. 2021. Zoom. Viitattu 21.22.2021.  

https://fi.wikipedia.org/wiki/Zoom_(ohjelmisto 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close