Olemme paljon puhuneet tiimimme kanssa motivaatiosta tiimiä ja opintojamme kohtaan. Joka viikko täytämme kyselyn, missä vastaamme rehellisesti, kuinka motivoituneita olemme juuri sillä viikolla olleet opintoja kohtaan. Joinain kertoina ihmiset ovat todella motivoituneita, Akatemialle saapuminen on todella kivaa ja toisena viikkona motivaatiota opintoja kohtaan ei välttämättä ole ollut niin paljon. Meidän koulussa ymmärrän sen täysin, asiaa voi katsella niin monesta suunnasta. Mikäli kirjapisteiden deadline kolkuttaa ovella, mutta projektit olisivat yhtä lailla työn alla, eikä tiimin yhteisistä asioistakaan voi olla pois. Silloin monesti motivaatio kärsii yhtä osa-aluetta kohtaan, esimerkiksi kirjapisteitä.  Jarmo Liukkosen, Timo Jaakkolan ja Jukka katajan Taitolajina työ -kirja kertoo johtamisesta ja sisäisestä motivaatiosta.

Sisäinen motivaatio voittaa aina ulkoisen motivaation

”Perusoletuksena on, että ihminen on itse vastuussa toimintansa tuloksesta ja että tehtävä koetaan enemmän tai vähemmän haasteellisena. Tällainen tehtävä käynnistää motivaatioprosessin, jonka lopputuloksena ovat hyvät tai huonot suoristukset työtehtävissä.” (Bandura 1986; Muchinsky 2000)

Motivaatio toimii käyttäytymisen energian lähteenä. Motivaatio saa meidät toimimaan tietyllä tavalla, riippuen motivaation tasosta. Mikäli pyrkimys on saavuttaa jokin tavoite, motivaatio ohjaa käyttäytymisen suunnan. Motivaatioprosessin myötä arvioimme myös omaa osaamistamme ja tehtävien merkitystä itsellemme. Motivaation voi siis jakaa kolmeen täyttäytymisen perustekijään: toiminnan energiasaatioon, suuntautumiseen ja säätelyyn.

Motivaation peruskysymys on ”miksi?”

Saadessamme esimerkiksi uuden työtehtävän motivaatio kysyy meiltä hyvinkin usein, että miksi. Miksi ottaisimme työtehtävän vastaan? Miksi osallistuisimme kyseiseen toimintaan? Mikäli päädymme toteuttamaan kyseisen tehtävän sisäisestä motivaatiosta, työn lopputulos on todennäköisesti parempi, kuin ulkoisen motivaation kanssa.

Sisäisessä motivaatiossa löydämme syyn itsestämme tehdä jonkin asian. Haluan saavuttaa paremman kunnon, joten juoksulenkille lähteminen ei tunnu niin pahalta, kun itseltä löytyy motivaatio kyseistä asiaa kohtaan. Asia tai tehtävä tulee paremmin hoidettua, kun motivaatio lähtee sisältä. Toisin kuin työtehtävän suorittamisessa, minkä suorittaa ainoastaan jotain toista varten, jonkin toisen käskystä. Sisäisesti palkitseva työ on motivoivaa työn jokaisessa vaiheessa, ei vain lopputuloksessa. Työ tuottaa näin parhaimmillaan sisäistä mielihyvää.

Motivaation taso vaikuttaa toimintaamme paljon, sekä sen tasoon tai laatuun. ”Toisin sanoen voimakkaan motivaation omaava henkilö yrittää muita enemmän, sitoutuu toimintaan ja työyhteisöön, keskittyy paremmin ja suoriutuu tehtävistään.” (Deci & Ryan 1985)

Edellä mainitun huomaa varmasti todella hyvin erilaisista työyhteisöistä. Meidänkin tiimissä ihmisten motivaatio tiimiä, kuin myös opintoja kohtaan näkyy todella vahvasti. Mielestäni on kuitenkin ollut hienoa nähdä, miten nämäkin tilanteet vaihtelevat. Toistaiseksi muutos on tapahtunut puolen vuoden välein. Omalta kohdaltani osaan varmasti sen verran sanoa, että keväällä 2018 sisäistä motivaatiota ei ollut monissakaan tilanteissa. Työ tai tehtävät palkitsivat minua ainoastaan, kun olin saanut ne tehtyä. Sen takia suoritin mahdollisimman paljon asioita pois alta, jotta saisin mielihyvän tunteen. Se alkoi aika nopeasti tuntumaan oravanpyörältä, joka oli pakko katkaista. Aloin huomata, ettei toiminnassani ollut mitään järkeä. Opettelin hillitsemään itseäni ja työtahtiani. Pieniä asioita muuttamalla, pystyin muuttamaan ajatuksiani, sekä hakeutumaan itselleni kaikista mieluisiin tehtäviin ja projekteihin. Olen saanut paljon positiivista palautetta, miten tiimi on huomannut muutoksen. Omasta kokemuksesta voin myös sanoa, että sisäinen motivaatio jokaisessa tiimiläisessä ratkaisee, miten hyviin suorituksiin päästään. Otan nykyään myös hoitaakseni enemmän asioita, toisin kuin ennen en halunnut kasat pöydälle mitään uutta. Pyrin ikään kuin siivoamaan pöytää ja halusin nähdä pöydän ainoastaan tyhjänä. Sitä ei koskaan tapahtunut ja nykyään pystyn elämään sen kanssa. Silloin sain kaiken aikaan todella nopeasti, olin todella tehokas, enkä jättänyt mitään tekemättä. Olen silti varma, että nykyään, kun teen asioita oppimisen, en vain suorittamisen takia, olen päässyt paljon parempiin tuloksiin.

Motivaatio vahvistuu, kun tiimin perusrakenteet ovat vahvat ja kunnossa

Jokainen tiimi luo yhdessä yhteisen ryhmärakenteen. Viime keväänä rakenteet rakoili, kaikki oli uutta ja meidän täytyi luoda jotain, mistä emme vielä oikein edes tienneet. Emme silloin osanneet sanoa, minkälaiset rakenteet haluamme luoda, minkälainen tiimi haluamme olla. Tiesimme, että haluamme olla hyvä tiimi, mutta miten sinne päästää, sitä emme vielä osanneet. Luulen, että tämä on ollut yksi iso asia, minkä takia motivaatio on ajoittain aikaisemmin ollut hieman piilossa. Tiimin ryhmärakenteita ovat:

1. Roolirakenteet
2. Normirkenteet
3. Kommunikaatiorakenteet
4. Tunnerakenteet
5. Valtarakenteet

Tiimin kehittymisvaiheet vaikuttavat motivaation ilmenemiseen

1. Muodostumisvaihe
2. Kuohuntavaihe
3. Yhdenmukaisuusvaihe
4. Toimivan työskentelyn vaihe
5. Voimaantumisvaihe

Olemme kokoon laitettu tiimi aivan summassa. Meistä löytyy tarkoituksella todella erilaisia persoonia, omine vahvuuksineen. Tiimit käyvät läpi erilaisia kehittymisvaiheita ja viime keväänä pääsimme kokeman niistä jo muutaman. Kirjassa ei sanota, mutta voisin kuvitella, kun kehittymisvaiheet vaikuttavat kerta motivaatioon, jokaisessa kehittymisvaiheessa jokaisen motivaatio on erilainen. Esimerkiksi kuohuntavaiheessa, kun kaikki tuntuu menevän mönkää, joidenkin motivaatio laskee, mutta jollain toisella se voi kasvaa. Tälläinen, kenen motivaatio kasvaa pystyy ymmärtämään tiimin kehittymisvaiheet ja motivoituu tiimin kehittyessä. Tällä hetkellä, jos minun pitäisi tulkita, missä vaiheessa olemme, luulen, että tiimimme on yhdenmukaisuuden vaiheessa. Yhdenmukaisuuden vaiheessa tiimi pääsee yhteisymmärrykseen toiminnan etenemisestä. Koen itse tällä hetkellä olevani motivoituneimmillani, tiedän että pääsen vaikuttamaan asioihin ja saan tehdä niitä asioita, mistä itse nautin. Olen möys halukas oppimaan, jolloin vaihtelevuus tai uudet tilanteet eivät enää uuvuta, vaan antavat voimaa.