Tämän esseen on kirjoittanut Tea Kivinen, Johannes Mäkinen ja Vili Karjalainen

Johdanto 

Yrityksen markkinoinnin yksi tärkeimmistä tekijöistä on tämän työntekijät, näiden toimiessa toiminnan käyntikortteina ulkopuolisille antaen kuvaa toiminnasta ja ilmapiiristä. Tämän vuoksi työntekijään panostaminen on äärimmäisen tärkeää. 

Markkinointi voidaan karkeasti jakaa sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin. Ulkoisessa markkinoinnissa viestintää suunnataan ulospäin, organisaation ulkopuolisille henkilöille. Sisäisen markkinoinnin tarkoitus nimensä mukaisesti, on markkinoida sisäisesti organisaatiossa tai yhteisössä, vahvistaen brändiä henkilöstön keskuudessa.  

Sisäisen markkinoinnin perimmäinen missio on luoda tarkoitusta ja intohimoa yhteisön sisäisesti, jonka avulla kyetään nostamaan tuottavuutta, viihtyvyyttä, sekä vähentämään vaihtuvuutta. Perimmiltään kyseessä on ihmisten innostaminen ja merkityksen tuominen työhön (Kurvinen N.D). 

Hyvin suoritettu sisäinen markkinointi luo yhteenkuuluvuudentunnetta, joka vastavuoroisesti vähentää konflikteja yksilöiden ja yksikköjen välillä, yhteisen päämäärän ollessa sisäistettynä kaikilla. Kun organisaation henkilöt ovat innostuneita ja motivoituneita oman vision ollessa selvä, tämä välittyy myös asiakkaalle. (Venermo N.D.) Hyvin toteutetun sisäisen markkinoinnin pitäisi alkaa heti rekrytointitilanteesta keskittyen siihen, millainen kuva hakijalle annetaan. 

Vaikka sisäinen markkinointi ei näennäisesti tuo tuloksia, on sen merkitys osana organisaation kilpailukykyä merkittävä. Ilmiö on vastaavanlainen, kuin asiakaskokemuksen luomisen kanssa, ilmiön ollessa vaikeasti tarkkailtava lyhyellä ajanjaksolla taloudellisten mittarien uupuessa. Tuloksien tarkkailujakso voi olla jopa 3 vuotta, ennen kuin tuloksia on havainnoitavissa (Jones 2022). 

Sisäinen viestintä 

Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan organisaation työntekijöiden välistä viestintää. Tämä sisältää viestien, asiakirjojen, raporttien ja ilmoitusten lähettämisen ja vastaanottamisen yrityksen sisällä. Sisäinen viestintä koskee kaikkia yrityksen osastoja ja auttaa luomaan yhtenäisyyden tunnetta organisaatiossa. Tehokkaan sisäisen viestinnän hallitsemiseksi yrityksillä tulee olla johtamistaitoja, suunnittelukykyjä ja työntekijöitä, jotka ovat valmiita kuuntelemaan ja toimimaan yrityksen ohjeiden mukaan. 

Sisäisen viestinnän tulisi luoda ymmärrystä ja arvostusta yrityksen missiolle, visiolle ja arvoille.  Säännölliset tapaamiset sekä yksilön että ryhmän välillä auttavat edistämään positiivista työympäristöä, jossa ideat voivat virrata vapaasti ja jokainen voi osallistua organisaation menestykseen. Tämä auttaa henkilöstöä tuntemaan merkityksen tunnetta. Suunnittelu on välttämätöntä, kun yritys haluaa kommunikoida työntekijöiden kanssa.  

Viestintä henkilöstön kanssa on hoidettava tehokkaasti, jotta kukaan ei jää huomiotta.  Johtajien on myös oltava vilpittömiä, kun he käsittelevät huolenaiheita tai ongelmia työntekijöidensä kanssa. Lisäksi heidän on oltava halukkaita kuuntelemaan ja reagoimaan asianmukaisesti, kun työntekijät käsittelevät ongelmia heidän kanssaan suoraan. Johdon on varmistettava, että henkilöstön jäsenet ymmärtävät yrityksen politiikan käsitellessään ongelmia työntekijöiden kanssa – sekä henkilöstön jäsenten että esimiesten on valvottava yrityksen sääntöjen noudattamista johdonmukaisesti. Jos johto ei halua käsitellä asioita tehokkaasti, sisäinen viestintä ei edistä henkilöstön yhtenäisyyttä. 

Wauressa olemme käsitelleet jatkuvasti yrityksemme sisäisen viestinnän haasteita. Ongelmamme ovat usein pyörineet samojen aiheiden ympärillä, joita emme ole onnistuneet ratkaisemaan tehokkaasti. Keskeisin haaste on varmasti ollut se, että viesteihin ei reagoida riittävällä tasolla, joka aiheuttaa ymmärtämättömyyttä ja sitoutumattomuutta. Yleensä tilanne on se, että viestiä ei olla edes huomattu. Tämä luultavasti kertoo juuri siitä, että viestien lukeminen tai niiden luetuksi kuittaus ei ole tiimiläisten prioriteetti listan kärjessä. Ja toimintaa ei niiden pohjalta nähdä aina merkittävänä. 

(Pitkämäki 2007, Sisäinen viestintä työyhteisössä – kohti parempaa viestintää) 

Mitä on sisäinen markkinointi 

Markkinointitoimenpiteet, joita yritys kohdentaa henkilöstöönsä kutsutaan sisäiseksi markkinoinniksi. Sisäisen markkinoinnin toimien tarkoituksena on vahvistaa yrityksen brändiä ja sitä kautta kehittää myyntiä kasvattamalla työntekijöidensä luottoa yrityksen toimintaan sekä arvoihin. Kun sisäinen markkinointi on toimivaa, se tukee yrityksen ulkoista markkinointia ja siitä voidaan ajatella, että yksi yrityksen tärkein osa markkinoinnissa onkin sen työntekijät. (Sävel 2022.) 

Sisäisen markkinoinnin tärkeys perustuu siihen, että mahdollisia asiakkaita kiinnostaa kokonaisuudessaan yritys eikä pelkästään yrityksen tarjoamat tuotteet tai palvelut. Sisäinen markkinointi vaikuttaa yrityksen tuotteiden ja palveluiden myyntiin ja sisäisen markkinoinnin tarkoitus on kääntää ajattelu yrityksen sisällä tapahtuviin toimiin sekä erityisesti sen henkilöstöön. Sävel 2022.)  

Yritysten kannattaa panostaa erityisesti sisäiseen markkinointiinsa entistä enemmän, sillä sanotaan, että edellytys yrityksen menestymiseen on sisäisessä markkinoinnissa. Onnistunut sisäinen markkinointi antaa yritykselle reilusti kilpailuetua. Se on johtamisen strategia, jossa esimiesten toiminta tähtää siihen, että kaikki yrityksen työntekijät ovat motivoituneita tekemään sellaisia tehtäviä, jotka ovat heille annettu ja heidän vastuullaan. Menestyksekäs sisäinen markkinointi on markkinoinnin ja henkilöstön toimivuutta suhteessa toisiinsa. (Grönroos 2003, 434–437.) Sisäinen markkinointi rakentaa pohjan ulkoisen markkinoinnin onnistumiselle (Peltomäki N.D). 

Henkilöstö ja asiakaspalvelu kilpailukeinona 

Jotta yrityksen asiakasmarkkinoinnissa voidaan onnistua, perustuu se yrityksen työntekijöiden osaamiseen sekä motivaatioon ja tästä syystä yrityksen täytyy panostaa sisäiseen markkinointiin. Henkilöstön kyvykkyys ja asenteet nähdään olennaisena osata markkinointia. Osaavat työntekijät ovat yksi yrityksen keskeisimmistä kilpailutekijöistä. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit saavat parempaa palvelua, kun yrityksen henkilöstö on parasta luokkaa ja sellaisia henkilöitä, jotka haluavat pysyä yrityksessä. (Bergström & Leppänen 2021.) Yksi merkittävä sisäisen markkinoinnin työkalu on henkilöstön palkitseminen hyvästä palvelusta (Grönroos 2003).  

Viihtyvät työntekijät haluavat kehittää yritystä sekä omaa toimintaansa ja antavat mielellään parannusehdotuksia ja kuuntelevat asiakkaita. Tällöin asiakkaat pysyvät tyytyväisinä ja uskollisempina ja näin ollen todennäköisemmin suosittelevat yritystä ja heidän tarjoamia palveluitaan muillekin. Tällä tavoin yrityksen kannattavuus ja myynti lähtevät kasvuun. Kun yritys menestyy, on sillä enemmän voimavaroja panostaa henkilöstöön, tuotteisiin ja palveluihin sekä asiakassuhteiden hoitoon ja tätä voidaan kutsua eräänlaiseksi positiiviseksi kierteeksi. Lopputulos on se, että hyvä henkilöstö ja asiakaspalvelu ovat yrityksen kilpailukyvyn perustana. Kuvio (KUVIO 1) kuvastaa prosessia. (Bergström & Leppänen 2021.) 

KUVIO 1. Yrityksen henkilöstö ja asiakaspalvelu kilpailukeinona. Kuvio mukaillen Bergström & Leppänen (2021). 

Sisäinen markkinointi rekrytoinnissa 

Yrityksen sisäinen markkinointi on linkissä myös yrityksen luomaan brändiin. Jos yrityksestä ja sen toimintamalleista haluttaan jakaa tietyn laista kuvaa, olisi erittäin olennaista, että juuri työntekijät sisäistäisivät yrityksen markkinointiviestinnän tavoitteet ja mittarit varhaisessa vaiheessa. 

Ensimmäisen kerran sisäinen markkinointi nousee esiin, kun yritys rekrytoi itselleen uusia työntekijöitä. Vaikka haastateltu henkilö ei päätyisi yrityksen työntekijäksi, hänelle muodostuu kuitenkin yrityksestä jonkinlainen mielikuva, joka perustuu siihen, miten haastatteleva henkilö puhuu yrityksestä, sekä miten haastatteluun johtava sekä sen jälkeinen kanssakäyminen hoidetaan. Näitä mielikuvia hän jakaa eteenpäin, tiedostaen tai tiedostamatta. Jos haastattelu lopulta johtaa työsuhteeseen, pitää perehdyttäminen ja sen toiminnot hoitaa siten, että annetut arvolupaukset lunastetaan ja vahvistetaan näin myös työnantaja mielikuvaa. (Venermo N.D.) Arvolupauksien lunastaminen edellyttää johdonmukaisia toimia ja strategioita, jotta lupaukset eivät ole vain ideoita paperilla ja sananhelinää. 

Tiimimme sisällä olemme tehneet melko vähän suoria rekrytointiprosesseja. Ensimmäiset mieleemme muistuvat esimerkkitapaukset ovat auttaneet jälkikädessä hahmottamaan sitä, että emme ole osanneet kiinnittää omalta osaltamme välttämättä sisäiseen markkinointiin riittävän paljon huomiota. Tuntuu ikään kuin siltä, että monesti rekrytointiprosessi on eräänlainen myyntitilanne. Rekrytoijan on helppo keksiä yrityksestään hyviä puolia, joita hehkuttaa rekrytoitavalle henkilölle. Tässä prosessissa unohtuu nopeasti arvolupauksien merkitys, sekä niiden konkreettinen lunastaminen. 

Viimeisen vuoden aikana olemme toteuttamissamme projekteissa tarvinneet apukäsiä muista tiimeistä. Näissä tilanteissa olemme halunneet “rekry”-prosesseissamme painottaa esimerkiksi arvonluomisen merkitystä asiakkaalle. Mielestämme on erittäin tärkeää, että juuri ensimmäisistä hetkistä lähtien saataisiin kaikille työtä suorittavilla tekijöille muodostettua käsitys siitä, mihin toimintoihin esimerkiksi asiakaspalvelun osalta pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Tämä antaa myös kuvan siitä, millaisesta projektista on kyse, ja miten haluamme toimintamme näkyvän ulospäin. 

Sisäisen markkinoinnin suunnittelu 

Sisäiseen markkinointiin liittyvää viestintää ja sisältöjä ei voi vetää hatusta. Siksi sisäinen markkinointi kuuluu markkinointistrategiaan. Sisäisen markkinoinnin suunnittelu kannattaa aloittaa aina tavoitteista. Hyvänä tavoitteena voi toimia esimerkiksi bränditietoisuuden lisääminen henkilöstön keskuudessa. Kun tavoitteet ovat selkeät, voidaan muodostaa suunnitelma, jonka kautta asetettuihin tavoitteisiin päästään. (Venermo n.d.) 

Ennen kun suunnitemaa aletaan laittamaan käytäntöön, on tärkeää viestiä henkilöstölle selkeästi suunnitelman tavoitteet ja vaiheet. Esimerkiksi viikoittaiset palaverit ovat hyvä tapa varmistaa, että suunnitelmaa toteutetaan ja auttaa reagoimaan, mikäli jokin suunnitelman osa ei toteudu halutulla tavalla. Kuitenkin ehkäpä kaikista olennaisin osuus on viestiä työntekijöille siitä, että heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään kuunnellaan. Tämän takia on olennaista pitää tehty suunnitelma kaikille avoimena ja saatavilla. Avoimen keskustelun kautta pystytään luomaan kaikille tunnetta siitä, että he ovat osana suunnitelman toteutumista. (Venermo n.d.) 

Kuinka paljon yrityksissä aidosti suunnitellaan sisäistä markkinointiviestintää? Tiimeissä sisäisen markkinoinnin suunnittelu tuntuu ajatuksena haastavalta. Ainakin meidän tiimissämme sisäinen hierarkia ei ole niin korkealla tasolla, että norsunluutornissa istuva johtaja satelee suoria ohjeita ja toimintamalleja työntekijöilleen. Tässä tilanteessa viestinnän suunnittelu käsittääkin enemmän yhdessä tehtyä suunnittelua ja ajatusten jakamista aiheen ympärillä. Yhteisillä päätöksillä on mahdollista muodostaa toimintamalleja, jotka toimivat koko tiimin toiminnan pohjana.  

Suunnittelun osa-alueet 

Yrityksen menestys on riippuvainen siitä, että osana yrityksen markkinointisuunnitelmaa otetaan huomioon sen sisäinen markkinointi. Yrityksen tulee tunnistaa markkinoinnin kilpailu- ja ympäristösuhteet ja tehtävä niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin markkinointiin tarvittavia strategisia ratkaisuja sekä linjauksia. Suunnitelmassa eritellään yrityksen nykytilan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla yrityksen kasvua tavoitellaan. Suunnitelmassa tulee määrittää aikataulut, kohderyhmät sekä nimetä sille vastuuhenkilöt. Markkinointibudjetti on tärkeä määrittää, jotta pystytään suunnittelemaan oikeanlaiset toimenpiteet. (Lahtinen & Isoviita 1998, 265.) 

Suunnittelu lähtee liikkeelle siitä, että määritellään liikeidean ja markkinointitapojen toiminnot. Suunnittelussa tärkeä osa on myös selvittää todellinen merkitys kohderyhmien eri osille sekä jäsenille. Tätä varten yrityksen johto voi toteuttaa tutkimuksia, joista selviää työilmapiirin taso sekä sisäiset yhteistyökyvykkyydet sekä muita oleellisia sisäisen markkinoinnin elementtejä. Näin ollen yritys alkaa suunnitella sisäistä markkinointia tiedotusten, koulutusten, kannustimien ja me-hengen luomisen osalta. Seuraavasta kuviosta (KUVIO 2) näkyy sisäisen markkinoinnin suunnittelun vaiheet ja osa-alueet. (Bergström & Leppänen 2021.) 

KUVIO 2. Sisäisen markkinoinnin suunnittelun vaiheet ja osa-alueet. Kuva mukaillen Bergström & Leppänen (2021). 

Sisäisen markkinoinnin mittaaminen  

Sisäistä markkinoinnin tehtäviin kuuluu myös työhyvinvoinnin ja henkilöstön synergian tukeminen. Tämä voi pitää sisällään esimerkiksi yrityksen järjestämät juhlat ja virkistyspäivät. Näiden lisäksi toimiin voidaan liittää myös erilaiset kehityskeskustelut, sekä työn tekijän henkilökohtaista edistystä seuraavat toimet. 

Tehokas keino kuitenkin sisäisen markkinoinnin mittaamisessa ovat konkreettiset mittarit. Niiden avulla saadaan kerättyä dataa siitä, kuinka hyvin halutussa suunnitelmassa on pysytty, ja miten kokonaisuus kulkee eteenpäin. Henkilöstöön kohdistettavia mittareita voidaan luoda esimerkiksi henkilöstön tyytyväisyys kyselyiden pohjalta. Kyselyiden tulosten pohjalta saadaan muodostettua kuva siitä, miten yritys on onnistunut edistämään haluttuja tavoitteita. (Venermo n.d.) 

Sisäisen markkinoinnin askelia 

Konkreettisia keinoja sisäisestä markkinoinnista on hyvin vaikeaa määritellä ottamatta esimerkiksi tiettyä toimialaa. Vähittäiskaupan sisäiset keinot motivoida ja innostaa organisaatiossa ovat suurilta osin erilaisia esimerkiksi verrattaen sairaalaan ja tämän henkilökuntaan. Yhteisiä keinoja ovat esimerkiksi sisäiset koulutukset, erilaiset ryhmäytymispäivät, tiedonkulun tehostaminen, sekä henkilökohtaisten työtehtävien selkeytys. Yksilön ja ryhmien solidaarisuus mahdollistaa vision ja mission sisäistämisen, osana suurempaa kollektiivia. 

 “Työhyvinvointiin satsattu kymppi tuo helposti kaksi takaisin “ (Kubla N.D). 

Viestinnän kehittäminen 

Viestintä on erittäin keskeinen osa sisäistä markkinointia. Muodostamme kuvaa ympäröivästä yrityskulttuurista keskustellen ja seurustellen yhteisössä. Viestinnän, kuten monen muunkin yrityksen osa-alueen kehittäminen on jatkuvaa työtä kulttuurin, vaihtuvan henkilöstön, sekä ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa alati. Tämän vuoksi sen tulisi olla jatkuvaa työtä sen sijaan, että aiemmin toimineeseen miellettyyn tapaan juurrutaan pitkiksi ajoiksi. 

1. Avoin keskustelukulttuuri 

Avoimmuus on sisäisen viestinnän perusta. Avoin viestintäkulttuuri mahdollistaa henkilöstön sitoutumisen kyetessään puhumaan ongelmista, joiden avulla päästään ratkaisuihin. Asioiden käsittelemättä jättäminen aiheuttaa hiertymiä.  

2. Viestien selkeys 

Usein hyvinkin perusteellisena asiana mielletty selkeä viestintä osoittautuu usein ongelmaksi organisaatioissa. Vaikka viestistä voi käydä ilmi kaikki oleellinen ja sisäistämisen arvoinen voi tapa, jolla se ilmaistaan olla heikko. Yksikin väärällä tavalla mielletty yksityiskohta viestistä voi poikia laajamittaista väärinymmärrystä organisaatiossa suusanallisesti siirrettynä seuraavalle. Niin sanottu rikkinäinen puhelin efekti. Hyvänä lähtökohtana viestinnässä on pitää, että viestin kuulija ei omaa samaa taustatietoa aiheesta. 

3. Mahdollisten väärinymmärryksien korjaaminen 

Henkilöstöltä on hyvä tiedustella, ovatko he ymmärtäneet asiat, kuten tarkoitettu. Jos väärinymmärryksiä hyvästä pohjustuksesta huolimatta pääsee syntymään, voidaan ne oikaista ennen laajempaa dominoefektiä. Väärinymmärryksen riski kasvaa, kun viestintä suoritetaan kirjallisessa muodossa, kuten yrityksen sisäisten kanavien tai vaikkapa sähköpostin kautta. Suullisesti hoidetussa viestinnässä on vastaanottajan mahdollista kysyä tarkentavia kysymyksiä. 

4. Viestinnän suunnitelmallisuus, ajoitus ja johdonmukaisuus 

Viestinnän suunnittelu on onnistumisen lähtökohta. Uudistusten ja muutosten mahdollisimman nopea viestintä takaa koko henkilöstölle mahdollisuuden pysyä ajan tasalla, kun tieto on erityisen ajankohtaista. Näin vältetään epäselvyyksiä, sekä työn optimoiminen mahdollisimman tehokkaaksi. Viestintää harjoittavien henkilöiden samalla viivalla oleminen on erittäin tärkeää, jotta ristiin viestintää ei pääse syntymään. 

Mikäli strategisista muutoksista viestitään henkilöstölle, voi viesti kadota matkalla, mikäli johtotaho ei ole kyennyt sisäistämään viestiä itse, eikä sen sanoma välity esimiesten toiminnasta. Kun johdon viestintä voidaan jäljittää tekoihin, on vaikeammatkin asiat helpompi sisäistää tekojen kautta. Esimerkillä johtaminen korkeassa arvossa. 

5. Autoritäärisyys, joo ei? 

Viestinnän autoritäärisyys tai moittiva lähestymistapa alempia toimihenkilöitä kohtaan luo kitkaa onnistumiselle, sekä eripuraa yhteisössä. Mahdollisuus läsnäololle ja vuorovaikuttamiselle asioiden paremman sisäistämisen tähden solmukohdissa edesauttaa prosessia ja estää konflikteja.(Kankainen 2019.) 

Loppukaneetti aiheen pohjalta 

Organisaatioiden menestys on äärimmäisen pienistä asioista kiinni. Alussa heikosti pohjustettu asia, joka näyttäytyy pienenä, saa suurempia rattaita pyörimään, lamauttaen toimintakykyä suuremmilta osa-alueilta. Hyvin suunniteltu ja toimeenpantu prosessi on edellytys monelle. Prosessin loppupäästä on kannattavampaa leikellä kulmia, mikäli tilanne tätä vaatii, sen ollessa kokonaisuuden kannalta vähemmän haitallinen. Karrikoidusti hyvin toimeenpantu rakennusurakka edistyy asianmukaisesti, vaikka loppupäässä ilmenisi ongelma ikkunoiden asentamisen kanssa. 

Sisäinen markkinointiviestintä on aiheena ollut huomaamatta käsittelyssämme koko opintopolkumme ajan tiimimme sisällä. Tätä esseetä kirjoittaessa hahmotimme paremmin, kuinka yksinkertaisista rakennuspalikoista onnistunut organisaatio. Tiimimme monet sudenkuopat ja ongelmat olisi kyetty varmasti välttämään sillä, että olisimme onnistuneet asennoitumaan oikealla tavalla olennaisiin toimintoihin. Tämä asennoitumisen haaste puolestaan korreloituu syvästi sisäisen markkinoinnin ja merkityksen löytämisen kulmakiviin. Mutta kenellä on loppupeleissä vastuu? Onko niin, että yrityksen johdon tehtävät ovat loppupeleissä aiemmin luultua vieläkin merkityksellisemmät? Olisiko mahdolliset sudenkuopat ja myrskyt onnistuttu välttämään selkeällä sisäisen markkinoinnin ja merkityksen tunteen johtamisella. Vai onko organisaatiossa yksilöllä vastuu löytää oman toimintansa merkitys itsenäisesti ilman ulkoista ohjausta. Kun aihetta ymmärtää paremmin, nousee salamalla esille myös kysymyksiä esille. Miten olisimme voineet hoitaa asiat paremmin? 

Lähteet: 

Bergström, S. & Leppänen, A. 2021. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Helsinki: Edita. 

Folcan. Venermo, A. N.d. Mitä on sisäinen markkinointi? Luettu ja viitattu 10.11.2022. Saatavilla: https://folcan.fi/sisainen-markkinointi/ 

Grönroos, C. 2003. Palveluiden johtaminen ja markkinointi. Porvoo: WSOY. 

Helpotkotisivut. Sävel, L. 6.7.2022. Sisäinen markkinointi innostaa työntekijöitäsi parempiin suorituksiin. Luettu ja viitattu 10.11.2022. Saatavilla: https://www.helpotkotisivut.fi/blogi/sisainen-markkinointi-innostaa-tyontekijoitasi-parempiin-suorituksiin/ 

Helsingin Yliopisto. Kankainen, S. 30.09.2019. Sisäinen viestintä: 10 perusohjetta johtajille ja esimiehille. Luettu ja viitattu 10.11.2022. Saatavilla: https://hyplus.helsinki.fi/sisainen-viestinta-10-perusohjetta-johtajille-ja-esimiehille/ 

Kauppalehti. Talent, A. 21.10.2022. Harva yritys on aidosti asiakaskeskeinen – ”Asiakaskokemukseen panostaminen ei tuota nopeita voittoja, vaan se on pitkäjänteistä työtä”. Luettu ja viitattu 10.11.2022. Saatavilla: https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/alma-talent/osaamisen-kehittaminen/harva-yritys-on-aidosti-asiakaskeskeinen-asiakaskokemukseen-panostaminen-ei-tuota-nopeita-voittoja-vaan-se-on-pitkajanteista-tyota/ 

Kubla. N.d. Sisäinen markkinointi – siis tarvitaanko sellaistakin? Luettu ja viitattu 10.11.2022. Saatavilla: https://kubla.fi/blogi/sisainen-markkinointi/ 

Lahtinen, J. & Isoviita A. 1998. Markkinoinnin suunnittelu. Tampere: Avaintulos Oy. 

Palveluna. Kurvinen, J. N.d. Sisäinen markkinointi. Luettu ja viitattu 11.10.2022. Saatavilla: https://www.palveluna.fi/blogi/sisainen-markkinointi 

Pitkämäki, P. 2007. Sisäinen viestintä työyhteisössä- kohti parempaa viestintää. 

Toimitusjohtajakoulu. Peltomäki, H. N.d. Miksi markkinointia – eikö myynti riitä? Luettu ja viitattu 10.11.2022. Saatavilla: https://toimitusjohtajakoulu.fi/miksi-markkinointia-eiko-myynti-riita/