Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Sijoittamisesta



Kirjoittanut: Eetu Patronen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tämän esseen on kirjoittanut Eetu Patronen ja Mikko Mäki.

 

Perinteisesti opiskelijat eivät sijoita. Siihen ei välttämättä ole osaamista, mutta eniten toki kyse on siitä, että rahat säästyvät elämiseen. Tämän vuoksi halusimme kirjoittaa sijoittamisesta ja sen perusasioista oikeisiin lähteisiin eikä mututuntumaan perustuvan esseen.

 

Johdanto

Asia ei ole kuitenkaan vain opiskelijoiden ongelma. Koko Suomessa oli vuoden 2020 lopussa hieman yli 910 000 sijoittajaa, jotka omistavat pörssiosakkeita. Kasvu on ollut nähtävissä viime vuosina, kun pitkään kasvua ei juurikaan tapahtunut. Trendikäs sijoittaminen on nuorten myötä kasvattanut määräänsä (Erkkilä 2021). Kasvua kuitenkin hamuttaisiin edelleen ja määrä on hyvin pieni, sillä vuonna 2019 suomalaisista 2 673 000 kävi kuitenkin töissä ansaitsemassa rahansa (Verkkouutiset 2019).

Tiedustelujemme mukaan valtaosa kuitenkin haluaisi sijoittaa rahojaan järkevämmin. Kuitenkaan suomalaisten osake- ja sijoitussivistys ovat täydellisen surkealla tasolla. Ei ole tarpeeksi kouluttajia, jotka voisivat jakaa informaatiota sijoituksesta. Myös rahan häviämisen pelko on läsnä, sillä ei tiedetä mihin rahat ollaan laittamassa. Eikä viimeisenä pääomatuloveron kiristäminen ole vähentämässä kiinnostusta edes opetella alaa. (Saario, 25)

 

Mitä osakesijoittaminen on?

Sijoittajalla on käytössään koko maailman laajuiset osakemarkkinat, joilla käydään kauppaa erityyppisten sijoittajien välillä. Näihin välittäjiin kuuluvat arvopapereiden kauppiaat sekä välittäjät, yhteistösijoittajat ja piensijoittajat. Osakkeeseen sijoittaminen tarkoittaa, että omistat osakeyhtiöstä tietyn osuuden eli omistat osan yrityksestä omistamatta mitä materiaalia kuten rakennusyhtiössä työkaluja. (Anderson, 119)

Yksinkertaisesti sanottuna Suomen Pörssisäätiö määrittelee, että osakkeilla on tarkoituksena saada ulkopuolista pääomaa yrityksen toiminnan edistämiseksi. Tämän vuoksi tehdään yrityksien kasvaessa osakeanteja, eli lisätään osakkeiden määrää. Tällöin voidaan jälleen saada lisää pääomaa toimintaa varten uusilta osakkeenomistajilta (2012). Sijoittamisen tarkoitus on loppu viimein saada sijoittajalle voittoa. Osakesijoittamisella pyritään saamaan nopeammat tai suuremmat voitot kuin korkosijoituksilla tai muilla indexiin liitännäisillä rahastoilla tai sijoitustavoilla. (Anderson, 121)

 

Miksi osakkeisiin pitäisi sijoittaa?

Houkuttelevuudeltaan osakkeet ovat äärimmäisen houkuttelevia, sillä ne sijoituksen onnistuessa se tarjoaa sijoittajalleen korkeat mahdollisuudet saada tuottoa sijoitukselle. Laadukkaasti hajautettu salkku pienentää rahojen häviämisen riskiä, sillä pitkällä aikajänteellä tarkastellessa suhdanteiden laskut ja nousut tasoittavat toisiaan. Laadukkaasti hajautetun salkku tuottaa jopa 9% vuodessa. Siksi osakesijoittaminen on ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä, jolloin korko kertyy koron päälle ja pystyt tekemään pitkällä aikavälillä suurempia tuottoja kuin lyhyellä aikavälillä. Yhdeksän prosentin tuotto on merkittävä nousu pitkällä aikavälillä sijoituksillesi verrattaen inflaation vuoksi omalle pankkitilille säästämiseen. (Pörssisäätiön osakeopas).

Yksi syy sijoittajien määrän kasvamiseen on Pörssisäätiön toimitusjohtajan, Sari Lounasmeren mukaan se, että sijoittaessa myös korkojen myötä ansaitsemasi tulo tulee verotettavaksi vasta nostaessasi varoja omalle pankkitilillesi. (Erkkilä 2021).

Sijoittamisen järkevyyttä kuvaa hyvin esimerkki Benjamin Franklinistä, joka antoi ennen kuolemaansa vuonna 1790 1000 dollaria Bostonin kaupungille sillä ehdolla, että sijoitukseen ei saa koskea sataan vuoteen. Sadan vuoden kuluttua summa oli yli 320 000 dollaria ja vuonna 1994 sijoitus nostettiin summan ollessa noin 4,5 miljoonaa dollaria. Korko siis tuotti korkoa vuosien ajan muuttaen 1000 dollaria 4,5 miljoonaksi dollariksi. Tästä inspiroituneena vuonna 1936 multimiljonääri Jonathan Holden sijoitti 2,8 miljoonaa dollaria rahastoon ehdolla, ettei siihen saa koskea tuhanteen vuoteen. Sijoitus tehtiin Pennsylvanian osavaltiolle. Arvioiden mukaan Pennsylvanian osalvaltion lahjoitus on varojen vapautusmahdollisuuden tullessa vuonna 2936 noin 424 miljardia dollaria. (Rossen 2020.)

 

Minne sijoittaa?

Sijoitusvaihtoehtoja on useita. Yleisimmät ja meitä tässä esseessä kiinnostavat vaihtoehdot ovat pörssiosakkeet ja osakerahastot.

Pörssiosakkeet ovat mediaseksikkäin ja perehtyneiden vaihtoehto sijoittaa. Niitä ostamalla omistaa ostamansa osakemäärän mukaisen osuuden julkisesta osakeyhtiöstä, eli pörssiin listautuneesta osakeyhtiöstä. Pörssiosakkeisiin sijoittamalla on jakamassa liiketoimintaan liittyvät riskit sekä mahdolliset tuotot osakeyhtiön kanssa. (Anderson, 119)

Osakerahastot puolestaan on laajemmin hajautettuja sijoituksia, kuin normaalisti olisi mahdollista pörssiosakkeiden kautta piensijoittajana tehdä. Tämä siksi, että osakerahastot ovat sijoittaneet suurilla summilla kooten jättimäisen määrän eri alojen yhtiöiden osakkeita, jolloin varojen hajautus valtava. Ostaessasi osuuden rahastosta esimerkiksi sijoittamalla 100 euroa kuukaudessa, pystyt omistamaan äärimmäisen pienen osuuden suuresta määrästä yhtiöitä, mutta olet mukana jakamassa koko osakerahaston tuottoa ja riskiä. (Kitti 2012)

 

Aloita sijoittaminen näin

Koska sijoittamisen aloittaminen on johdannossa kerrotusta sijoittajien määrästä päätellen suomalaisille hyvin haastavaa, täytyy asiaa teroittaa. Aloittelevan sijoittajan oppaita on internet pullollaan.

Oma taloudellinen tilanne on se, josta täytyy aloittaa. Aluksi täytyy miettiä, kuinka paljon on varaa hävitä omista kuukausituloista sen varalta, jos pahin, mutta epätodennäköinen skenaario tapahtuisi, jossa häviät koko sijoituksesi. Yleinen tapa on laittaa esimerkiksi nettotuloista 10% suoraan sijoituksiin, jolloin esimerkiksi 3000 euron nettopalkasta saisit joka kuukausi 300 euroa sijoituksiin. (Suomen Pörssisäätiö 2012).

Alkuun tarvitset osakkeillesi välittäjän, joka on joko perinteinen pankki, pankkiiriliike tai nettipankki, joka on rekisteröitynyt pörssivälittäjä. (Suomen Pörssisäätiö 2012)

Välittäjän valitsemisen jälkeen tulee avata välittäjän kanssa arvo-osuustili, joka Suomessa nuorten keskuudessa on useimmiten Nordnetissä. Tuolla tilillä säilytetään sijoituksiasi kuten osakkeita. Se eroaa tavallisesta pankkitilistä niin, ettei siellä säilytetä rahoja, vaan esimerkiksi juuri osakkeita. (Saario, 28)

Jotta sijoittaminen tuntuisi sinulle paremmalta ja turvallisemmalta sekä osaat seurata paremmin markkinan kehittymistä, tulee sinun luoda jonkunlainen strategia sijoittamisellesi. Saarion (2012) mukaan strategiaan tulisi hahmotella omia periaatteita sijoittamiseen, jotta pystyt käyttäytymään erilaisissa markkinatilanteissa johdonmukaisesti. Hahmoteltavia periaatteita ovat muun muassa riskitason eli sen määrittäminen paljonko on valmis menettämään sijoituksen mukana, ajoitukseen eli minkälaisina markkina-aikoina myy tai ostaa osakkeita sekä hajauttamiseen eli tiedostaa omaa tavoitettaan mukailleen, että tuotto-odotus on pienempi tai puolestaan suurempi olemalla hajauttamatta. Täytyy myös varautua kurssien heittelylle, jolloin täytyy tietää, onko omalla sijoitussalkulla varaa esimerkiksi äkillisiin kurssien laskuihin. Täytyy myös osata myöntää omat tappionsa, oppia niistä ja jatkaa markkinan harjoittelua, jotta tappioita pystyisi minimoimaan tulevaisuudessa.

Ei tarvitse olla edes aloitteleva sijoittaja vaan sijoittaja ylipäätään, niin sinun tarvitsee perehtyä yrityksiin joihin olet sijoittamassa. Pörssiyhtiöillä on omilla kotisivuillaan netissä lähes poikkeuksetta sijoittajille oma osio, josta sijoittaja voi perehtyä yritykseen. Tärkein sijoittajan opiskeltava asia onkin yritysten vuosikertomukset, jotka löytyvät hyvin usein helposti internet-hauilla (Hämäläinen, 53). Vuosikertomuksen lisäksi tilinpäätös on sijoittajalle tärkeää läpikäytävää. Sijoittajan oppiessa käymään läpi yritysten tilinpäätöksiä, pystyy sijoittaja tekemään tiettyjä johtopäätöksiä olemassa olevasta tai tulevasta sijoituksesta kyseisen yhtiön osakkeisiin. Tilinpäätöksiin tutustuessa useammilta vuosilta ja erilaisten markkinatilanteiden ajalta voi sijoittaja päätellä, mihin suuntaan yhtiö on mielestään kehittymässä. (Hämäläinen, 63).

 

Tämän esseen tuotto

Esseemme avulla toivomme, että Proakatemialaiset innostuisivat perehtymään sijoittajan maailmaan ja hyppäämään mukaan suomalaisten sijoittajien joukkoon. Sijoittaminen on hyvä tapa säästää rahaa omaksi turvaksi kun sen tekee pieteetillä harkiten ja kunnolla perehtyen. Sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä.

Viimeiset vinkit sijoittamisen aloittamiseen ja kokeneille sijoittajille muistutuksena, sillä kertaus on opintojen äiti.

Älä epäröi aloittamista. Aloita luomalla itsellesi arvo-osuustili jollekin välittäjälle. Epäröidessäsi vielä rahan tallettamista arvo-osuustilille, voit jatkaa vielä perehtymistä, mutta tilisi on jo olemassa. Tällöin heti, kun tunnet olevasi perehtynyt tarpeeksi, on kynnyksesi matalampi tehdä ensimmäinen talletus. Muista kuitenkin, että mitä nopeammin aloitat, sitä nopeammin saat rahasi kasvamaan korkojen kera. (Kitti 2012)

Kilpailuta välittäjiä, jotta saat kulusi minimiin. Välittäjien palkkiot ottavat osansa osakkeidesi tuotosta, joten aloittaessasi pienellä on myös välittäjien palkkiot isompi osuus omista tuotoistasi. Samalla muista, että et sijoita enemmän kuin pystyt turvallisesti häviämään pitämällä erilaiset skenaariot mielessä. Älä myöskään sijoita kaikkea ylijäävää varallisuuttasi, sillä tällöin saatat joutua myymään osakeomistustasi äkillisten kulujen sattuessa henkilökohtaiseen elämääsi. (Kitti 2012)

Muista opiskella kohteita, joihin olet sijoittamassa ja joihin olet sijoittanut. Ammattilaisia ja kokeneempia sijoittajia tulee toki kuunnella, mutta ei kannata sokeana uskoa vain heidän vinkkeihinsä, sillä ihminen on erehtyväinen ja kotiläksyt voivat olla tehty epähuomiossa huomaamatta joitain hälyttäviä signaaleja. Näitä tilanteita varten on hyvä, että hajautat sijoituksesi, jotta edellä mainittu kotiläksyjen huolimattomuus tai väärä analyysi ei kostaudu isossa kuvassa liian radikaalisti. Hajautettuna jokin muu yksittäinen tai useampi sijoitus voi tasoittaa suuren heilautuksen osakekursseissa. (Kitti 2012)

Tärkeää on muistaa myös se, ettei sijoita liian suurella määrällä vaan pitää mielessä oman riskinsietokyvyn. (Kitti 2012) Jos sijoittaja stressaa helposti sijoitustaan, ei se välttämättä ole sen väärti. Sijoittamisen ei tarvitse olla kamalaa työtä, vaan järkevää varallisuuden säästämistä. Ihminen harvoin stressaa omalla pankkitilillä lojuvaa rahaansa, vaikka inflaatio syö sen arvoa jatkuvasti. Kannustamme sijoittamaan, mutta sen voi tehdä myös pienellä riskillä, jolloin pienetkin prosentuaaliset kasvut ovat taloudellisesti järkevämpiä kuin inflaation syötävänä oleva perinteisempi pankkitilisäästäminen.

Kitti kirjoittaa opinnäytetyönsä yhteenvedossa (2012), että tunteet täytyy pystyä pitämään poissa sijoittamisesta. Rakastuessasi esimerkiksi ihailemasi brändin osakkeeseen saatat pitää osakkeen vaikka myynti olisi järkevämpää.

”Osta ja pidä” on yleinen strategia osakesijoittamisessa, jolloin pystyt pitkäjänteisesti osakkeita ostamalla tekemään sijoituksestasi todennäköisesti kannattavamman. Tunteiluun osakemarkkinoilla palaten, täytyy silti sijoittajan omata kyky myydä ajoissa. (Kitti 2012)

Vaikea, mutta harjoittelun kautta mahdollinen tapa sijoittaa on oppia markkinoiden käyttäytymistä ja osakkeiden ostamista oikealla ajoituksella. Ostaessasi tarpeeksi ajoissa ennen muiden sijoittajien heräämistä ostamiseen, pystyt ostamaan tarpeeksi halvalla. Myös pitkään jatkuneen noususuhdanteen aikana on hyvä omata kyky uskaltaa myös myydä. Tällöin pääset maksimoimaan voittosi sijoituksesta jolloin yleensä vasta valtaosa sijoittajista on noteerannut osakkeen ja ostavat sitä. (Kitti 2012)

 

Terveiset

Aloittakaa sijoittaminen.

 

LÄHTEET:

Anderson, N. &. Tuhkanen. J., 2004. Järkevän sijoittamisen perusteet. Helsinki: Edita.

Erkkilä, J. 2021. Suomessa jo yli 900 000 osakesäästäjää – kaksi syytä suosion kasvulle. Sijoitusuutiset. Salkunrakentaja.fi. Viitattu 11.11.2022. https://www.salkunrakentaja.fi/2021/01/osakesaastajat-suomessa/.

Hämäläinen, K. 2003. Osakesijoittajan opas. Helsinki: Tammi.

Kitti, O. 2012. Osakesijoittaminen: Opas aloittavalle osakesijoittajalle. Liiketalouden koulutusohjelma. Laurea-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 11.11.2022.

Mental Floss. 2020. How a 200-Year-Old Gift From Benjamin Franklin Made Boston and Philadelphia a Fortune. mentalfloss.com. Viitattu 9.11.2022. https://www.mentalfloss.com/article/627475/200-year-old-gift-from-benjamin-franklin-to-boston-and-philadelphia.

Pörssisäätiö. 2012. http://www.porssisaatio.fi/mita-tunnusluvut-kertovat.

Pörssisäätiö. 2012. http://www.porssisaatio.fi/toimialahajauttaminen-vahentaa-riskia.

Pörssisäätiö. 2017. Osakeopas. Ladattu ja viitattu 11.11.2022. https://www.porssisaatio.fi/blog/books/osakeopas/.

Saario, S. 2012. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Helsinki: Sanoma Pro.

Verkkouutiset.fi. Talous. verkkouutiset.fi. Viitattu 11.11.2022. https://www.verkkouutiset.fi/a/suomesa-tehdaan-hakellyttavan-vahan-toita/#4f316d14.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close