Sijoittaminen on pyrkimys tehdä voittoa, ostamalla, hallussa pitämällä ja sitten myymällä rahoitusinstrumentteja. Rahoitusinstrumentin hallussa pidon pituus riippuu sijoitusmuodosta. Hyvin pitkään sijoittaminen on ollut vain tietyn yläluokan tapa rikastua, koska sijoittaminen on vaatinut valmiiksi isoa alkupääomaa. Nykyään kuitenkin sijoittaminen on entistä enemmän kaikkien saavutettavissa. Sijoittamiseen on myös monenlaisia motiiveja. Se voi olla tapa vaurastua ja saada taloudellisesti riippumaton elämä, se voi olla myös tapa varmistaa jälkipolvien vaurastuminen tai turvata oma eläke.  

Sijoittamisesta löytyy nykypäivänä tuhansittain tietoa joka on kaikkien saatavilla. Pelkästään internetistä löytää tietoa sijoittamisesta. Sijoittamisesta tehdään myös mm. podcasteja sekä kirjallisuutta. Sijoittamiseen liittyy paljon ennakko-oletuksia. Ja monen sijoitusinto loppuu näihin kolmeen yksinkertaiseen asiaan: “1. Tietoa ei ole tarpeeksi, 2. Rahaa ei ole tarpeeksi, 3. Aikaa ei ole tarpeeksi (Mähkä 2019,17).” Sijoittajaksi voit kuitenkin sukupuolesta tai ammattistatuksesta huolimatta ryhtyä. Tiedon löytää helposti, vaikkapa Mimmit sijoittaa podcast on kuin luotu aloittajalle, hyvin selkokielinen podcast. Aloittaa voi vaikka 20 eurolla kuukaudessa. Sijoittaminen vie juuri niin vähän aikaa, kuin haluat sen vievän. 

“Melkein joka kolmannella suomalaisella on rahastosijoituksia ja melkein joka viides omistaa jonkin pörssiyhtiön osakkeita suoraan, Finanssiala, Suomalaisten säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat-tutkimus 2017.” Miksi silti monia aloittavaa sijoittajaa tuntuu sijoittaminen pelottavan? On helpompaa tehdä 50€ heräteostos, mutta 50€ pörssiin poikimaan rahaa tuntuu pelottavalta? Sijoittaminen on myös paljolti käytännönkautta oppimista. Oppirahoja on joskus maksettava.  

Aloita nyt. Helpoin tapa sijoittaa on pitkäjänteisesti indeksiin, eli esimerkiksi rahastoon. Tätä avataan myöhemmin lisää. Tämä on turvallisin tapa ja varmin tapa aloittaa sijoittaminen, johon jokaisella on varaa. Jos luottaa siihen, että ihmiskunnan talous on nousujohteista myös tulevaisuudessa on tuotto varmaa ja todennäköisempää kuin lotossa vaurastuminen. Moni pelkää sijoittaa laskukautena, koska parhaimmat pidot ovat jo menneet. Kun taas nousukautena pelätään että kaikki romahtaa alas, juuri kun on sijoittanut rahaa mukaan. Jos sijoitat indeksiin, aloittamisajankohdalla ei ole väliä, sillä jotta raha poikii tarpeeksi tuottoa, sijoituksen tulee olla sijoituksissa pitkän aikavälin ajan. Tämä perustuu tylsältä kuulostavalta mutta erittäin tärkeästä korkoa korolle ilmiöstä. Kun sijoitat rahastoon, ja mitä pidemmän aikaa pidät rahaa pörssissä, se alkaa kerryttämään korkoa. Tämä korko taas kerryttää myös korkoa, ja koron korko kerryttää korkoa… eli k x (1+p/n)n x t. Yksinkertainen koronkorkoa laskukaava. Ensimmäiset vuodet ovat hitaita, mutta korkoa korolle ilmiö on kuin lumipalloefekti, eli mitä pidempään (lue vuosia), rahaa pidetään pörssissä, sitä enemmän se poikii voittoa expotentiaalisesti.  

RAHASTOT 

Rahastosijoittaminen on paljolti passiivista sijoittamista. Se ei vaadi sijoittajalta aktiivista sijoittamista, vaan rahastot on hyviä pidemmän aikavälin sijoittamiseen. Rahastoja voi silti olla aktiivisia sekä passiivisia rahastoja. Rahastot ovat kuin hajautuskone. Se sisältää hajautettuja yhtiöitä, ja sijoittajan ei tarvitse tehdä osakepoimintaa vaan rahastosalkku tekee sen sijoittajan puolesta. Rahastoissa pääsee käsiksi osakkeisiin pikkurahalla, joihin et suoralla osakesijoittamisella pääsisi. “Sijoitusrahasto on itsessään sijoituskohde. Sitä hoitaa rahastoyhtiö tai pankki, joka kerää sijoittajilta kasan rahaa, jolla se ostaa osakkeita, joukkovelkakirjoja tai vaikka raaka-aineita- rahaston periaatteen mukaisesti, (Mähkä 2019, 105).” Rahasto voidaan valita alueen, toimialan, koon, eettisyyden tai jopa rahaston tietyn sijoitustyylin mukaan, kuten arvo-osakkeet, osinkoyhtiöt ja kasvuosakkeet.  

Rahastoja on aktiivisia ja passiivisia. Rahastoista passiivisia kannattaa suosia, sillä aktiivinen rahasto tarkoittaa että sillä on aktiivinen salkunhoitaja, eli ihminen kenelle kyseisestä työstä maksetaan. Tämä kyseinen henkilö ei ole ennustaja, vaan hän hoitaa rahastoa rahaston määrittelemien raamejen mukaan, eli sijoitussuunnitelman sekä rahaston perimmäisen tarkoituksen mukaan. Yksinkertaistettuna rahastonhoitaja pyrkii saamaan paremman tuloksen, kuin hänen seuraamansa indeksi. Aktiivisissa rahastoissa voi olla korkeatkin kulut, joten rahastoja kannattaa katsoa kriittisesti, sillä kulut voivat syödä mahdolliset voitot. Aktiivisessa rahastossa on siis pieni mahdollisuus saada korkeampi tuottoprosentti kuin indeksissä. 

Passiivinen rahasto taas seuraa valitsemaansa indeksiä, siinä ei ole taustalla aktiivista salkunhoitajaa taustalla, sitä kautta siinä kulut ovat matalat, ellei mitättömät. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 on pörssinoteerattu indeksirahasto, joka sijoittaa Helsingin pörssin vaihdetuimpiin osakkeisiin. 

OSAKKEET 

Kun puhutaan sijoittamisesta, useammalle meistä, sijoittamisesta tietämättömillä ensimmäisenä tulevat mieleen osakeyhtiön liikkeelle lasketut osakkeet. Osakkeet ovat julkiseen kaupankäyntiin listattuja arvopapereita minkä arvo määräytyy täysin myynnin ja tarjonnan perusteella. Ostamalla osakkeita ostat osuuden kyseisestä yhtiöstä, jolloin saat myös päätäntävaltaa yhtiökokouksessa, sekä osuuden tuotoista osinkojen muodossa. Yksinkertaisesti selitettynä osakkeilla voi tehdä rahaa kahdella eri tavalla: Saada osinkoja, mitkä yhtiöt maksavat yleensä kerran vuodessa ja mikäli ostamasi osakkeen arvo nousee pörssissä, jolloin teet voittoa. Kolikon kääntöpuolella taas, mikäli yritys ei tee voittoa tai pahimmassa tapauksessa tekee tappiota voit menettää kokonaan sijoituksesi. Jos osakkeen hinta tippuu 100 % yhtiö on konkurssissa ja voit heittää hyvästit perheen säästöille. 

Pörssiosakkeet ovat olleet pitkällä aikavälillä kannattavin sijoituskohde. Yhdysvaltalaiset osakkeet ovat tuottaneet vuosien 1802–1997 välillä keskimäärin 8,4 % vuodessa. Kotoinen Helsingin pörssi on tuottanut ilman osinkoja 1920–1999 keskimäärin noin 10 % vuodessa. Pörssiosakkeisiin sisältyy hyvästä tuottohistoriasta huolimatta riskiä. Osakkeisiin sijoittamalla rahat on mahdollista menettää, sillä omistamien osakkeiden hinta määräytyy markkinoiden mielipiteiden keskiarvosta. Mikäli omistamasi yhtiön näkymät heikkenevät tai jotain muuta negatiivista tapahtuu, laskee omistuksesi arvo lähes välittömästi pörssissä (sijoitustieto 2021)

Osakkeita ostaessa on hyvin vahvasti suositeltavaa hajauttaa sijoitusta moneen eri alan osakkeisiin, mikä pienentää sijoituksen riskiä. Vertauskuvallisesti jos laitat munat useampiin eri koreihin, vältät sen, etteivät ne kaikki mene rikki yhden korin tippumisen seurauksena.  

Osakkeita on myös mahdollista shortata, mikä on täydellinen vastakohta osakkeen ostamiselle, eli jos osakkeen hinta laskee, tällöin teet voittoa. Yksinkertaisesti selitettynä lainaat osakkeen, kun osakkeen hinta laskee myyt sen pois ja ostat sen takaisin alennettuun hintaan. Palautat osakkeen takaisin lainaajalle ja pidät voitot. Voitto muodostuu siis myynti- ja ostohinnan erotuksesta miinus kulut.  (https://www.osakesijoittaja.fi/shorttaaminen/)   

Shorttaaminen saattaa kuulostaa oikein hyvältä ratkaisulta varsinkin talouden vaikeina aikoina, mutta kannattaa pitää mielessä, että useampien osakkeiden matka on nousujohtoinen pitkällä aikavälillä. Shorttaaminen on paljon riskialttiimpaa, koska osake voi nousta loputtomasti eikä ole konkurssia pysäyttämässä sitä.  Shorttaaminen nousi viimeaikoina suureksi puheenaiheeksi Gamestop-osakkeen kautta. Eräs reddit käyttäjä huomasi, että Gamestop-osaketta on shortattu valtavat määrät isojen rahastojen toimesta, jonka jälkeen hän käynnisti valtavan liikkeen missä hän kehotti ihmisiä ostamaan valtavat määrät kyseistä osaketta tarkoituksena aiheuttaa suurille rahastoille valtavat tappiot ja kostaa vuosien pörssimarkkinoiden manipulointi. Suunnitelma oli valtava menestys ja parhaimmillaan Gamestop-osakkeen arvo nousi 18 dollarista 483 dollariin mikä aiheutti rahastoille massiiviset miljarditappiot.  

Gamestopista ja shorttaamisesta voisi kirjottaa vaikka kirjan, mutta käydään läpi myös muita markkinoilla olevia sijoitusmuotoja. 

KRYPTOT 

Kryptovaluutta eli digitaalinen valuutta, lähti liikkeelle 2009 Bitcoinin saavuttua markkinoille. Mullistavan idean tarkoitus oli alun perin olla protestiliike perinteistä pankkialaa vastaan, saada rahaliikenne kulkemaan ilman kolmatta osapuolta eli rahoituslaitoksia ja pankkeja (MTV uutiset 2021). Kryptovaluutoista jokainen perustuu lohkoketjuteknologiaan mikä on toisinsanottuna hajautettua kirjanpitoa. Lohkoketjun voi simppelisti selittää: A haluaa lähettää kryptovaluuttaa B:lle. Transaktio on nimeltään lohko. Lohkoketjussa oleva verkko tarkistaa ja hyväksyy keskenään automaattisesti, että A:lla on lompakossaan tarpeeksi rahaa lähettämiseen. Lohko hyväksytään lohkoketjuun ja kryptovaluutta siirtyy B:lle (osakesijoittaja 2021).

Kryptovaluuttoihin sijoittamisesta tuli valtava muoti-ilmiö koska niiden volatiteetti on valtava, hinnat voivat vaihdella kymmeniä prosentteja päivässä ja se on saanut monet aloittelijat sijoittamaan siihen isojen voittojen perässä. Esimerkkinä kryptovaluutta Shiba inu on noussut vuodessa yli 14,044,988 %, mikä tarkoittaa, että pelästään 100 dollarin sijoituksella sinulla olisi yli 14 miljoonaa dollaria. Kryptoihin sijoittaminen kannattaa, jos uskoo digitaalivaluutan tulevaisuuteen.  

Kryptovaluutat herättää myös paljon kriittisyyttä koskien huumekauppaa. Kryptovaluutoilla on mahdollista maksaa anonyymisti netissä ilman kiinnijäämisen pelkoa koska siirtoja on melkein mahdotonta jäljittää.  

LOPUKSI 

Sijoittaa voi kuka tahansa matalalla riskillä. Korkeamman riskin sijoitusmuotoja on myös ja niihin kannattaa perehtyä ennen sijoittamista hyvin, jotta saa itsevarmuutta sijoittamiseen. Sijoittaminen voi muuttua harrastukseksi, ja sijoita ehdottomasti siihen mistä tiedät eniten ja mikä sinua kiinnostaa eniten. Sijoitusmaailma on laaja, kaikkea ei tarvitse tietää, mutta mukaan hypätessä huomaa kuinka koukuttavaa se saattaakin olla. Muista silti että yleisin sääntö, mitä kuulee “sijoittaja gurujenkin” suusta, on se että sijoita vain sellainen summa, minkä olet valmis häviämään. 

Lähteet:

Mähkä, M. Lehtipuu, U. (2019) Sijoittajaksi 7 päivässä. Helsinki: Almamedia

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/missa-on-herra-nakamoto-bitcoinin-keksijan-lompakossa-lepaa-niin-paljon-rahaa-etta-sen-realisoiminen-voisi-kolauttaa-maailmantaloutta/8281188#gs.haomee

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/missa-on-herra-nakamoto-bitcoinin-keksijan-lompakossa-lepaa-niin-paljon-rahaa-etta-sen-realisoiminen-voisi-kolauttaa-maailmantaloutta/8281188#gs.haomee

Kryptovaluutta 2021 – Mikä kryptovaluutta on? Miten toimii? Miksi sijoittaa?

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2017 tutkimusraportti