Tampere
19 Apr, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Sijoittamisen esseesarja- Miten olla taloudellisesti järkevä?



Kirjoittanut: Sahar Arzagani - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Olen aina ollut todella säästeliäs. Siitä asti, kun aloitin ensimmäisen työni 17 vuotiaana, säästin jokaisesta palkasta tietyn summan rahaa. En välttämättä tiennyt, että mitä varten, mutta takaraivossa oli aina se ajatus, että sitä rahaa pitää säästää johonkin. Meillä ei perheessä olla puhuttu sijoittamisesta lähes ollenkaan eikä edes kavereidenkaan kesken. Myönnän, että sana sijoittaminen oli minulle vielä pari vuotta sitten täysin vieras. Sijoittamisesta puhutaan todella paljon kaikkialla. Vaikkakin kielellä, mikä ei ole välttämättä niin helposti lähestyttävä. Syy miksi suurin osa ei sijoita on se, etteivät he tiedä aiheesta tarpeeksi eivätkä kehtaa myöskään kysyä siitä. Itse ajattelin, että sijoittaminen on jotain super hankalaa ja siihen täytyisi olla jokin koulutus. Moni myös luulee, että voivansa alkaa sijoittamaan, täytyy heillä olla tilillä miljoonia. Todellisuudessa asia ei todellakaan ole näin. Sijoittaminen kuuluu kaikille. Riippumatta sinun iästäsi, sukupuolesta, ihonväristä, statuksesta, lähtökohdasta tai siitä miten paljon rahaa tililläsi on.

Miksi ja miten minä aloitin sijoittamisen?

Hyvä ystäväni puhui jatkuvasti tästä ihmeellisestä sijoitusmaailmasta ja vinkkasi myös, erään podin nimeltä Mimmit Sijoittaa ja itseasiassa siitä alkoikin oma polkuni kohti sijoittamista. Vaikka nimi antaa sellaisen kuvan, että se olisi suunnattu vain naisille, niin todellakin myös miespuolisten kannattaa ottaa kyseinen podi kuuntelulistalleen, mikäli sijoittaminen kiinnostaa, muttei tiedä miten ja mistä aloittaa. Kuunneltuani lukuisia eri podcasteja aiheeseen liittyen, tajusin sen, että ne rahat mitä olen monen vuoden ajan sinne säästötilille säästänyt, niin niillä rahoilla pystyn tekemään enemmän rahaa. Perimmäinen syy miksi olen lähtenyt sijoittamaan, on korkoa korolle ilmiö, siitä kohta lisää. Ja totta kai se, että haluan olla taloudellisesti fiksu. Uskon, että sijoittaminen tarjoaa meille todella hyvän mahdollisuuden hakea tuottoa. Saan siitä todella hyvän fiiliksen, että minulla on jonkinlainen rahakönttä jossain, joka toivottavasti tekee minulle lisää rahaa.

Kuinka paljon rahaa tarvitaan sijoittamisen aloittamiseen? Mistä aloittaa?

Monissa rahastoissa minimi kuukausisäästö summa on 15 euroa. Jos koet, että sulle jää joka kuukausi sen verran rahaa jäljelle tai se on summa minkä uskot voivasi laittaa sivuun ilman, että sinun pitää nähdä nälkää, niin suosittelen lämpimästi, että laitat ne sinne pörssiin kiinni. Tämä summa, millä lähdet aloittamaan sijoittamisen, on tosi helposti muutettavissa. Eli jos nyt sitoudut johonkin tiettyyn summaan niin se ei ole se summa missä sinun täytyy, pitäytyä loppuelämäsi. Itse ainakin tiedän, ettei minulla ole mitään tiettyä selkeätä laskelmaa, että paljonko sitä rahaa menee yhtenä kuukautena, vaan se saattaa vaihdella.

Summa, mitä itse tällä hetkellä sijoitan, on 50€ kuukaudessa. Pitkäaikaissäästöön tämä on aika täydellinen summa. Toki ehkä joku päivä vielä nostan sijoitussummaani suuremmaksi, jos nyt käy niin onnekkaasti, että voin nostaa enemmän palkkaa, mutta tällä hetkellä se on just täydellinen.  Se on sen verran rahaa, että pystyn kuitenkin käydä vaikkapa brunssilla ystävien kanssa, jos mieli niin tekee. Tämän lisäksi laitan puskuriin tietyn summan, siltä varalta, jos täytyy ostaa jotain tai esimerkiksi imurin mentyä rikki. Näin ei tarvitse kajota niihin sijoituksiin. Jos olet kuitenkin sitä mieltä, ettei sinulle jää ollenkaan rahaa, niin kokeile käydä läpi yhden kuukauden tiliotteesi. Voin sanoa varmuudella, että aika nopeasti sieltä löytyy jotakin mistä voit tinkiä.

Mikä on pörssi, miten sinne pääsee ja mitä sieltä voi ostaa?

Nähtyäni The Wolf of Wall Streetin, joka kuvaa pörssimeklarin uraa 80-luvun lopulla, jäi mieleeni kohtaus, jossa päänäyttelijä Leonardo DiCaprio kävelee Wall Streetille toimistoon täynnä pukumiehiä.  Hän nostaa vanhanaikaisen puhelimen ja huutaa siihen älyttömiä numerosarjoja osakevälittäjälle. Taustalla joku huutaa long ja joku short. 

Ja juuri tällaiseksi minä kuvittelin pörssin. Todella vanhanaikaisena, monimutkaisena ja synkkänä paikkana, mihin minulla ei olisi mitään asiaa. Koin, että jos haluaisin mennä sijoittamaan pörssiin niin minun pitäisi omistaa koko elämäni sille tai käydä koulu ja läpäistä joku testi, että olisi edes joku chanssi päästä mukaan.  Asiahan ei näin ole. Pörssi on avoin kauppapaikka ja kaikilla on sinne avoin pääsy. Et tarvitse mitään suosittelijaa, sisäpiiritietoa tai suhteita päästäksesi sinne. Osakekauppa, mitä siellä käydään, on julkista eli et myöskään voi neuvotella mistään spesiaali hinnoista, ostaa osakkeita ”suoraan” kaverilta tai tiskin alta. Pörssissä kaikille pätee samat säännöt. Kukaan ei pääse sinua ennen sisään sinne jonon ohi vaan kaikilla on samat lähtökohdat. Itse pörssitalo sijaitsee Helsingissä, Fabianinkadulla, mutta ei, sinun ei tarvitse mennä sinne salkkukädessä poimimaan osakkeita, sillä pörssi sijaitsee netissä. Ensin sinun tulee kirjautua sisään, ja jotta voit kirjautua sisään, täytyy sinun omistaa tili. Tällaista pörssitiliä kutsutaan arvo osuustiliksi ja jos haluat aloittaa sijoittamisen, niin sinulla pitää olla sellainen. Mistä sellaisen tilin saa?

  1. Arvo osuustilin voi avata osakevälittäjältä. Tämä osakevälittäjä voi olla se kivijalkapankki, missä on sinun muutkin päivittäiset pankki asiat esim. Nordea. Osakevälittäjä voi olla myös erikseen sijoituspankki. Näiden osakevälittäjien hinnat eroavat toisistaan eli kannattaa varmistaa, että valitset sellaisen osakevälittäjän, joka ei peri mitään maksua esimerkiksi tilin avaamisesta tai arvopapereiden säilyttämisestä.
  2. Monet arvo osuustilit voi avata myös ihan netissä. Itse sijoitan Nordnetin kautta, sillä arvo-osuustilin avaaminen on ilmaista.

Osake on mango ja rahasto on hedelmäsalaatti.

On olemassa monia eri pörssejä, mutta tässä esseesarjassa puhutaan arvopaperi pörsseistä. Eli siellä on arvopapereita, joita siellä kaupataan. Mitä nämä arvopaperit voi olla? Pörssissä on suuria julkisia osakeyhtiöitä, jotka ovat päättäneet listata omat osakkeensa sinne. Nämä osakkeet ovat pieniä paloja suurista yrityksistä. Eli jos ostat osakkeen niin sinusta tulee sen yrityksen omistaja. Yritys koostuu kaikista yrityksen osakkeista. Rahastot taas ovat monen eri osakkeen sekoituksia. Eli tiivistettynä osake on vähän niin kuin mango ja rahasto on se hedelmäsalaatti. Rahastosijoittaja on yhtä paljon sijoittaja, kun osakesijoittajakin.

Rahastoja on olemassa kahta eri tyyppiä. Siksi onkin tärkeätä pitää silmällä, että valitsee sopivan rahaston pörssiin. On olemassa aktiivisia rahastoja ja passiivisia rahastoja. Aktiivinen rahasto tarkoittaa sitä, että on henkilö, joka aktiivisesti valitsee puolestasi rahastoon mielestään sopivia sijoituskohteita. Tälle salkunhoitajalle pitää maksaa palkkaa ja siksi aktiiviset rahastot ovat aina kalliimpia kuin passiiviset rahastot. Salkunhoitajalle maksetaan hallinnointipalkkio riippumatta siitä, miten rahasto menestyy ja siksi itse suosin näitä passiivisia rahastoja. Passiivisilla rahastoilla ei ole olemassa salkunhoitajaa, koska ne seuraavat ennalta määritettyjä indeksejä. Mikä ihmeen indeksi? Esimerkki indeksistä on omxh25, se kuulostaa kirjainhirviöltä, mutta sitä ei tarvitse pelätä. Omxh on Helsingin pörssin lyhenne ja 25 kuvastaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta. Voitko sitten sijoittaa suoraan tuohon omxh25? Et suoraan, sillä indeksiin ei itsessään voi sijoittaa mutta voit sijoittaa sen indeksirahastoon eli rahastoon, joka seuraa juuri tätä indeksiä.

Mikä on tuotto-odotus?

Koko sijoittamisen pointti on se, että kun laitat rahaa pörssiin niin toivot, että se tuottaa jotain eli meillä on jonkinlainen tuotto odotus. Me toivotaan, että niiden rahojen arvo tulee olemaan korkeampi nostohetkellä, kun alussa. Eri sijoituskohteilla on eri tuotto odotukset. Jos sijoituskohde on korkea riskinen, siinä on todennäköisesti myös kovempi tuotto. Eli sinut myös palkitaan sillä, että kannat sitä riskiä.  Mielestäni riski mahdollistaa sen et nämä rahat voi edes tehdä mitään tuottoa pörssissä.

Eli esimerkiksi jos sijoitat Helsingin pörssin indeksiin, niin silloin tuotto odotuksesi on Helsingin pörssin keskimääräinen tuotto. Nämä 25 osaketta, jotka tähän indeksirahastoon sisältyvät, ovat niitä mitä aktiiviset sijoittajat siellä pörssissä vaihtavat keskenään. Osa näistä sijoittajista saa sijoituksillensa hyvää tuottoa ja osa taas huonommin tai jopa menettää rahaa. Ja kun sijoitat siihen indeksiin, niin saat sekä super tuottojen että huonompien tuottojen tuloksen ja tämä päätyy siihen keskimääräiseen tuottoon. Helsingin pörssi on viimeisen 15 vuoden aikana tuottanut keskimäärin 7 % vuodessa. Tämä on se tuotto odotus millä voit lähteä sijoittamaan indeksiin. Jonain vuosina se on 10 ja jonain vuosina -5 mutta pitkällä aikavälillä keskimäärin tuotto odotus on ollut noin 7 %.

Miksi sinun kannattaa aloittaa sijoittaminen?

Ensinnäkin korkoa korolle ilmiö. Maailman kahdeksas ihme. Tarkoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi sitä, että mitä pidemmän aikaa pidät rahasi pörssissä, niin sitä nopeammin ne lähtevät kasvamaan. Eli joka vuosi kun sijoitat rahaa pörssiin, pörssikäyrät oletettavasti nousevat pitkällä aikavälillä ja kasvavat korkoa. Seuraavana vuonna se korko kasvaa korkoa ja seuraavana vuonna koron korko kasvaa korkoa ja niin edespäin. Kun tämä tapahtuu tarpeeksi monta vuotta, niin kasvu ei ole lineaarinen vaan eksponentiaalinen. Otetaan esimerkkinä seuraavanlainen tilanne: sijoitat yhden kerran pörssiin 100 euroa ja sijoituksesi tuotto-odotus on 7 % vuodessa.

  1. Vuoden jälkeen pääomasi on kasvanut 100 x 1.07 = 107 euroon, sillä tuotto-odotuksesi on toteutunut ja sijoituksesi on kasvanut korkoa. Mutta nyt kun puhuttiin korkoa korolle ilmiöstä, niin odotetaan vielä yksi vuosi.
  2. Sen lisäksi, että kahden vuoden jälkeen alkupääomasi 100 euroa on taas kasvanut 7% (7e), myös ensimmäisen vuoden tuottosi eli se ansaitsemasi 7 euroa on kasvanut korkoa 7 % (0.49e). Kahden vuoden päästä pääomasi on siis 107 x 1.07 = 114,49e.
  3. Kolmen vuoden päästä pääomasi on 49 x 1.07 = 122.50e ja niin edespäin.

Parasta on, ettet ole tässä vaiheessa tehnyt mitään muuta, kun sijoittanut kerran 100 euroa, ja nyt raha tekee töitä puolestasi. Mutta se, että pääset nauttimaan korkoa korolle ilmiöstä, tulee täyttyä kaksi tärkeää ehtoa: 

Ensimmäinen on pitkäjänteisyys. Usein ihmiset ajattelevat, että kun 10 vuoden päästä saavat palkankorotuksen tai pääsevät pomoksi, niin silloin vasta alkavat sijoittamaan, mutta se ei ole järkevää. Sinun on vaikea kiriä tätä korkoa korolle ilmiön tuottamaa hyötyä kiinni, sillä että heivaat sinne vain enemmän rahaa. Ensimmäisenä 5 vuotena et edes huomaa, että se on olemassa.

(Kuva kopioitu Mimmit Sijoittaa sivulta)

 

Toisena, muttei vähäisempänä on kustannustehokkuus. Kun me sijoitetaan rahamme pörssiin, niin ei välttämättä haluta hirveästi maksaa siitä. Koska se koko pointtihan on siinä se, että saadaan lisää rahaa. Jos me maksetaan kuluja pörssissä siitä, että voidaan sijoittaa niin myöskin ne kulut kasvavat korkoa korolle. Eli jos sijoitat rahastoon kuten minä, niin tulee aina muistaa tarkistaa sen rahaston kulut. Rahaston kulun voit aina tarkistaa esimerkiksi oman osakevälittäjän sivulta, sieltä löytyy rahaston kohdalta avaintieto, joka kertoo kuinka paljon se rahasto maksaa. Itse en halua sijoittaa rahastoihin, joiden kulut ovat yli 1% ja hyvä nyrkkisääntö onkin, ettei hallinnointikulut nousisi yli 0,5%. Ideaali tilanne on, kun sijoittaa täysin kuluttomiin rahastoihinVaikka tämä prosentin rahastokulu ei hetkessä tunnu suurelta, niin pitkällä aikavälillä siitä tulee pankille tosi iso palkka. Esimerkkinä, jos säästää 80€/kk, 40 vuoden ajan ja 7 % vuosituotolla, niin keskimääräisesti salkunarvosi on nollan prosentin kuluilla 211 210 euroa, Mutta jos olisit sijoittanut rahastoon, jossa olisi ollut 2 % hallinnointipalkkio, niin silloin arvo osuustilisi summa olisikin 122 510 euroa. Eli olet maksanut kuluja liki 90 000 euroa.

 

Mitä voit viedä käytäntöön:
  • Avaa arvo-osuustili heti, esimerkiksi Nordnetista.
  • Käy tiliotteesi läpi → millä summalla voit alkaa sijoittamaan? 
  • Muista ottaa huomioon kulut.

 

 

Lähteet:

Mimmit Sijoittaa podcast K1, Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander, 2019.

Nordnet.fi. Aloita sijoittaminen. Luettu 15.10.2020. https://www.nordnet.fi/fi

Sijoittaja.fi. Aloita sijoittaminen. Luettu 15.10.2020. https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/aloita-sijoittaminen-askel-askeleelta-opas/

Mimmit Sijoittaa. Näin avaat arvo-osuustilin viidessä minuutissa. Luettu 15.10.2020. https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/nain-avaat-arvo-osuustilin

Salkunrakentaja.fi. Sijoittamisen ABC. Luettu 15.10.2020. https://www.salkunrakentaja.fi/sijoittaminen-abc/

Sijoittaja.fi. Indeksirahastot. Luettu 17.10.2020. https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/mihin-voi-sijoittaa/indeksirahastot/

Pörssisäätiö. Osakesäästäminen. Luettu 17.1.2020. https://www.porssisaatio.fi

Mimmit Sijoittaa. Näin rikastut varmasti. Luettu 17.10.2020. https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/nain-rikastut-varmasti

Kommentoi