Tampere
25 Nov, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Sijoita vientiin!



Kirjoittanut: Jyri Lempinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

On mukavaa innovoida tuotteita, rakentaa uusia toimintamalleja ja rahoitusmuotoja. Vienti on prosessi mihin jokaisen yrityksen kannattaisi panostaa, siitä huolimatta pienet yritykset eivät usein edes pyri laajentamaan ulkomaille. Mikro- ja pienyritykset jäävät usein paikoilleen, kun löytävät sen lähimmän tulon kohteensa. Yritys saattaa olla kahden ihmisen mainostoimisto, minkä työllistää yksi isompi toimija. Isompi toimija saa halvalla työvoimaa mainontaan ja markkinointiin, kun taas mainostoimisto saa riittävästi tullakseen toimeen. Taannoin kävin yhdessä valuelaisten kanssa myymässä Kickoff-lippuja ovelta ovelle. Kävimme vanhassa toimistorakennuksessa Keskustorin laidalla. Kävelimme rappuset ylös ja kävelimme kuluneen näköisiä lattialaattoja pitkin kapeaa käytävää, mikä oli täynnä toimistohuoneita. Koputtelimme oviin, siinä toivossa, että joku avaisi ovensa. Yhden oven takaa paljastui pieni yhden ihmisen tilitoimisto. Kysyimme reippaasti suoraan, olisiko hän kiinnostunut meidän verkostoitumistapahtumasta Proakatemialla. Vastaus tuli nopeasti ja perustelu, kuin apteekin hyllyltä. Ei, työllistän vain itseni ja teen töitä ainoastaan yhdelle yritykselle. Pohdin hetken ja sanoin, kiitos näkemiin. Ihminen oli ulkonäkönsä perusteella lähellä eläkeikää ja siksi hyväksyin hänen vastauksen niin herkästi. Oliko hän kunnianhimoton itsensä työllistäjä? Hänellä oli selkeästi osaamista, mille yrityksissä on käyttöä. Todennäköisesti hän pystyisi tarjoamaan myös palveluitaan useammalle muullekin yrittäjälle tai organisaatiolla. Sen sijaan hän on tehnyt päätöksen olla työllistämättä ketään muuta. Lukiessani kirjaa tuli monta kertaa ajatuksiin, millä saisimme inspiroitua yrittäjiä itseensä kehittymään ja kasvattamaan omaa bisnestään. Rakentamaan omaa ja valtion taloutta viennillä, sekä muita työllistämällä.

Suomessa voitaisiin panostaa valtion osalta enemmän vientiin kuin startupohjelmaa. Startup-kulttuuri kehittyy jatkuvasti myös ilman merkittävää valtion tukea. Olisi suotavaa kannustaa yksityisiä ihmisiä tarjoamaan rahoitusta näille startupmarkkinoille ja tuotteistaa sijoittaminen kaikille mahdolliseksi palveluksi. Laajennetaan sijoitusbisnestä pörssimarkkinoista mikro- ja pienyrityksiin, sekä keskisuuriin yrityksiin. Missä pien sijoittajat voisivat ostaa mikroyrityksistä omistusosuuksia. Tällä tapaa pystyttäisiin kohdistamaan sijoittajat ja yrittäjät yhteen. Silloin, kun ihminen uskoo sinun asiaasi, hän on valmis sijoittamaan. Samalla on mahdollista luoda vaikkapa sparraushenkilöitä yrittäjille heidän omien kasvutavoitteidensa asettamiseen ja saavuttamiseen. Jatkuva kehitys on yrittäjille, ja koko yhteiskunnalle iso asia.

Valtion startup-ohjelmaa kevennettäessä emme vähentäisi tukien jakamista vaan kohdistaisimme valtion varat viennin tehostamiseen. Tällöin voisimme varmistaa BKT kasvamisen jatkuvasti. Usein sanotaan, että yrittäjien kannattaa jo liiketoimintasuunnitelmaa ajatellessa suunnitella kansainvälisenliiketoiminnan mahdollisuudet tuotteilla ja palveluilla, mitä he valmistavat/tarjoavat. Tähän myös vaikuttaa suomalaisten ostovoiman kasvattaminen. Jos valtio tasolla halutaan kasvattaa ihmisten kuluttamista, verotulojen kasvattamiseksi. Kannattaa tällöin panostaa kansainvälisen liiketoiminnan lisäämiseen. Yksi vaihtoehto tälle voisi olla, että pankkilainaa hakiessa liiketoimintasuunnitelmassa tulisi olla vientisuunnitelma. Yritysguruilta varastettuna lausahduksena: ”Ensimmäisen vuoden jälkeen kasvuyrityksen on vietävä liiketoiminta nykyisen valtion rajojen ulkopuolelle, jotta kasvua edes on mahdollista tehdä.”

 

Missä on Euroopan-Google?

Tällä hetkellä kaikki isoimmat teknologian yritykset ovat amerikkalaisia. Kiinasta tullaan kovaa vauhtia perästä. Tarkkoja syitä tähän ei edelleenkään tiedetä, mutta arvioiden mukaan isoin vaikuttava tekijä on erimaiden vaikeudet rakentavat voimakkaita siteitä startuppien ja vanhempien toimijoiden välille. Tilastojen mukaan Euroopassa parhaassa asemassa on Belgia. Pienen maansa ansiosta ja sen sijainnista johtuen Belgialla on kaikista isoimmat mahdollisuudet luoda palveluita keski-eurooppaan ja yli maansa rajojen. Belgia keskittyy paljolti heidän palveluiden tarjoamiseen ja tuotteiden kehittämiseen. Samalla Belgia on myös maa joka, on Euroopassa hyvin riippuvainen tuontituotteista, joten panostus vientiin on selkeä.

Suomessa on jääty teollisuuden aikakaudelle viennin suhteen, siinä missä luotettiin maa- ja metsätalouden tuovat riittävät varannot viennin suhteen, ei nykyään riitä. On luotava uusia tuotteita ja ennen kaikkea palveluita. Esimerkkiä näyttivät 90-luvulla Nokia, joka nosti Suomen lamasta. 2010-luvulla Rovio ja Supercell ovat kärjessä ja nämä yritykset ovat ymmärtäneet digitalisaation voiman.

Nykyisellä valtiovarainpolitiikalla on mahdollista saada valtionvarojen menoa tyrehdyttyä. Minusta Suomen kannattaisi alkaa panostavaan kasvuyrityksiin ja heidän vientiinsä ulkomaille. Tässä olisi hyvä käyttää Singapore-Suomi vertausta. Singapore on väkiluvultaan noin viisi miljoonaa, kuten suomikin. Singapore on Kaakkois-Aasiassa sijaitseva kaupunkitasavalta. Suomella on vientiin hyvin selkeät perinteiset vaihtoehdot. Metsätalous, paperiteollisuus, kaivosteollisuus ja ohjelmistoteknologia. Esitellyt ovat kuitenkin luonnonvaroja. Singaporessa vain 0,2 prosenttia taloudesta syntyy esimerkiksi maataloudesta. Singaporen merkittävimpiä vientituotteita on elektroniikka, koneet, lääkkeet ja kemiateollisuus. Suomessa on varmasti osaamista kaikille näille tuotteille. Singaporelaiset tienaavatkin enemmän, kuin suomalaiset, joten ei ole hintatasosta kyse. Singapore on verrattavissa Euroopan varakkaimpiin valtioihin.

 

Keskitetään valtion varata paremmin kasvuyrityksiin ja vientiin. Nautitaan matkalla huipulle ja tehdään tästä yhdessä uusi Silicon Valley, sillä mahdollisuudet tähän löytyvät. Mainostetaan Startup-yrityksiä enemmän yksityisille henkilöille ja rakennetaan siitä houkutteleva sijoituskohde myös heille. Vähennetään tukia startup-yrityksilta valtion osalta ja panostetaan enemmän jo kasvaviin yrityksiin ja nimenomaan heidän viennin kasvattamiseen.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close