Tampere
24 Nov, Tuesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Shorttausta ja pyramidihuijauksia



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Päätin sivistää itseäni jälleen hieman. Netflixistä löytyy aivan uskomattoman hyviä dokumentteja talouteen ja rahaan liittyen. Vaikka osa näistä on hyvin ”jenkki tyylisiä” ja sensaationhakuisia, niin kyllä näistä tällainen simppeli maalaispoika aina jotain oppii. Valitsin elokuvakseni Netflixin Betting on zeron oppiakseni jotain shorttauksesta. Tämä toiminto, eli lyhyeksi myyminen, on kiinnostanut minua pitkään, mutta en asiasta oikeastaan mitään tiedä. Dokumentti käsitteli periaatteessa lyhyeksi myyntiä koko ajan, mutta oletti selkeästi katsojan tietävän koko ajan mistä on kyse. Tuon asian suhteen siis jäinkin hieman edelleen kysymysmerkiksi, mutta dokumentti kuitenkin herätti minussa kiinnostusta, ja olenkin jo tutkinut asiaa jonkin verran muista lähteistä.

 

Ackman vs. Herbalife

 

Toinen mielenkiintoinen asia dokumentissa olikin pyramidihuijaus. Elokuvassa käsitellään pääteemana Bill Ackmanin sijoitusyhtiön tekemää shorttausta yli miljardista dollarista hyvinvointiyhtiö Herbalifea vastaan. Herbalife toimii verkostomarkkinoinnin tavoin kasvattaakseen liikevaihtoaan. Herbalife on 1980- luvulla perustettu hyvinvointi- ja laihdutustuotteita myyvä, sekä valmistava yritys Yhdysvalloissa, jota on pitkä historiansa aikana syytetty pyramidihuijauksena. Herbalifen liikevaihto oli vuonna 2016 4,48 miljardia dollaria, joten yritys on massiivinen. Ackmanin tarkoitus on siis upottaa Herbalifen osakkeen arvo pohjamutiin ja tehdä sille itselleen ja yrityksensä sijoittajille valtava omaisuus. Lyhyeksi myynnin idea onkin myydä lainattuja tai vuokrattuja osakkeita kalliilla ja ostaa nämä takaisin, kun osakkeet ovat halventuneet ja tämän jälkeen palauttaa alkuperäiselle omistajalleen. Eli jos yrityksen arvo nouseekin jostain syystä, niin tässä tapauksessa shorttaaja häviääkin rahaa. Shorttaus onkin äärimmäisen tehokas tapa tehdä tuottoa, jos sijoittaja tunnistaa markkinoilla kuplan tai jonkin yritystä kohtaavan riskin lähestyvän.

Kun Ackman julkistaa aikeensa syöksyttää Herbalifen osakkeen ja samalla syyttää Herbalifea pyramidihuijauksesta, niin Herbalifen osake putoaa välittömästi rajusti. Ackmanin suunnitelma aluksi näyttääkin toimivalta, mutta Ackmanin arkkivihollinen miljardööri Carl Icahn haluaakin mukaan peliin, mutta Ackmanin vastapuolelle. Herbalifen ollessa halpaa Icahn päätti ostaa tukun Herbalifen osakkeita ja hänen julkinen imagonsa sekä hyvät puheet Herbalifen luotettavuudesta nostattavatkin Herbalifen välittömästi korkeammalle. Tässä taistossa siis voittaisi joko Bill Ackmanin sijoitusyritys tai miljardööri Carl Icahn joka näki mahdollisuuden tehdä rahaa ja tiesi oman julkisuus arvonsa. Elokuvassa osakkeiden arvo heittelikin ja dokumentin lopussa ei vielä julkistettu selkää ”voittajaa”. Elokuvan lopussa myös paljastui katsojille, että Yhdysvaltojen Presidentti Donald Trump on nimennyt talousneuvonantajakseen juuri Carl Icahnin liittyen valtion säätelyyn verkostomarkkinoinnissa.

 

Pyramidihuijaus

 

Tämä aihe onkin erittäin mielenkiintoinen. Itselläni on kohtuu läheistä kosketuspintaa aiheeseen, sillä eräs ystäväni kutsui minut kerran erään ison amerikkalaisen yrityksen edustajan pitämään ”värväys” iltaan. Yritys toimi täysin Herbalifen tavoin verkostomarkkinoinnillisesti ja tällä yrityksellä onkin monia syytöksiä pyramidihuijauksesta. Itseasiassa tämä yritys mainittiinkin myös katsomassani dokumentissa.

Verkostomarkkinoinnin ideana on myydä jotakin tuotetta ja samalla mahdollisesti värvätä uusia myyjiä tekemään samaa. Tämä kasvattaa asiakaskuntaa ja isontaa yrityksen tunnettavuutta. Verkostomarkkinoinnin ideana ei ole kuitenkaan pääasiallisesti hyötyä uusista myyjistä rahallisesti vaan tämän tulisi olla vapaaehtoinen ja sivutoiminen toiminto yrityksen toiminnassa. Kaikki verkostomarkkinointi yritykset eivät siis ole pyramidihuijauksia, mutta niissä on jonkin verran yhtäläisyyksiä.

Pyramidihuijauksen idea onkin osiltaan muistuttaa normaalia verkostomarkkinointia, mutta myyjä tekeekin suurimman osan tuotostaan uusien myyjien värväämisellä ja usein vielä provisioilla heidän myymistä tuotteistaan. Ongelmana tässä mallissa onkin se, että ajan kuluessa maailmasta loppuvat ihmiset kesken, jotta kaikki voisivat saada riittävästi provisioita uusista myyjistä. Pyramidihuijauksissa yleensä voitolle jäävät vain harvat ja riittävän aikaisin mukaan hypänneet henkilöt. Pyramidin huipulla olevat todella harvat henkilöt tekevätkin suuria summia alemmalla portailla olevien selkänahasta.

Rahankeräyslaissa määritelläänkin verkostomarkkinoinnin ja pyramidihuijauksen väliseksi eroksi seuraavaa: ” Olennaista näissä toimeenpanotavoissa on, vastaako uusien myyjien värväämisestä saatavaa palkkiota jakelutavalle luonnostaan kuuluva kustannushyöty vai maksavatko sen uudet myyjät. Sellainen maksu voi olla suorassa muodossa osanottaja-, ilmoittautumis- tai liittymismaksu tai vastaava.”

Olisi mielenkiintoista ja tuottoisaa, jos pääsisi mukaan johonkin pyramidiin riittävän aikaisin. Tämä tosin olisi äärimmäisen riskialtis veto, mutta saattaisi mahdollistaa suuren ansiot, mutta negatiivisen leiman omalle nimelleen. Myös Suomessa paljon puhuttu WinCapita tuomittiin pyramidihuijauksena vajaa kymmenen vuotta sitten. Siinä WinCapita esiintyi sijoitusklubina, johon pääsi mukaan vain kutsuttuna ja luottamuksen saamiseksi ensimmäisistä sijoituksista maksettiinkin todella moninkertaisia palautuksia sijoittajille, jonka avulla sijoittajien luottamus voitettiinkin, ja summien kasvaessa rahat sitten hävisivätkin pyramidin huipulle. Noin 10 000 henkilöä teki sijoituksia WinCapitassa ja rahaliikenteen yhteismäärä nousikin lähes sataan miljoonaan euroon. Lukuisat sijoittajat hävisivät suuria summia rahaa.

Valitettavasti niin kauan kuin verkostomarkkinointi on täysin laillista ja valvonta on vaikeaa, niin uskon myös olevan olemassa vilpillisiä pyramidihuijauksiakin. Verkostomarkkinoinnin kieltäminen olisi kuitenkin äärimäisen epäreilua rehellisesti toimivia yrityksiä kohtaa ja tämän selvitys on hyvin kallista ja hidasta toimintaa. Toivotaan siis vaan, ettei monikaan meistä haksahtaisi tällaiseen juoneen mukaan.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close