Etsiessäni netistä materiaaleja palvelumuotoilun esseeseeni törmäsin kahteen eri termiin Service desing ja Desing thinking. Olin tietoinen, että sana Desing thinking käänty suomeksi termille palvelumuotoilu, mikä minua kiinnosti ja hämmensi, oli termi Desing thinking. En ollut ennen kuullut termiä ja minua rupesi kiehtomaan sen merkitys huomatessani, kuinka monet eri lähteet näyttivät pallotella näiden kahden eri termin tarkoitus periä. 

Syvennyttäni eri lähteisiin asian tiimoilta olin enemmän hämmentynyt kuin aikaisemmin. En tiedä johtuuko tämä omasta palvelumuotoilun ymmärryksestä, mitä on sisäistänyt pamu kurssin aikana vai kokeeko myös muut saman hämmennyksen. Seuraavissa kappaleissa avaan teille mitä yhtäläisyyksiä ja eriäväisyyksiä olen saanut selville näistä kahdesta eri termeistä, ja te saatte päättää, onko hämmennykseni oikeutettua. 

Yhtäläisyydet 

Sekä service desing, että desing thinking on ihmiskeskeisiä lähestymistapoja, jotka tarkkailevat ja tulkitsevat asiakkaiden tarpeita ja käytöstä. 

Molemmat tähtäävät luomaan palveluja, jotka ovat hyödyllisiä, vaikuttavia ja haluttuja. 

Molemmat ovat järjestelmällisiä ja toistuvia prosesseja, jotka esiintyvät jatkuvasti palvelujen luonnissa ja kehittämisessä. 

Eriäväisyyksiä 

Service desing on suunnittelu menetelmä, jonka lopputuotteena on jokin palvelu. Desing thinkingiä voi taas hyödyntää mihinkä tahansa, minkä loppu tuotoksena on tavara, palvelu, käytäntö tai sääntö. 

Service desing viittaa ihmisten, infrastruktuurin, viestinnän ja palvelujen aineellisten osien suunnitteluun ja järjestämiseen. Parantaakseen sen laatua ja palvelun antajan kanssakäymistä asiakkaan kanssa. 

Service desingnissa tarkkaillaan kaikkia asiakkaan kosketuspintoja palveluun ja luodaan asiakaspolku, joka auttaa palvelun tarjoajaa näkemään palvelun asiakkaan silmin. 

Service desing ottaa asiakseen ottaa mukaan prosessiin jokaisen organisaation osan, tuotannosta asiakaspalveluun. 

Desing thinking metodologia, joka on loppukäyttäjäkeskeinen. Se koostuu viidestä toistuvasta kohdasta, joita käytetään luomaan luovia ratkaisuja, moniin ongelmiin. 

Toisin kuin Service desing, Desing thinking tutkii ongelmia, ymmärtämällä ja empatisoimalla käyttäjiä. Joka johtaa moniin prototyyppeihin ja erinlaisiin ratkaisuihin, joista lupaavimmat tuodaan testattavaksi. 

Desing thinkingiä voidaan käyttää ilman jo olemassa olevaa tuotetta tai palvelua. 

Nyt listattuani nämä kohdat paperille voin todeta, että omalle ymmärrykselle koen näiden molempien termien olevan enemmän yhtä kuin eriä. Näillä pienillä eriäväisyyksillä voi olla jollekin suurta merkitystä, mutta itselleni on vain tärkeintä, että osaan hyödyntää molempien askeleita eri tilanteissa.