Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Scrum – Projektinhallinta kuntoon?



Kirjoittanut: Waltteri Kolkka - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Tutustuin scrum -projektinhallintaan keväällä 2019, kun teimme tietojenkäsittelyn mobiilipeliprojektia pikkutiimeissä. Projekti kesti puoli vuotta ja piti sisällään paljon kursseja sekä käytännön tekemisestä että ketterästä projektinhallinnasta. Scrumia käytetään pääasiassa ketterässä ohjelmistokehityksessä, ja sen loivat Hirotaka Takeuchi ja Ikujiro Nonaka vuonna 1986. Suomenkielisen oppaan aiheesta on tehnyt muiden muassa Lekman consulting, ja he jakavatkin oppaan ilmaiseksi nettisivuillaan.

Saimme idean scrumin tuomisesta Evisionille kun huomasimme, että se voisi kehittää ja parantaa erinäisiä ongelmia tiimissä. Tällaisia olivat esimerkiksi ison tiimin tuoma haaste kaikkien tasavertaisesta työnteosta sekä kankean päätöksenteon ja hitaan toimeen ryhtymisen kanssa painiminen. Scrum vaikutti juuri siltä parantavalta voimalta, jota tiimimme tarvitsisi. Aloimme suunnittelemaan tapoja, joilla Evision voisi hyödyntää scrumia ja tehdä siitä oman näköisensä. Ensimmäisenä tuli esiin tehtyjen töiden pisteytys. Jokaisella tiimiyrittäjän opintopisteisiin johtavalla hommalla olisi oma painoarvonsa, ja niistä saisi pisteitä sprintin eli 1-4 viikon mittaisen työjakson aikana. Tämän pisteytyksen kehittäminen toimivimpaan muotoonsa tulisi viemään aikaa, mutta jalostuessaan se saattaisi olla erittäin tehostavaa, koska tiimissä on paljon kilpailuhenkisiä ihmisiä.

Scrum on ketterä projektinhallintatyökalu, jossa toimitaan pienissä tiimeissä. Scrumin konkreettisia kulmakiviä ovat pienissä tiimeissä toimiminen, daily scrum eli päivittäinen työnjakopalaveri sekä sprinteissä eli lyhyissä työrupeamissa toimiminen. Scrumin arvoja ovat sitoutuminen, rohkeus, keskittyminen, avoimuus ja kunnioitus. Kun scrum-tiimi toimii arvojen mukaan, se vahvistaa scrumin kolmea tukijalkaa eli läpinäkyvyyttä, tarkastelua ja sopeuttamista. Kun scrum-tiimi on optimoinut itsensä, sprinttien suunnittelupalaverit kehittyvät niin, että työnjako ja vaaditun työmäärän arviointi sujuvat helposti ja nopeasti.

Scrum-tiimissä on kolme osapuolta: Tuoteomistaja, kehitystiimi ja scrummaster. Scrum-tiimin tulee olla itseohjautuva sekä monitaitoinen, ja se on omimmillaan kompleksisissa töissä. Ohjelmistokehityksessä yksi scrumin tärkeistä asioista on se, että tuotteesta olisi aina olemassa toimiva ja potentiaalisesti hyödyllinen versio. Omassa toiminnassamme kuitenkin käytimme scrumia sen verran eri tavalla, että tätä vaatimusta emme vieneet käytäntöön. Scrum oli enemmänkin pienen tiimin suorituskykyä ja työtä seuraava alusta. Scrummaster on tiimin palveleva johtaja, joka pitää huolen siitä, että kehitystiimillä on kaikki hyvin. Hän kutsuu koolle palaverit ja johtaa keskustelua niissä. Scrummaster pitää huolen, että kaikki tuntevat scrumin määritelmän, ja että sitä toteutetaan oikeaoppisesti. Scrummasterin tulisi myös koota estelistaa ja hoitaa konfliktit ja kommunikointi scrum-tiimissä esim. tuoteomistajan ja kehitystiimin välillä. Kehitystiimi koostuu konkreettisen tuotteen tekijöistä. Se on pieni ja ketterä. Esimerkiksi mobiilipeliprojektissa kehitystiimissämme oli kaksi koodaria ja yksi graafikko. Tuoteomistajana toimii yksi henkilö, joka on vastuussa kehitystiimin työn tuloksena saatavan tuotteen arvon maksimoinnista.

Scrumin implementointi Evisionin jokapäiväiseen työskentelyyn sujui jokseenkin hyvin, mutta suurimpana ongelmana oli tiimien sisäinen keskittyminen eri projekteihin ja asioihin. Iso tiimi jaettiin pikkutiimeihin satunnaisesti, ja sen seurauksena mm. meidän pikkutiimissämme kellään ei ollut yhteistä projektia. Tämän vuoksi projektinhallintamme ei ollut optimaalisella tasolla, ja daily scrumit tuntuivat toisinaan väkinäisiltä, koska muiden tekemiset eivät vaikuttaneet mitenkään omaan tekemiseen. Eniten scrum auttoi palautteen mukaan siinä, että jokaisena päivänä tuli tehtyä jotain. Et voinut työpäivänä sanoa daily scrumissa, että pidänpä tänään vapaapäivän. Scrum vaikutti omalta osaltaan myös esseepisteiden haalimiseen, koska se oli pisteytettyä toimintaa.

Marraskuussa toisen sprintin päätteeksi totesimme, että emme käyttäisi enää scrumia ennen joulua. Fiilikset tästä kokeilusta olivat sekalaisia, mutta yksikään tiimi ei selvästi ollut saanut läheskään täyttä potentiaalia irti scrumista. Nyt, kun alamme kehittää liiketoimintaamme uuteen suuntaan, saattaa olla että scrumista on kuitenkin hyötyä. Työskentelemme tulevaisuudessa pienemmissä tiimeissä joiden päämäärä on yhtenäinen, joten toivon, että scrumia tai vastaavaa ketterää projektinhallintaa tullaan hyödyntämään tilanteissa, joissa se on omimmillaan.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close