Tampere
19 Jun, Saturday
19° C

Proakatemian esseepankki

Schrödingerin esseepisteet ja vertaukset tiedon korvikkeena



Kirjoittanut: Esa Lappalainen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kommunikaatio on avain.

Kielikuvia ja vertauksia käytetään usein helpottamaan kommunikaatiota. Niiden käyttäminen tuntuu olevan yleisintä vaikeiden, tai kenties abstraktimpien, aiheiden ympärillä. Vertaukset hiipii mukaan helposti myös asioissa joita ei vain osata tarpeeksi hyvin että ne tuntuisivat helpoilta ja luontevilta muille opetettavilta. Vertaukset ovat meille joskus tiedon korvike.

Vertaukset jäävät myös elämään kun niitä toistellaan tarpeeksi, ja joskus merkitys katoaa tai muuttuu jo ensimmäisten sukupolvien aikana vaikka hokema kaikuu kauas ikuisuuteen. Edelleen menee yhdellä jos toisellakin pasmat sekaisin, vaikkeivät ole pasmoja eläessään nähneet.

Tradenomien Jeesukset ja twitter täynnä opetuslapsia.

Puhutaan että Jeesus käytti Raamatussa paljon vertauskuvia – ja niin käyttikin. Samaan hengenvetoon taivastellaan kuinka hyvä opettaja hän oli, mutta oliko jokainen tarina kuitenkaan vertauskuvineen siinä ymmärrettävimmässä muodossaan? Vai muuttuiko viesti radikaalisti matkalla?

Lukas Eder on Twitter: "What do you mean, "Jim rubs birds"? https://t.co/lYIHC0I9Gc"

Otetaan esimerkiksi näin yrittäjyyden hengessä vertaus viinitarhan työmiehistä.

Vertaus viinitarhan työmiehistä, Matteus 20

“»Taivasten valtakuntaa voi verrata isäntään, joka aamuvarhaisella lähti palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Hän sopi miesten kanssa yhden denaarin päiväpalkasta ja lähetti heidät viinitarhaan. Päivän kolmannella tunnilla hän lähti taas ulos ja näki, että torilla seisoi vielä miehiä jouten. ’Menkää tekin viinitarhaan’, hän sanoi heille, ’minä maksan teille sen, mitä kuuluu maksaa.’ Miehet lähtivät. Kuudennen ja yhdeksännen tunnin aikaan isäntä lähti taas ulos ja teki samoin. Kun hän sitten meni ulos yhdennellätoista tunnilla, hän näki vieläkin muutamia joutilaita ja kysyi heiltä: ’Miksi te seisotte täällä kaiken päivää toimettomina?’ ’Kukaan ei ole palkannut meitä’, he vastasivat. Hän sanoi miehille: ’Menkää tekin minun viinitarhaani.’

»Kun sitten tuli ilta, viinitarhan omistaja sanoi tilanhoitajalleen: ’Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeksi tulleille ensin ja ensimmäisille vasta sitten.’ Ne, jotka oli palkattu yhdennellätoista tunnilla, tulivat ja saivat kukin denaarinsa. Kun ensiksi palkatut tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat vain denaarin. Silloin he nostivat metelin ja sanoivat isännälle: ’Nämä viimeksi tulleet tekivät työtä yhden ainoan tunnin, ja silti sinä annat heille saman kuin meille, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.’ Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: ’Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?’

»Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.»”

..Mitä tästä pitäisi oppia? Että työmiehille tulisi maksaa samaa palkkaa työpanoksesta ja työajasta riippumatta? Että kannattaa tulla myöhässä töihin? Että kaikkivaltias käyttää denaarinsa kuten parhaaksi näkee eikä ole siitä kuolevaisille selitystä velkaa? Että epäoikeudenmukainen kohtelu on oikein jos se tapahtuu muita suosimalla eikä yhtä sorsimalla, ikään kuin sillä olisi olennaisesti merkitystä? Mihin tämän perusteella tulisi valmistautua, mikäli aikoo viettää kuolemanjälkeisiä eläkepäiviään taivasten valtakunnassa?

Jos vertaus herättää enemmän kysymyksiä, kuin mihin se vastaa, on syytä miettiä onko vertaus ylipäätään tarpeellinen. Jeesus oli kai oman aikansa Gary Vaynerchuck, Esa Saarinen ja Frank Martela, sillä heidänkin opetuslasten suusta kuulee jo nykyaikana vaikka mitä, ja lähes aina kun palaa lähteille tarkistelemaan paljastuu välistä niin monimutkainen ja vauhdikas rikkinäinen puhelin ettei ole enää edes selvää puhutaanko samasta asiasta.

Erwin Schrödinger ja Einsteinin kissat

Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger, itävaltalainen fyysikko ja nobelisti. Se kissatyyppi, siitä kissajutusta missä on se laatikko. Se laatikko missä on se kissa, tai ehkä on, ja jotain myrkkyä? Kuitenki se kissa on siellä, kuollu ja elävä ja sillee ja tiiät vasta ku avaat oikeestaan että mitä siellä on.

Schrödinger oli aikansa–, tai oikeastaan kaikkien aikojen, erityisesti modernien aikojen huippunero. Schrödinger käytännössä kehitti vakaan pohjan ajatukselle josta saattaa tulla meidän sivilisaatiomme suurin saavutus, sekä loppu. Kvanttimekaniikka, kvanttilaskenta, kvanttifysiikka. The Schrödinger equation on Nobelin arvoinen laskentakaava jolla lasketaan kvanttimekaniikkajärjestelmän aaltofunktio.

Schrödinger siis oli huomattavasti aikaansa edellä, ja hänen työhönsä pohjautuu lukuisia laitteita ja tutkimuksia joilla voidaan havainnoida ilmiöitä jotka kohtasivat maata vasta vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen.

Schrödinger's Rick (and Morty) – Darwin's Wench
Epävarmoja tilanteita autotallissa. Superpositio ja Schrödingerin kissat @ Rick and Morty.

Mistä ne kissat sitten tuli? Kuumana kesänä vuonna 1935 kaksi pitkäaikaista fysiikkaan hurahtanutta ystävystä, Erwin Schrödinger ja Albert Einstein, molemmat Berliinissä asustellessaan päätyivät syvälliseen keskusteluun yhdestä suosikkiaiheestaan – Kööpenhaminan tulkinnasta. Kööpenhaminan tulkinta on edelleen kiistelty aihe, osin siksi ettei ole yhtä tarkkaa määritelmää miten se tarkalleen menee, vaan monta hieman toisistaan poikkeavaa versiota. Tässä vaiheessa täytyy rehellisyyden nimissä tunnustaa etten ole mikään fyysikko, ja kaikki aiheesta oppimani on kolmen saunareissun ja parin artikkelin tulosta (huom. ei peruskoulun, ei lukion, vaikka molemmissa on kyllä keskusteltu kissasta laatikossa).

“..the epistemology-soaked orgy ought to come to an end.” Albert Einstein 1935, viitaten kumppanusten keskusteluun liittyen Kööpenhaminan tulkintaan ja fyysikoihin sen takana.

Einsteinin kritiikki Kööpenhaminan tulkintaa kohtaan ei ollut suoraa erimielisyyttä, hän enemmän piti tulkintaa puutteellisena. Kööpenhaminan tulkinta jättää avoimeksi mm. missä hiukkanen oli ennen kuin se mitattiin. Suurimpia haasteita niin pienten kohteiden tarkastelussa edelleen on että pelkkä havainnointi häiritsee niin paljon että se olennaisesti vaikuttaa hiukkasen käyttäytymiseen. Einsteinin mielestä kuitenkaan ei voida tyytyä siihen, että sillä ei olisi merkitystä, tai että mukana olisi sattumaa. Tästä tulee kuuluisa “Einstein’s Dice”, lausahdus jossa Einstein toteaa, vapaasti suomennettuna, ettei Jumala heitä noppaa. Tämä on tulkittu niin, että Einstein ei hyväksy kvanttiteorian implikoimaa sattumanvaraisuutta.

Sattumanvaraisuus taas liittyy olennaisesti Schrödingerin kissavertaukseen ja superpositioon. Superpositiossa kaksi tai jopa useampi tila voi olla päällekkäin (superposed) niin että tuloksena on uusi tila, ja uusi tila voi olla tilojensa summa. Selittääkseen tätä Schrödinger todennäköisesti poimi mukaan ystävyksille tuttuja elementtejä, ja tarpeeksi nörtin esimerkin sattumanvaraisuudelle välttääkseen pitkää väittelyä siitä mikä todella on sattumanvaraista ja mikä ei. Mukaan tuli kissa edustamaan hiukkasta, pieni määrä uraania joka saattaa puoliintua tai olla puoliintumatta tietyssä ajassa, ja aivan tarpeettoman monimutkainen mekanismi, geiger-mittarilla varustettuna, joka reagoi sattumanvaraiseen tapahtumaan (puoliintumiseen) ja aiheuttaa reaktion joka vaikuttaa tarkastelun kohteen (kissa) tilaan ratkaisevasti rikkomalla happosäiliön kissan kohtaloksi.. Tällöin ennen tarkastelua ei voida tietää mikä tila sillä hetkellä on, mutta tarkastellessa voidaan nähdä että tila on joko tai, elossa tai kuollut. Esimerkissä annettu todennäköisyys molemmille vaihtoehdoille on tasan 50%.

Kissaesimerkin kissa ei kuitenkaan aina ollut kissa. Se oli alkuun pallo, ja sen jälkeen epävakaa ruutitynnyri. Näitä esimerkkejä pidettiin kuitenkin naurettavina ja kelpaamattomina. Ruutitynnyriajatusten syntyyn epäillään vaikuttaneen juuri tuolloin käynnissä oleet levottomuudet ja Hitlerin valtaannousu, joka pian johtikin toiseen maailmansotaan. Sotien ja kaaoksen keskellä eläminen on hyvin voinut myös vaikuttaa siihen että esimerkeissä esiintyy juuri elämä ja kuolema mahdollisina tiloina.

“Your cat shows that we are in complete agreement” Albert Einstein 1935, Schrödingerin kissan uudelleen laaditusta versiosta, jossa pallon ja ruutitynnyrit on korvannut kissa.

Vuosikymmenet kiivasta keskustelua käyneet ystävykset pääsivät yhteisymmärrykseen kahden käsittämättömän monimutkaisen mielen yhteistyössä tuotetusta teoriasta. Miksi kaikesta tästä jää mieleen vain teoreettinen julmuus eläimiä kohtaan, laatikko ja myrkky?

Väitän että kyseenalaistaminen ja uteliaisuus on hukkunut informaation ja informaatiottoman sanahelinän loputtomaan tulvaan. Enää ei jakseta kysellä, koska on normaalia ettei niihin ole vastauksia. Kun sanotaan että on pasmat sekaisin, ei tiedetä mikä on pasma. Kysyttäessä vastaus on “eiku niinku tiiätkö se on sanonta vaan” tai “sillee vähä meni suunnitelmat tässä uusiksi” ilman että kummallekaan osapuolelle selviää mistä nuo lausahdukset kumpuaa. Kaikki tietää Schrödingerin kissan, mutta harva tuntuu tietävän superpositiosta, kvanttimekaniikasta, Kööpenhaminan tulkinnasta tai edellämainittujen yhteydestä toisiinsa, ellei satu olemaan kiinnostunut fysiikasta.

Suunnaksi kohti parempaa ehdotan että lakkaamme keksimällä keksimästä improvisoituja ja tarpeettomia vertauksia jo valmiiksi ahtaalle tiedon valtaväylälle, ja otamme paremmin selvää olemassaolevista. Meillä on vertauksissa, näin vertausten hengessä, vielä lukematon määrä Schrödingerin laatikoita avaamatta, ja tarkastellessa huomaamme niistä puolien olevan tyhjiä.

Lähteet:

Erwin Schrödinger. Retrieved from https://en.wikipedia.org/wiki/Erwin_Schr%C3%B6dinger

Quantum superposition. Retrieved from https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_superposition

Kööpenhaminan tulkinta. Retrieved from https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6%C3%B6penhaminan_tulkinta

Schrödinger equation. Retrieved from https://en.wikipedia.org/wiki/Schr%C3%B6dinger_equation

Schrödinger’s cat. Retrieved from https://en.wikipedia.org/wiki/Schr%C3%B6dinger%27s_cat

How Einstein and Schrödinger Conspired to Kill a Cat – Issue 41: Selection – Nautilus. Retrieved from https://nautil.us/issue/41/selection/how-einstein-and-schrdinger-conspired-to-kill-a-cat

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close