Tampere
26 Jan, Tuesday
0° C

Proakatemian esseepankki

Sana, joka herättää Apajan tunteet



Kirjoittanut: Anna Lundberg - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Aiheekseni tähän esseeseen valitsin rahan, sillä se on todella paljon herättänyt keskustelua tiimissämme, miten sitä tulisi jakaa ja miten kukin rahan ylipäätään kokee. Raha on siitä hyvin mielenkiintoinen aihe, sillä se herättää valtavan määrän tunteita ja ajatuksia ihmisissä. Se on vieläkin selkeästi tabu ja siitä avoimesti puhuminen on vaikeaa, mutta miksi?

Sillä, mistä rahasi olet ansainnut, tuntuu olevan monelle tärkeää. Lottovoitto tai perintö pistää ihmisiä kismittämään, mutta jos olet kovalla työllä ansainnut rahasi, on se ehkä jollain tavalla hyväksyttävää.  Itse en ymmärrä sitä mitä väliä sillä on mistä kukin rahansa saa ja mitä rahallansa tekee. Jokaisella tulisi olla oikeus käyttää ja ansaita rahaa omalla parhaalla katsomallaan tavalla ilman muiden arvostelua. Meillä jokaisella on eri mielipide rahasta, mihin vaikuttaa kasvatus, arvot ja omat periaatteet. Minulle itselleni on pienestä pitäen opetettu, että jos rahaa haluaa on sen eteen tehtävä paljon töitä ja niin olen tehnytkin. Koen omassa elämässäni rahan hyvin tärkeäksi, se luo turvaa tulevaisuudesta ja siitä, jos jotakin äkillistä tapahtuu en tule olemaan pulassa. Mutta miksi rahasta ja palkoista ei voida puhua ilman kiusaantumista? Hyvin harvalla on pokkaa kysyä suoraa toiselta ”paljon tienaat” ja jos pokkaa on vastausta tähän kysymykseen harvoin saa. Itsekin koen vaikeaksi vastata tähän kysymykseen, sillä rahasta on tehty niin suuri tabu.

Ylen haastattelussa Anniina Kattila toteaa, että työpaikolla palkoista avoimesti puhuminen parantaisi työilmapiiriä. Olen tästä täysin samaa mieltä, että rahasta avoimesti puhuminen edistäisi moniakin asioita. Koulussa puhumme suhteellisen avoimesti rahasta ja paljon kukin sitä tarvitsee. Olemme käyneet tiimin kesken monia keskusteluja siitä, miten palkkaa tulisi tiimin jäsenille maksaa. Nämä keskustelut ovat herättäneet todella paljon tunteita ja eriäviä mielipiteitä. Varsinkin Akatemialla paljon käytössä ollut ”ressu” on tuottanut tiimillemme päänvaivaa. Tiimissämme on kaksi vahvaa mielipidettä, joko jokaisen projektin rahat yhteen könttään ja siitä jokaiselle jäsenelle tasavertainen palkka tai ”ressu” jossa jokaisen oma henkilökohtainen tienattu euro on ylhäällä ja tätä kautta palkat maksettaisiin tehtyjen summien mukaan. Ymmärrän ajatusmaailman, että jokaiselle saman vertainen palkka tunneista ja töistä huolimatta, mutta mielestäni se ei täysin toimi tämän hetkisen tilanteen takia. Meillä on eri projekteja, joita eri ihmiset tekevät ja näin ollen työmäärä ei mitenkään voi mennä tasan, miksi siis menisi palkatkaan? Itse henkilökohtaisesti en pystyisi ottamaan samaa palkkaa hyvällä omallatunnolla vastaan, kun taas muut, jotka ovat tehneet tuplasti enemmän töitä, kuin minä. Mielestäni se ei vaan ole reilua niille, jotka ovat tehneet hurjan määrän töitä. Tämä ensimmäinen ajatusmalli siitä, että kaikille saman verran palkkaa toimisi siinä kohtaa, kun omaisimme yhden liiketoiminnan ja kaikki tekisi saman verran sitä, eikä muita projekteja olisi.

 

”Tutkimusnäyttö rahallisten palkkioiden motivaatiota parantavista vaikutuksista on kiistaton. Kenttätutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että rahalliset palkkiot vahvistavat sisäistä motivaatiota ja korreloivat positiivisesti suoriutumisen kanssa.  On myös todettu, että kyselyissä ihmiset usein vähättelevät palkan merkitystä esimerkiksi sosiaalisista syistä johtuen.” Kepes 2015.

 

Raha on myös monelle hyvä motivaatiotekijä. Voin itse myöntää, että minua raha motivoi. Se, että teen paljon töitä tarkoittaa minulle sitä, että saan myös enemmän palkkaa. Jos tilanne olisikin se, että sillä ei ole mitään merkitystä teenkö 100 vai 300 tuntia töitä tietyn projektin eteen vaikuta tulevaan palkkaani ei motivoi minua.  Toki ymmärrän sen faktan, että olemme harjoittelemassa yrittäjyyttä, eikä juuri startanneella yrityksellä välttämättä ole mahdollisuuksia maksaa palkkaa, mutta jos on se tulisi jakaa reilusti työtä tehneiden kesken. Kaikkia raha ei kuitenkaan motivoi samalla tavalla ja sekin on täysin ymmärrettävää, eikä näin tarvitse ollakaan, mutta ne joita raha ei motivoi tulisi tuomita näitä joita se motivoi.

 

Apajan näkökulmasta ajatellen olisi kaikkien etu, jos jokainen olisi mahdollisimman motivoitunut ja innostunut koulusta. Tietenkin myös se, että Apaja tekisi rahaa olisi ideaali tilanne. Olemmekin kesän jälkeen saanut päätökseen Apajan säännöt palkkoihin. Jokaisella on henkilökohtainen tuhannen euron tavoite ja siitä ylimenevä osuus jokaisen omalla katsomalla tavalla käytettävissä. Uskon että tällä saamme tiimimme motivoiduttua ja tekemään enemmän töitä, osaa raha motivoi ja osalle se antaa pienen paineen tehdä. Myös se, että jokaisella on ”könttäsumma” joka pitää yritykselle tehdä auttaa myös tasa-arvon pysymisessä ja myös mahdollisuutena maksaa palkkaa, kunhan ensin katetaan maksettavat kulut. Olen todella tyytyväinen tämän hetkiseen rahatavoitteeseen ja uskon, että jokainen Apajalainen tienaa vähintään tavoitteen, mikä tarkoittaa jo itsessään paljon tulosta Apajalle!

 

 

 

 

LÄHTEET:

  1. Mandatum life. Tutkijat: raha motivoi työntekijää. Hakonen, A. Luettu 17.9.2019.

https://www.mandatumlife.fi/life-journal/artikkeli/-/article/tutkijat-raha-motivoi-tyontekijaa

  1. YLE. Miksi raha motivoi rikasta… Siltamäki, T. Luettu 17.9.2019.

https://yle.fi/uutiset/3-10625498

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close