Kirjoittanut Sade Elo & Samuli Viitanen

Proakatemialla on tavoitteena ensimmäisen vuoden keväänä saada kasaan 15. esseepistettä ja ilman näitä esseepisteitä joutuu maksamaan sakkoa omasta saamattomuudestaan. Ryhmissä löytyy paljon erilaisia persoonallisuuksia erilaisilla opiskelumotiiveilla sekä oppimistavoilla vahvistettuna. Ihmisillä on eri mielenkiinnonkohteita sekä hyvin erilaisia vahvuuksia muualta elämästä. Tämän esseen on kirjoittanut Sade, jota osa kutsuu Esseiden Jumalattareksi, esseiden nopean synnyn vuoksi, sekä Samuli, jolla suu käy ja vitsit lentää, mutta kaikkea päässä kytevää tietoa ei malta saada kirjoitettua ylös. Pohdimme esseessä erilaisia persoonallisuuksia opiskelumaailmassa ja omien vahvuuksien sekä heikkouksien tunnistamista ja myöntämistä,sekä avun pyytämisen merkitystä. Essee saikin alkunsa, kun Samuli päivitteli jo valmiiksi, että 15. esseepisteeseen pääseminen tulee olemaan työn ja tuskan takana ja Sade nappasi tästä kiinni ”kaveria ei jätetä”-asenteella. Esseen pääasiallinen tavoite onkin kerryttää Samulille lisää esseepisteitä Hopsiin.

Erilaisia oppimistyylejä

”Oppimistyyli on tapa, jolla hankimme ja käsittelemme tietoa. Ympäristöä havainnoidessamme meillä on käytössä eri aisteja: näkö-, kuulo-, tunto-, haju-, maku- ja tasapainoaistia. Myös oppiessamme uusi asioita, työstämme tietoa eri aisteillamme.” (Verkkovaria 2016)

Omien oppimismetodien ymmärtäminen sekä vahvuuksien ja heikkouksen tarkasteleminen auttaa löytämään parhaan tavan itselle oppia asioita sekä kehittämään tehokkaimman oppimistyylin itselleen. Näitä asioita on hyvä miettiä rehellisesti, varsinkin jos sinulla on tavoitteena kehittyä oppijana. Vaikka selkeästi erilaisille ihmisille erilaiset tyylit ovat helpompia ja mieluisampia oppimisen kannalta, on hyvä muistaa repäistä itseään irti myös omalta mukavuusalueeltaan ja haastaa itseään omaksumaan myös erilaisia oppimistyylejä, aina siinä omassa mukavassa kuplassa pysyminen ei ole mahdollista.

On siis olemassa erilaisia oppimistyylejä ja seuraavaksi avaamme osaa niistä havaintokanavien mukaisesti:

Auditiivinen: oppii ensisijaisesti kuuloaistin avulla

Visuaalinen: oppii ensisijaisesti näköaistin avulla

Kinesteettinen: oppii ensisijaisesti tuntoaistin avulla

Taktiilinen: oppii ensisijaisesti liikkeen avulla

Sinulla voi olla vain yksi vahva havaintokanavatyyli tai useita vahvoja alueita. Huomioi myös, että eri tilanteissa oppiminen tapahtuu eri tavalla. Alla on listattuna muutamia vinkkejä eri havaintokanavien oppimistyyleistä. (Verkkovaria 2016.)

AUDITIIVINEN TYYLI:

Mieleen jää helposti keskustelut ja puheen eri äänensävyt ja painotukset
Kuuntele tunnilla, lue ja pohdi asioita ääneen
Keskustele muiden kanssa hankalista kohdista
Opiskellessasi yritä minimoida ylimääräinen melu ja häiritsevät äänet
Hyödynnä äänimateriaalia.
TAKTIILINEN TYYLI:

Oppii tunnustellen
Tekeminen, kokeminen, mallien rakentaminen, piirtäminen, opintoretket ja draama/pantomiimi opiskelun apuna
Muistiinpanot, kuviot, portfolio, käsitekartat, post-it -laput, opiskelumateriaalin koristelu ja askartelu
Keskittymistä voi auttaa hypistely (stressilelu), piirtäminen tai vaikka neulominen
VISUAALINEN TYYLI:

Painaa asiat mieleen kuvina
Piirrä kuvia, joiden avulla voit palauttaa mieleesi opiskelemiasi kokonaisuuksia
Hyödynnä opinnoissa alleviivauksia, kuvia, mielikuvia, kaavioita, värejä, fontteja ja tutoriaaleja
Käytä mindmap-tekniikkaa
Luo mielessäsi sanoista ja asiakokonaisuuksista mielikuvia
KINESTEETTINEN TYYLI:

Oppii kehon liikkeestä ja kosketuksesta, hyvä kehomuisti.
Ohjeistus työnteon aikana
Kokeminen, tekeminen, tunteminen ja intuitio tärkeitä oppimisessa
Lukiessa käytä apuna sormea tai kirjanmerkkiä.
Tekevä oppija, liikkuminen opiskelutilassa, käytännön harjoitukset, draama
Huomioi ympäristö: luokkahuone, valot, ilmapiiri, tuolin mukavuus ja muut tunnelmaan vaikuttavat asiat
Yritä välttää paikoillaan istumista opiskellessasi, voit kävellä ja liikkua
Yllä olevista esimerkeistä Sade löytää itsensä visuaalisen tyylin, taktiilisen tyylin sekä auditiivisen tyylin kohdista vahvasti. Kaikissa esimerkeissä on tosin myös kohtia, jotka eivät tunnu ollenkaan ominaiselta minulle. Tämä siis korostaa eri oppimistyylien sekoittumista keskenään sekä tilanteen luomaa valikointia parhaimman oppimistyylin valitsemiseksi.

Yllä olevista esimerkeistä Samuli löytää itsessänsä kinesteettisen tyylin ja auditiivisen tyylin. Olen aina tehnyt töitä käsilläni, siinä olen hyvä. Kaikki oppi mitä en tee käsilläni, olen oppinut kuuntelemalla esim. podcastit ovat olleet korvaamaton apu koulunaikana.

Miksi kirjoittaminen on helppoa Sade?

En ikinä ole ollut hyvä koulussa tai saanut 7. parempia numeroita juuri mistään ja opiskelu onkin aina (ennen) tuntunut ihan kuivalta puurolta. Jostain syystä kirjoittaminen on minulle ollut aina suhteellisen luontevaa ja tekstiä syntyy nopeasti. Olen aiemmin opiskellessani saanut palautetta “hauskasta kirjoitustyylistä”, se on ilmeisesti jotain suht. Rennon tietokirjoittamisen ja puhekielisyyden välistä. Oikeinkirjoittamisesta, eli pisteistä, pilkuista, isoista alkukirjaimista ja yhdyssanoista minulla ei ole hajuakaan, mutta itselle teksti syntyy ikään kuin “hauskasti pomppien” ruudulle ja tekstin luonteva lukeminen on isompi tekijä kuin täydellinen oikeinkirjoitus. Ymmärrän toki, että tekstin luonteva lukeminen toisille tarkoittaa juuri täydellistä oikeinkirjoitusta, itse koen luontevan tekstin mm. Persoonallisena ja elävästi kirjoitettuna.

Koen ajoittain jopa hyvin lapsenmielisen mielikuvitukseni olevan hyödyksi kirjoittamisessa. Jään usein pohtimaan tapahtumia ja keskusteluja ihmisten kanssa ja ne saattavat sytyttää mielessäni idean, jota alan purkaa paperille ja yhtäkkiä huomaan kirjoittaneeni jo esseen valmiiksi ikään kuin vahingossa. Minulle esseiden suunnittelu tai liian rakenteen miettiminen ei ole ominaista vaan hahmottelen esseen sitä kirjoittaessani. Kuten mainitsin, idea esseen kirjoittamiseen saattaa tulla aivan koska tahansa ja jopa ihan kummallisista tilanteista. Tykkään asioihin perehtymisestä, mutta enemmän tekemisen kuin esimerkiksi lukemisen kautta ja pyrinkin saamaan informaatiota erilaisista lähteistä monipuolisesti.

Aikamääritteet esseiden kirjoittamiseen tai palauttamiseen luo itselleni paineita, jolloin tuntuu, että ajatus ei kulje mihinkään pakotettuna. Luonnollisinta minulle on kirjoittaa ajatukset ylös samalla sekunnilla, kun ne pompsahtavat mieleeni tai viimeistään samana päivänä. Olen valvonut joitain öitäkin kirjoittaen esseitä, kun nukkumaan mennessä olen saanut niin lennokkaan idean esseelle, etten ole vain malttanut nukahtaa ennen ajatusten purkamista paperille. Tämä ehkä osittain selittää huonoa koulumenestystäni menneisyydessä; pakotettuna ja tiettynä aikana tiettyjen asioiden tekeminen ei välttämättä vain tunnu luontevalta ja pakon edessä en saa itsestäni mitään irti, – tarvitsen selkeästi tietynlaisen hullun vapauden kirjoittaa mm. Esseitä koska haluan ja hyvin pitkälti myös, mistä haluan.

Miksi kirjoittaminen tuntuu vaikealta Samuli?

En ole ikinä ollut hyvä kirjoittamaan, pää on niin täynnä ajatuksia, että ei kerkeä kirjoittaa samaa tahtia kuin ajatukset. Myös usein, kun kirjotan jos yritän hidastaa ajatuksenjuoksua, ajatus katkeaa, jonka jälkeen täytyy aloittaa ajatusprosessi alusta. Jonka lisäksi ajatukset harhailevat varsinkin, jos kirjottaminen ei sillä hetkellä miellytä. Jos yritän pakottaa itseni kirjoittamaan silloin kun ei tee mieli tekstiä ei synny ollenkaan eli voin kirjoittaa vaan silloin kun on siihen fiilis ja se on aika harvoin. Pitäisi saada kirjoittamisesta onnistumisen kokemuksia mikä lisäisi motivaatiota kirjoittaa.

Mitä opimme tätä esseetä kirjoittaessa?

Kirjoitimme markkinoinnin esseen yhdessä Susannan kanssa ja Samuli silloin jo totesi, että ei tiennyt, että esseiden kirjoittaminen voi olla niin hauskaa (asiaan ehkä vaikutti perjantain väsymys ja hulvattomat nauruhepulit esseenkirjoittamisen lomassa). Sade halusi syventää tätä ajatusta Samulille entisestään, että vaikka kirjoittaminen tuntuisi haastavalta niin siitä ei pitäisi tehdä itselle mörköä, mitä välttelee. Tavoitteena olikin saada Samulille lisää esseepisteitä, mutta myös kannustaa esseiden kirjoittamiseen – vaikka hieman hupaisaan sävyyn, mikäli se tuntuu luontevammalta.

Esseetä kirjoittaessa Sade myös huomasi, että tietynlainen kirjoitustyyli on itselle hyvin ominaista. Vaikka yritän käyttää lähteitä monipuolisesti, tulisi minun selkeästi enemmän vielä panostaa kirjojen lukemiseen ja “asiallisiin” teksteihin, ennemmin kuin ajatustenvirran synnyttäviin kirjoituksiin ja pohdintoihin.

Avun pyytämisen sekä tarjoamisen merkitys korostui tässä esseessä, tai oikeastaan ennen tätä esseetä. Essee tosiaan sai alkunsa Samulin kipuilusta omien esseepisteiden kasaan saamisesta ja koska Sadelta tekstiä tulee suhteellisen helposti ja ideoita esseisiin syntyy tuon tuosta, päätin tarjoutua avuksi Samulille ja apuni otettiin iloisesti vastaan. Kaikki eivät välttämättä osaa pyytää apua, vaikka itse tiedostavat, että yksin pärjääminen tuntuu työläältä. Tässäkin korostuu ryhmäytymisen merkitys ja toisten oppimaan tunteminen. Meidän kaikkien on hyvä tunnistaa toistemme kipukohtia ja vahvuuksia, että voimme pyytää apua oikeilta henkilöiltä, sekä vastavuoroisesti kysyä ja tarjoutua auttamaan ilman pyytämistä. Proakatemian ideanahan on kuitenkin tiimiyrittäjyys ja haluamme kaikki kunnialla maaliin asti!

Lähteet

Verkkovaria, 2016. Oppimisen tuki. Viitattu 2.5.2022.

Oppimistyylejä