Mitä se markkinointi on?

Juha Wikströmin kirja Markkinoinnin käsikirja yrittäjälle (Myllylahti Oy, 2013) määrittelee markkinoinnin siten, että markkinointi on kaikkea sitä, millä yrityksen palvelu tai tuote saadaan kaupaksi. Tämä edellyttää, että yritys pystyy luomaan ainutlaatuista arvoa asiakkaalle, eli olemaan ainoa laatuaan. (Wikström, J. 2013, 47.)

Markkinointi pitää sisällään yrityksen ilmeen, kuvamaailman, mainonnan, viestinnän, tapahtumat ja esiintymisen julkisuudessa. Se käsittää myös myynnin, tuotekehityksen, innovaatiot, tuotteen, palvelun asennuksen tai huollon. Markkinointia ovat myös myyjä, somistaja ja omistaja – markkinointia on kuka tahansa, joka vaikuttaa tekemisellään ostajaan. Wikströmin mukaan markkinointi parhaimmillaan mahdollistaa sen, että tuote käy kaupaksi myyjästä huolimatta, eli tuote on niin haluttava, ettei huonokaan myyjä estä toiminnallaan sen kaupaksi menemistä. Käytännössä siis kaikki paitsi taloushallinto on yrityksen markkinointia. (Wikström, J. 2013, 47.)

Markkinointi ja minä juuri nyt

Kun syksyllä 2019 päätin ottaa kevään agendaksi opetella markkinointia, oli käsitykseni siitä ehkä vielä hieman suppea. Ajattelin, että opettelen markkinointia tekemällä opinnäytetyöni sen ympärille. Toisin kuitenkin kävi, ja markkinointi meinasi jo jäädä sivurooliin kevään käänteissä. Alkuvuodesta huomasin ratsastustiimini valmentajan kaipaavan apua ratsastuskoulunsa sosiaalisen median markkinointiin, eli käytännössä hän kaipasi apua Instagramin ja Facebookin päivitykseen. Tuolloin paikka ehti mennä jo eräälle nuorelle tytölle, jonka kanssa oli sovittu nimenomaan Instagram-päivityksien tekemisestä.

Valinta jäi kaivelemaan minua, sillä ennen mielenkiintoni ilmaisemista ehdin innostua hevostallien markkinoinnin kehittämisestä kovasti. Olen vuosien varrella huomannut, että ratsastuskoulujen markkinointi on monesti hieman vaillinaista. Olen tehnyt myös huomion siitä, että tämä johtuu tietysti yrittäjien ajan ja osaamisen puutteesta. Eivät hevosalan yrittäjät oikeastaan opiskele markkinointia, vaan he lähtevät yrittäjäksi nimenomaan intohimosta alaa kohtaan, eivät intohimosta yrittäjyyttä kohtaan. Tietysti tämä pätee moniin muihinkin aloihin, mutta omat huomioni rajoitan tässä esseessä nimenomaan tälle alalle.

Helmikuussa sain kuin sainkin itseni kuitenkin myytyä aiemmin mainitsemani ratsastuskoulun markkinointivastaavaksi. Aluksi sovimme pääosin myyvästä markkinoinnista sosiaalisessa mediassa, mutta pian uusien ideoiden synnyttyä olen päätynyt myös tekemään esitteitä erilaisiin hankkeisiin. Olen päässyt tekemään myös videosarjan kyseisen ratsastuskoulun ratsastuksen opettajista, ollut mukana palkitsemassa salibandyn pelaajia ratsastuskoulun tuotepalkinnoilla ja olenpa opetellut päivittämään verkkosivujakin! Lisää ideoita syntyy jatkuvasti ja roolini markkinointivastaavana tuntuu kasvavan vauhdilla. Eipä se minua haittaa, halusinhan oppia markkinoinnista paljon lisää ja sen mitä halusin, olen todellakin jo saanut, mutta opin jano ei todellakaan ole näkemässä loppuaan kovin pian.

Mitä markkinoilla menestyminen vaatii?

Ympäröivä maailma muuttuu vauhdilla, ja se pätee myös markkinointiin. Markkinoinnin pelisääntöjä pistetään uusiksi, ja jatkuvasti voidaan todeta, että se mikä toimi eilen, ei välttämättä toimi tänään, se mikä toimi vuosi sitten ei välttämättä toimi enää tänä vuonna ja niin edelleen. Ostajat ovat nykyään jopa arvaamattomia ja brändiuskottomia. He vertailevat, arvostelevat ja jakavat niin hyvät kuin huonotkin kokemuksensa välittömästi sadoille ja taas sadoille tuttavilleen sosiaalisessa mediassa. (Wikström, J. 2013, 66.)

Hevosalan markkinoilla olen tässä lyhyessä ajassa selvästi huomannut merkitsevän sen, miten ”helposti lähestyttävän” kuvan yrityksestä saa esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä. Tärkeää on myös se, miten helposti kaikki olennainen tieto, kuten hinnat ja palveluiden aikataulut ovat saatavilla. Tämä pätee jälleen kerran myös moneen muuhun alaan. Tähän liittyy tietysti se, että ostajalla on jatkuvasti vähemmän aikaa ja kiinnostusta suoranaiselle myynnille, mutta mikäli he löytävät verkosta itseään kiinnostavan sivuston, saattaa aikaa kulua sen sisältöä tutkiessa pian useita tunteja (Wikström, J. 2013, 66). Ostajalle on tärkeää myös se, että hän tietää tuotteen tai palvelun arvon itselleen, ennen kuin on edes valmis kuuntelemaan tai lukemaan minkäänlaista suoranaista myyntiä. Niinpä he näkevät paljon vaivaa vertaillakseen tarjontaa vakuuttuakseen niistä (Wikström, J. 2013, 67). Tämän vuoksi pyrin minäkin myös hevosalan yritystä markkinoidessani panostamaan nimenomaan arvon tuottamiseen ennen asiakkaan ostopäätöstä.

Hevosalan piirit ovat pienet, joten päästäkseen edes ostajan harkintaryhmään, on hevosalankin yrityksen oltava kiinnostava ja merkityksellinen, eli erilainen, ostajan arvostusten ja arvojen mukainen, tunnettu, sekä tietysti erittäin helposti löydettävissä. Enää tosin sekään ei tunnu riittävän. (Wikström, J. 2013, 69.)

Sisältömarkkinoi ja sisältömarkkinoi

Tunnettuuteen vaikuttavat tietysti sosiaalisen median arvostelut ja jaot ja verkkosivujen löydettävyys esimerkiksi Googlessa. Edustamani yrityksen kanavat ovat juuri nyt ihan mukavassa asemassa, ja siitä pyrin pitämään myös uutta markkinointimateriaalia tehdessäni kiinni. Ihannetila tietysti olisi se, että seuraajia, jakajia ja suosittelijoita tulisi lisää jatkuvasti, mutta se tuntuu olevan hieman haastavaa ilman varsinaisen asiakaskunnan laajentumista. Ratsastuskoulun asiakaskunta on tällä hetkellä suhteellisen pysyväistä ja äärirajoilleen täynnä, jos siis puhutaan pelkkien tämän hetkisten fyysisten palveluiden asiakaskunnasta. Sen vuoksi pyrinkin tuottamaan mahdollisille tulevaisuuden asiakkaille juuri nyt saatavilla olevaa arvoa, kuten ilmaisia vinkkejä ja oppeja ratsastukseen ammattilaisten tekemien artikkelien ja sisältöjen avulla. Ostajaa kiinnostava sisältö ei nimittäin ole myyvää vaan hyödyllistä, auttavaa, opastavaa, informoivaa, inspiroivaa tai jopa hauskaa. Se on siis suurimmissa määrin arvon tuottamista asiakkaan ehdoilla (Wikström. J. 2013, 213).

Myös Wikström suosittelee yrityksiä markkinoimaan luomalla sisältöä. Sisällön tuottamisen ja jakamisen, eli sisältömarkkinoinnin tarkoituksena on kasvattaa tunnettuutta, edistää asiantuntijamielikuvaa, hankkia uusia asiakkaita ja sitouttaa nykyisiä toimittamalla heille hyödyllistä sisältöä. Eli mitä hyödyllisempää sisältöä asiakkaalle tai ostajalle tuottaa, sitä todennäköisemmin he palaavat tuottamamme sisällön pariin ja jakavat sitä edelleen. Sisällön jakaminen verkossa on erittäin tärkeää edelleenjakamisen helpottamiseksi ja hakukonenäkyvyyden tehostamiseksi. (Wikström, J. 2013, 213.)

Sen lisäksi, että sisällön tuottaminen, esimerkiksi bloggaaminen luo asiakkaalle arvoa, se kasvattaa siis myös merkittävästi Google-näkyvyyttä ja lisää liikennettä yritysten verkkopalveluihin. Se lähentää ja sitouttaa sekä madaltaa ostokynnystä, erottaa yrityksen mahdollisesti kilpailijoista ja edesauttaa valitun aseman muodostumista markkinassa. Se on suora kanava asiakasdialogiin; se luo mahdollisuuden keskustella asiakkaiden kanssa ja kuulla heitä. (Wikström, J. 2013, 217.)

Minä henkilökohtaisesti uskon, että mitä enemmän hevosalan yritykset hyödyntäisivät sisältömarkkinointia ja markkinointia ylipäänsä yrityksissään, sitä parempi olisi hevosalan tunnettuus Suomessa ja yhä useampi rohkenisi sitä kokeilemaan. Juuri nyt hevosala on jopa aliarvostettu, mutta oikeanlaisilla keinoilla se todellakin nousisi kukoistukseensa ja muutkin kuin tämänhetkinen edustamani ratsastuskoulu saattaisivat markkinoinnin avulla päästä ennennäkemättömiin uusasiakaslukuihin. Voihan tämä olla vain eräänlainen kaunis ajatus, mutta toistan vielä uudelleen, että minä uskon siihen.