Saawa kohti 24H innovaatiota 

Johdanto  

Tämän esseen on kirjoittanut Saura Pohjonen ja Inka Tikkanen Saawa Osk:sta. Olemme viimeisen vuoden opiskelijoita Proakatemialta yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelmasta. Viimeinen opintovuotemme huipentuu 24H innovointiin. 24H innovoinnissa jokin olemassa oleva yritys antaa toimeksiannon. Tämä on yleensä jokin ongelma, mihin yritys etsii ratkaisua. Tiimeillä on tiiminä 24 tuntia aikaa keksiä ratkaisu ongelmaan ja se esitellään lopussa ratkaisu toimeksiantajalle. Toimeksiantaja antaa arvosanan 1-5. Toimeksiantaja arvioi asiakastyytyväisyyttä, tulosten sovellettavuutta ja ongelmanratkaisua, presentaatiota ja raporttia, luovuutta ja innovatiivisuutta, asiantuntijuutta ja tehtävän rajausta.  

Kirjoitamme 24H:sta, koska olemme Saawassa harjoitelleet muutamaan otteeseen innovaatioita ja kehitettävää meillä on vielä paljon. Yritämme esseemme avulla löytää asioita, mitä voisimme kehittää, jotta voisimme olla valmiimpia 24H innovointiin. Tavoitteenamme 24H innovaatiosta on saada arvosanaksi 5, joten sen eteen on tehtävä töitä. Meidän täytyy oppia laittamaan ihmiset oikeisiin rooleihin ja tunnistaa ketkä työskentelevät kokonaisvaltaisesti hyvin yhteen, jotta työskentelymme tiiminä on mahdollisimman tehokasta ja perusteellista.  

Nykytilanne 

Teimme 27.3.2023 lyhyen 4 h innovaation yritykselle Pretty.fi. Kehityksen kohteina huomasimme, ettemme olleet valmistautuneet tarpeeksi, sekä meiltä puuttui innovaatiossa käytettäviä työkaluja. Pelkkä idea ei myöskään riitä. Huomasimme kuitenkin, että osasimme tehdä päätöksiä nopeammin kuin esimerkiksi vuosi sitten. Emme varmasti olisi saaneet silloin edes valmista ideaa 4 tunnissa. Olisimme kuitenkin voineet saada nopeamminkin ratkaisuja ja paremmalla pohjalla jos meillä olisi selkeitä työkaluja mitä käyttäisimme innovaatiossa. Näitä meidän täytyy etsiä lisää. 

Meillä ei myöskään ole hirveästi kokemusta tiimimme jakamista useampaan tiimiin tai ihmisten asettamisesta oikeisiin rooleihin. Olemme lopulta tehneet melko vähän koko tiimillä projekteja. Ja kun olemme niitä tehneet, yleensä meillä on ollut selkeä projektijohtaja, mutta muuten työ suurimmaksi osaksi ei ole vaatinut sen kummempaa pähkäilyä tai roolitusta. Työt ovat pääosin olleet suorittavaa työtä, jolla olemme keränneet rahaa ja mikä ei ole vaatinut sen kummempaa aivotyötä. Näistäkin projekteista toki opimme toisistamme uusia asioita, mutta meillä on vielä paljon opittavaa toisistamme, jotta voisimme toimia kuin unelma tiiminä. 

Mikä on innovaatio 

Yrityksen innovaatio lyhyesti määriteltynä on uusi tai parannettu tuote tai liiketoimintaprosessi (tai niiden yhdistelmä), joka eroaa merkittävästi yrityksen aiemmasta tuotteista tai prosessista ja jonka yritys on tuonut markkinoille tai ottanut käyttöönsä (tilastokeskus n.d.).  Niin kuin meillä Proakatemialla sanotaan niin pelkkä hyvä liikeidea ei ole vielä mitään, tämä pätee myös innovaatioissa. Vehkaperä (2011, 23) kirjoittaa että pelkkä hyvää ideaa tai mielenkiintoista keksintöä ei voida vielä sanoa innovaatioksi. Innovaatio on tuote tai toimintamalli, joka on otettu käyttöön ja josta on hyötyä käyttäjälleen. Usein meillä Proakatemialla esitellään toimeksiantajille innovaatioita, mutta nehän ovat vain ideoita paperilla, koska kukaan ei ole tuonut prototyyppiä tai oikeasti testannut tuotetta tai palvelua. Tämä olisi siis hyvä kiteyttää jokaisessa tiimissä.  

Toimivan tiimin roolit 

Olemme kaikki saawalaiset tehneet Belbinin tiimiroolitestit. Sen perusteella meidän tiimiyritys Saawa Osk perustettiin. Palautetaan seuraavaksi nämä roolit uudelleen mieleen: 

Monitor Evaluator: tekee päätöksiä puolueettomasti ja ajatelevat loogisesti 

Vahvuudet: strateginen ja tarkka, tekee päätökset faktatiedon pohjalta 

Heikkoudet: liian kriittinen, hidas tekemään päätöksiä, ei innosta muita 

Plant: ratkoo ongelmat uusilla tavoilla 

Vahvuudet: luova ja kekseliäs, tuo uusia ideoita ja ratkoo pulmia 

Heikkoudet: ei välttämättä huomioi yksityiskohtia, saattaa olla poissaoleva muille 

Specialist: etsii syvällistä tietoa keskeisestä aiheesta 

Vahvuudet: omistautumiskyky asioihin -> tuo tietoa ja taitoa tiimille 

Heikkoudet: kapeakatseinen, saattaa takertua yksityiskohtiin 

(Tuni. N.d.), (MCID, n.d.) 

Completer Finisher: viimeistelee työt ja korjaa virheet 

Vahvuudet: tarkka, perusteellinen, viimeistelykyky 

Heikkoudet: ei delegoi, saattaa huolehtia liikaa 

Shaper: huolehtii, että mennään eteenpäin ja pysytään aiheessa 

Vahvuudet: dynaaminen, hyvä paineensietokyky, haastaa muita, ylittää haasteet 

Heikkoudet: saattaa provosoida tai loukata muita 

Implementer: suunnittelee ja toteuttaa toimivia strategioita 

Vahvuudet: käytännöllinen, tehokas, hyvä organisointikyky, ideoiden käytäntöönpano 

Heikkoudet: ei välttämättä jousta, hidas reagoimaan uusiin mahdollisuuksiin (Tuni. N.d.), (MCID, n.d.) 

Team worker: moniosaaja tekee kaikkensa tiimin eteen 

Vahvuudet: hyvä yhteistyökyky, tarkkaavainen, hyvä kuuntelija, ehkäisee konflikteja 

Heikkoudet: pyrkii välttämään konflikteja, haastavaa toimia kriisitilanteessa 

Resource Investigator: utelias tiedustelija etsii ja esittää uusia ideoita 

Vahvuudet: innostunut ja toimelias, luo kontakteja ja etsii mahdollisuuksia 

Heikkoudet: liian optimistinen, menettää helposti alkuinnostuksen 

Co-ordinator: organisoi, delegoi ja keskittyy tavoitteisiin 

Vahvuudet: itsevarma, tunnistaa vahvuuksia, selkeyttää tavoitteita 

Heikkoudet: saattaa vaikuttaa manipuloivalta, saattaa delegoida omatkin työt 

(Tuni. N.d.), (MCID, n.d.) 

Näistä rooleista kolme ensimmäistä keskittyy asioihin (Monitor evaluator, Plant, Specialist), kolme seuraavaa (Completer Finisher, Shaper, Implementer) tehtävään ja kolme viimeistä (Team Worker, Resource Investigator, Co-ordinator) ihmisiin. Haasteen aiheuttaa se, että yhdestä ihmisestä löytyy useampaa roolia. Yleensä yhdessä ihmisessä on 2-3 vahvaa roolia ja yksi, joka ei ainakaan osu kohdalle. (MCID, n.d.) 

24H tapahtumassa tähän saakka suuremmat tiimit ovat jaettu kahteen joukkueeseen, joista molemmat ovat saaneet omat toimeksiannot. Tämän takia olisi tärkeää oppia jakamaan Saawa Osk kahtia mahdollisimman tasaisesti. Meillä on tiimissä tällä hetkellä 16 jäsentä, joilla kaikilla pitäisi olla näistä yhdeksästä 2-3 vahvaa roolia. Jotta voisimme käyttää roolituksia hyödyksemme, meidän täytyisi tunnistaa toistemme heikkoudet ja vahvuudet. Belbinin tiimiroolien määritelmät voivat auttaa meitä siinä. Kun meillä olisi kaikilla kirkastettuina roolit, osaisimme paremmin jakaa oman tiimimme vahvuuksiemme mukaan pienempiin tiimeihin. Pyrkimyksenä olisi, että kaikissa pienemmissä tiimeistä löytyis ikaikkia tiimirooleja mahdollisimman tasaisesti. Näin pystyisimme muodostamaan tiimimme sisällä mahdollisimman vahvoja ja tasaväkisiä tiimejä. Voisimme hyödyntää roolien mukana tulleita määritelmiä myös arjen työtehtävien jakamisessa. Ymmärtäisimme myös, että millaisia heikkouksia muilla on ja osaisimme paremmin tukea toisiamme kehittämään itseään. 

Suomalainen Innovaatio kulttuuri 

Pureudutaanpa hieman Suomalaiseen innovaatiokulttuuriin. Viime vuosina tulevaisuutta luotaavissa raporteissa on tuotu esille, ettei Suomessa pystytä ylläpitämään tai parantamaan nykyistä elintasoa, jos työelämässä ei panosteta innovaatiotoimintaan. Ilman jatkuvaa kehittymistä organisaatiot eivät siis pysty vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Tuottavuus, kilpailukyky ja talouskasvu ovat asioita, jotka liitetään innovaatiotoimintaan (Pirilä & Konkka 2011, 11).  

Globaalissa toimintakulttuurissa Suomi tulee olemaan jatkuvassa muutoksessa ja joutuu mukautumaan EU-talousalueen kilpailukentän paineisiin. Suomessa innovaatiotoiminta lähti 2000-luvun taitteessa kehittymään vientivetoisilla aloilla vahvasti Nokian IT-teollisuuden vanavedessä, mutta kilpailun kiristyessä IT-markkinoilla on Suomessakin siirryttävä painopisteissä myös muille palvelumarkkinoille. Edelleen kuitenkin Suomi kuuluu muiden pohjoismaiden kanssa ”innovaatiojohtajiin”, ja on selvästi havaittavissa, että Suomessa on mielenkiintoista ja lupaavaa ”pöhinää” nuorten yrittäjien parissa. Suomen tulevaisuuden rooliksi on visioitu toimiminen kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä (Pirilä & Konkka 2011, 12).  

Suomi on siis menestynyt monissa innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa. Euroopan Unionin vuonna 2010 julkaisema Innovation Union Scoreboard – vertailussa Ruotsi, Tanska, Suomi ja Saksa ovat Euroopan innovaatiojohtajia. Euroopan Unionin viimeisin Innovation scoreboard 2022 johtavat maat olivat Ruotsi, Suomi, Tanska, Hollanti ja Belgia. Ruotsi ja Suomi tulevat siis edelleen johtavana maana innovaatioissa (European Commission, n.d.) 

Omalta paikaltani katsoessa Suomen innovaatio kulttuuri on jatkuvaa ja kehittyvää. Olemme edelläkävijöitä varsinkin hyvinvoinnin ja kestävyyden saralla. Harva maa on näin edellä kävijä kyseisillä aloilla. Kuitenkin minusta tuntuu, että parantamisen varaa olisi erityisesti tekoälyn saralla. Hyvin moni innovaatio on tullut muualta. Varmaan kuitenkin ensimmäisenä meidän täytyisi oppia tekoälystä, ennen kuin osaamme edes innovoida aiheen ympärillä. Tulisiko siis kehittää tekoäly kurssi, opintojakso kokoinaisuuksia tai ihan kokonaan uusi tieteen-ala. Jos esimerkiksi tekoäly kurssi luotaisiin ylä-asteelle, meillä olisi varmasti suuria mahdollisuuksia ja ihmiset perehdytettäisiin nuoresta pitäen. Mielestäni kehitys lähtee myös kehittymään opetussuunnitelmista, jos niitä uskallettaisiin vaan uusia ja kehittää.  

Tekoälyn rooli innovoinnissa 

Olemme edelleen hyvin kaukana siitä, että olisi olemassa yksi hyperälykäs tietokone, joka voisi itsenäisesti kehittää ja innovoida jotain mihin sitä ei ole ohjelmoitu. Ohjelmointihan tapahtuu lähtökohtaisesti ihmisen toimesta. Tekoälyllä ei kuitenkaan ole mielikuvitusta, mikä taas ihmiseltä löytyy, eikä se pysty optimoimaan kaikkia mahdollisia tilanteita, varsinkaan jos sellaista ei ole koettu. Digitalisointi ja tekoäly ovatkin tuoneet mullistuksia innovointiin ja patentoimiseen. Erityinen huomioitava asia tekoälyn innovaatioissa on patenttioikeus. Euroopan patenttivirasto on katsonut, ettei tekoäly sellaisenaan, esim algoritmitasolla, ole patentoitavissa. (Hilli 2021.) Eli esimerkiksi maailmanlaajuinen koronapandemia kiihdytti digitaalisten välineiden kehitystä, joten mielestäni tämä nopea teknologian kehitys tänä päivänä on suuri osa kaikkea innovaatioita.  

Innovaation johtaminen 

Innovaation keskeisimmät osa-alueet 

Kylliäinen (2019) kirjoittaa että, innovaatio johtamisen neljä keskeisintä osa-aluetta ovat voimavarat, kulttuuri, rakenne ja strategia.  

Organisaation voimavaroilla tarkoitetaan siellä käytettävissä olevia resursseja, joita hyödynnetään itse innovaatiossa. Voimavarat yhdistetään usein ihmisiin, sillä innovaatio perustuu usein yksilöiden että ryhmien kykyihin, osaamiseen, ainutlaatuisiin ideoihin ja käytännön taitoihin. Voimavaroihin voidaan myös lukea organisaation sisäinen hiljainen tieto ja käytettävissä oleva pääoma, jota tarvitaan hyvin usein uusien ideoiden toteuttamiseen (Kylliäinen 2019.)  

Organisaationrakenne, kuten prosessit ja infrastruktuuri, mahdollistavat kyseisten voimavarojen hyödyntämisen tehokkaasti. Ilman oikeaa päätöksentekoprosesseja, viestintäkanavia, infrastruktuuria hyvin harvat ideat toteutuvat. Siksi erilaisilla työkaluilla on oleellinen vaikutus organisaation innovointikykyyn. Esimerkkinä työkaluista on innovaatiohallintajärjestelmä. Oikeanlainen organisaatiorakenne auttaa innovoimaan ja työskentelemään tehokkaammin. Jokaisen uuden aloitteen on käytävä samojen komentoketjujen ja hankalien prosessien läpi, suurin osa ideoista kuihtuu kasaan. (Kylliäinen 2019.)  

Kävinkin taannoin Futuricella yritysvierailulla, heillä organisaatiorakenne oli rakennettu todella sujuvaksi ja niin, että kaikki sisäiset prosessit vaikuttivat toimivan nopeasti. Tilat ja toimisto olivat myös innovatiivisia, mikä varmasti vaikuttaa viihtyvyyteen ja innovatiivisuuteen. Uskonkin, että siellä ei ideat kuihdu kasaan.  

Innovaatioiden parissa työskentelevien tiimien on pystyttävä liikkumaan nopeasti, tekemään nopeita päätöksiä riippumatta perinteisistä toimintatavoista ja sopeutumaan ympäristöön. Yritysten ei myöskään tulisi pakottaa samoja sääntöjä ja prosesseja kaikkiin organisaation osa-alueisiin. Yksi askel kohti innovatiivisempaa organisaatioita on rakentaa kaksikätinen organisaatio, joka keskittyy samanaikaisesti kehittämään vahvuuksiaan, että luomaan uusia avauksia (Kylliäinen 2019.) Lisää kaksikätisestä organisaatio rakenteesta voi esimerkiksi lukea lisää: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78595/2006b2.pdf  

Oikeanlainen innovaatio yrityskulttuuri auttaa löytämään oikeanlaiset tyypit ja myös pitämään ne. Innovatiivinen kulttuurihan mahdollistaa henkilöstöön liittyvien valmiuksien ja myös kannustaa oikeanlaisiin toimintatapoihin. Innovatiivinen kulttuuri lisää nopeaa oppimista ja testausta, henkilöstöllä on siellä halu kehittää ja parantaa toimintatapoja, uskalletaan epäonnistua, riittävä vapaus ja vastuu, sekä johdetaan visio edellä (Kylliäinen 2019.)  

Viimeisenä tärkeänä innovaation johtamisessa on strategia. Strategia on pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet. Hyvin usein innovaation ja sen johtamisen tavoitteena on kilpailuedun kasvattaminen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että innovaatiotoiminta on linjassa strategian kanssa (Kylliäinen 2019.)  

Näiden neljän osa-alueen avulla pystytte luomaan varmasti hyviä innovaatioita, kunhan strategia, yrityskulttuuri, organisaatio rakenne ja sen voimavarat ovat rakentuneet innovaatioiden ympärille. Kuten kerroin yllä vierailustani Futuricella, siellä yritys oli rakennettu niin, että innovaation johtamisen osa-alueet olivat kunnossa ja ruokkimassa tulevia innovaatioita.  

Pohdinta 

Olemme tarkastelleet Saawa Osk:n sisällä tiimirooleja melko vähän. Ehkä meidän olisi hyvä keskustella niistä uudelleen. Haasteena on, että miten me osaamme jakaa tiimimme kahtia 24h tapahtumassa siten, että molemmista tiimeistä löytyisi tasaisesti kaikkia tiimiroolien ominaisuuksia. Molemmilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet saada paras mahdollinen arvosana 24H innovoinnista. Me voisimme tiimin sisällä syventyä tarkemmin toistemme ominaisuuksiin ja sitä kautta oppia jakamaan tiimimme pienempiin tiimeihin, josta löytyisi kaikkia näitä ominaisuuksia. Tämän lisäksi meidän täytyisi päästä kokeilemaan tiimien toimivuutta käytännössä, jotta voimme todentaa tiimit toimiviksi.  

Saawan onnistuminen 24H on hyvin pitkälti meidän kulttuurista ja valmistautumisesta kiinni. Tiedämme paljon innovaatioista ja mitä siihen liittyy, mutta innovaation johtaminen on varmasti haastavin osuus. Siihen tarvitaan jo hieman osaamista. Tarvitsemme myös tiiminä työkaluja, sekä ymmärryksen siitä mitä innovaatio oikeasti tarvitsee.  

Tällä hetkellä meille tiiminä tärkeintä olisi arvioida tiimin nykytila, tämän jälkeen tunnistaa ja korjata kehityksen kohteet, sekä panostaa vahvuuksiin. Esimerkiksi luetella auki meidän organisaation voimavarat ja rakenne, sekä kulttuuri ja strategia. Löytää sieltä korjattavat asiat ja panostaa meidän vahvuuksiin. Usein keskitymme heikkouksiin, mutta nyt olisikin aika keskittyä vahvuuksiin, sillä niitähän Saawasta löytyy.  

Vahvuuksina meillä tiimissä on tulostavoitteisuus, heittäytymiskyky, jokaisen huomioiminen, hyvä yleinen ilmapiiri, kannustaminen ja riskien ottaminen eli rohkeus.   

Niin sanottuna heikkouksina tiimissämme on innovaatioiden vähäisyys, organisaatiokulttuuri ei ole kehittynyt vielä ketteräksi, mikä on varmasti luottamuksestakin kiinni. Kaikilla ei ole samanlaiset vaatimustasot tai vaadimme joiltakin henkilöiltä enemmän ja joiltakin emme juuri mitään. Mikä sitten eriarvoistaa organisaatiomme työntekijöitä? Haluamme vielä nostaa yhden mihin pitäisi tehdä jotain muutoksia on organisaation nopeus ja muutoskyvykkyys. Emme tee vaadittavia muutoksia nopeasti, mikä olisi innovatiivisuuden takia todella tärkeää. Meidän täytyy siis tiiminä miettiä ratkaisuja tähän.  

Lähteet: 

European Comission. N.d. European innovation scoreboard. Luettu 28.3.2023. https://research-and-innovation.ec.europa.eu/statistics/performance-indicators/european-innovation-scoreboard_en  

Hilli, R. 2021. Tekoäly ja innovaatiot. Hallitus ja kasvu, Teema-artikkelit. Luettu 28.3.2023. https://dif.fi/teema-artikkelit/tekoaly-ja-innovaatiot/  

Kylliäinen, J. 2019. Innovaatio ja sen johtaminen – Mitä se on ja kuinka onnistua? Luettu 29.3.2023. https://www.viima.com/fi/blogi/innovaatio  

Vehkaperä, U., Pirilä, K. & Roivas, M. 2013. Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin. Luettu 28.3.2023. https://www.metropolia.fi/sites/default/files/publication/2019-11/2013_vehkapera_pirila_roivas_Innostu_ja_innovoi_OIVA.pdf  

Tilastokeskus. N.d. Käsitteet, innovaatio. Luettu 28.3.2023. https://www.stat.fi/meta/kas/innovaatio.html  

Tuni. N.d. Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Verkkosivu. Viitattu 29.3.2023 https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/belbin 

MCID. N.d. MCID. Verkkosivu. Viitattu 29.3.2023. https://mcid.fi/varustamo/belbinin-tiimiroolit/