Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

SAAT RAHOITUSTA TUNTEMALLA NUMEROSI



Kirjoittanut: Mona Räsänen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Proakatemialla on enemmänkin sääntö kuin poikkeus lähteä soitellen sotaan – ainakin mitä tulee liiketoiminnan lukujen kautta johtamiseen. Saatetaan lähteä vain tekemään tohinalla, kun oma idea nyt vaan tuntui niin hyvältä ja meinaa pelihousut revetä jalasta, jos ei heti pääse suorittamaan. Mikäli homma sitten ei otakaan tuulta alleen, ihmetellään mistä ihmeestä voisi olla kyse, kun maailma ei ostanutkaan tuota suurenmoista ideaa.

Liiketoiminnan tuloksia ja kannattavuutta mitataan rahassa tai muutoin lukujen kautta. Kuinka muuten oman liikeidean voi rahoittajalle siis myydä, kuin tuntemalla oman yrityksen luvut ja lukujen vaikutukset liiketoiminnassa. Tässä esseessä keskitytään rahoituksen hakemiseen ja rahoitusvaihtoehtoihin startupien ja kasvuyritysten näkökulmasta sekä pohditaan, millaisia asioita talouslukujen tiimoilta kannattaisi tutkia ja laskea auki rahoitusta hakiessa.

 

Erilaiset rahoitusvaihtoehdot

Rahoitusta voi saada erilaisilta tahoilta, sekä yhtiöiltä että yksityisiltä. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu erilaisista rahoitusvaihtoehdoista.

Oman pääoman sijoittajat: 

  1. Siemenrahoitus
    Siemenrahoitus tarkoittaa alkavien yritysten rahoitusta. Esimerkiksi ELY-keskukselta, keksintösäätiöltä, Suomen Teollisuussijoitukselta, Finnveralta ja Tekesiltä voi saada avustuksia tai rahoitusta.

2. Bisnesenkelit
Bisnesenkeli on yksityishenkilö, joka sijoittaa varojaan alkaviin yrityksiin sekä osallistuu yrityksen kehittämiseen esimerkiksi luomalla liikeyhteyksiä ja sparraamalla yrityksen toimintaa. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S 2019, 3.5) Yleisimmin bisnesenkelin tekemä sijoitus on arvoltaan 10 000 – 150 000 euroa ja sijoituksen kesto kahdesta neljään vuotta. (Suomen Bisnesenkelit ry 2019)

 

3. Pääomasijoittaminen

Kehitysyhtiöt (yleensä enemmistöosakkuudet) ja Venture Capital -yhtiöt (vähemmistöosakkuudet) ovat yrityksiä, jotka edistävät muiden yritysten toimintaa tekemällä niihin pääomasijoituksia. Sijoitusyhtiöt ovat kehitysyhtiöiden kaltaisia osakeyhtiöitä, jotka ovat kuitenkin luonteeltaan kehitysyhtiöitä passiivisempia, eivätkä ne osallistu yritystoiminnan kehittämiseen muilla kuin rahoituksen keinoilla.Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen mukaan “pääomasijoittaminen (Venture Capital, Private Equity) on sijoitusten tekemistä pääasiassa julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoitusten tarkoituksena voi olla uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittäminen, yrityksen käyttöpääoman määrän lisääminen, yrityskauppojen rahoittaminen tai yrityksen taseen vahvistaminen. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestelyiden rahoittamiseen esim. sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yhteydessä.” (Pääomasijoittajat ry 2019)

 

4. Yhtiöt sijoittajina
Apurahoja jakavat säätiöt ja rahastot sekä muun muassa vakuutusyhtiöt harjoittavat säännöllistä sijoitustoimintaa. Myös kaupan ja teollisuuden aloilla yritysten kassanhallintaan liittyvästä sijoitustoiminnasta on tullut tuloksen kannalta merkittävää. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.)

5. Erityisluottolaitokset
Esimerkiksi elinkeinotoiminnan alueellista kehittämistä edistävä Finnvera on erityistehtävää varten perustettu luottolaitos. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.)

6. Sijoitusrahastot
Sijoitusrahastot ovat arvopaperisalkkujen yhteisomistuksia, joiden lunastus- ja myyntiarvo korreloi rahaston salkussa kulloinkin olevien arvopapereiden kurssien kanssa. Sijoitusrahastot ovat pörssiyhtiöiden rahoitusvaihtoehto. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.)

7. Valtioiden sijoitusyhtiöt
Valtioiden sijoitusyhtiöt ovat nimensä mukaisesti valtioiden omistamia sijoitusyhtiöitä, jotka ovat yleensä velattomia sekä hallinnollisesti eriytettyjä omistajamaidensa valuuttavarannoista ja valuuttavarannon sijoittamisstrategiasta. Valtioiden sijoitusyhtiöt sijoittavat yleensä pörssiyhtiöihin. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.)

Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama sijoitusyhtiö, joka on perustettu turvaamaan suomalaisomistuksen säilymistä kansallisesti merkittävinä pidettävissä yrityksissä. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.)

8. Kotitaloudet
Kotitaloudet ovat merkittävä sijoittajaryhmä. Yleensä kotitaloudet sijoittavat pörssiyhtiöihin. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.)

 

Vieraan pääoman sijoittajat

  1. Pankit
    Suomen suurin luottolaitosryhmä on talletuspankit. Kiinnitysluottopankit myöntävät pitkäaikaisia lainoja lähinnä teollisuudelle ja kunnille. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.) Pankit välittävät myös ulkomaisia luottoja ja sijoituksia.

2. Rahoitusyhtiöt
Rahoitusyhtiöt eroavat pankeista siten, että ne eivät ota vastaan talletuksia. Rahoitusyhtiöt tarjoavat erityisiä rahoitusmuotoja, kuten factoringrahoitusta, leasingrahoitusta, osamaksukaupan rahoitusta ja luottokorttikauppaa. Pääosa rahoitusyh tiöistä on pankkien tytäryhtiöitä. Pankkien lisäksi rahoitusyhtiöitä omistavat esimerkiksi vakuutusyhtiöt, maahantuojat ja eräät kaupan ketjut. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.)

3. Ulkomaiset lainat
Ulkomaisten lainojen etuna voi olla alempi korkotaso, mutta korkoedun vastapainona ulkomaisessa velkaantumisessa on kurssiriski. (Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019, 3.5.)

 

Yrityksen arvonmääritys

Harri Seppänen kirjoittaa kirjassa Yrityksen analysointi ja tilinpäätös (2011) auki perusasiat, joita rahoitusammattilaiset katsovat arvioidessaan yritystä. Kirjassa kuvataan yleiskuva yrityksen tilinpäätösinformaation tulkinnasta, analysoinnista ja hyödyntämisestä päätöksenteon tukena. Sen lisäksi, että saisi rahoittajat puolelleen, on tilinpäätösinformaation ymmärtäminen yrityksen pitkän tähtäimen elinkelpoisuuden kannalta välttämätöntä. Tilinpäätösinformaation ymmärtäminen ja kyky hyödyntää informaatiota auttaa päätöksenteossa niin oman yrityksen sisällä kuin ulkopuolisissa sidosryhmissäkin. Omien yhteistyökumppaneiden valitseminen huolella on sitä tärkeämpää, mitä enemmän yhteistyökumppanin toiminta vaikuttaa omaan ydinliiketoimintaan ja mitä pidempiaikaisia kumppanuuksia yhteistyökumppanilta haetaan.

Se, mitä lukuja pidetään oleellisina, riippuu voimakkaasti siitä, minkä tyyppinen yritys on kyseessä. Rahoituksen hakemisen kannalta oleelliset talousluvut eroavat startupien ja kasvuyritysten välillä. Sijoittajat tekevät laskelmia siitä, minkä arvoinen yritys on ennen sijoitusta, mikä yrityksen potentiaalinen tuotto on sijoituksen jälkeen ja minkä arvoinen yritys tulee olemaan sijoittajan tehdessä exitin eli irtaantuessa yrityksestä. (PwC-Suomi 2006, 25.) Startupien ja kasvuyritysten arvonmääritysprosessi eroaa keskenään sen vuoksi, että startupit ovat nuoria yrityksiä, joilla taloudellisia tunnuslukuja on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan. Tulevien kassavirtojen ennustaminen ilman aiempia tunnuslukuja vähentää laskelmien luotettavuutta, jonka vuoksi startupien arvonmäärityksessä painavat lukuja enemmän muut tulevaisuutta ennakoivat seikat. (Parviainen 2017, 124.)

Seppänen kuvaa kirjassaan yrityksen taloudellisen suorituksen ja aseman perusanalyysimallin, jonka avulla voidaan johdonmukaisesti muodostaa kuva yrityksestä. Seppänen jakaa perusanalyysin kolmeen eri vaiheeseen.

  1. Yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen
  2. Tilinpäätöslaskelmainformaation analysointi
  3. Tunnuslukuanalyysi

Yrityksen suorituksen ja aseman analysointi on suhteellista. Toisin sanoen näkemys yrityksen taloudellisesta suorituksesta ja asemasta – ja sen hyvyydestä tai huonoudesta – muodostetaan vertaamalla kohdeyrityksen lukuja valittuun verrokkiyritykseen tai verrokkiyritysryhmään. (Seppänen, 2011). Analyysin ensimmäinen vaihe perustuu siihen, että tuntee liiketoiminnan, sen toimialan ja yrityksen elinkaaren.  “Hyvä luku” voi olla yhtä hyvin “huono luku” ja riippuen muun muassa toimialasta ja elinkaaren vaiheesta. Allaoleva kuva havainnollistamassa asiaa.

Kuva: Toimialan, kilpailustrategian ja elinkaaren vaiheen vaikutus tunnuslukuihin. (Seppänen, 2011)

 

Toinen vaihe eli yrityksen tilinpäätöslaskelmainformaation analysointi keskittyy tuloslaskelman, taseen sekä rahavirtalaskelman oleellisten osien analysointiin.

 

Tuloslaskelmainformaatio:

Liikevaihto: millä tasolla yrityksen liiketoiminta on ja mihin se on kehittymässä?

Liiketulos: Yrityksen kyky toimia kannattavasti + kustannusrakenteiden tarkastelu.

 

Taseinformaatio:

Tase yhteensä: Paljonko yrityksellä on resursseja ja paljonko niihin on sidottu pääomaa.

Käyttöomaisuus: Kuinka paljon yrityksen varoja sitoutuu pitkäaikaisiin käyttöomaisuusinvestointeihin.

Käyttöpääoma eli lyhytaikaset varat: Kuinka paljon varoja sitoutuu lyhytaikaisiin käyttöpääomainvestointeihin.

Oma pääoma: vakavaraisuuden aste.

Velat: Suuri velan määrä = heikko vakavaraisuus. Suuri velan määrä = suuri tuotto sijoittajan omalle pääomalle.

 

Rahavirtalaskelma raportoi informaatiota yrityksen rahavirtojen lähteistä sekä siitä, mihin rahavaroja on käytetty jaettuna liiketoimintaan, investointeihin ja rahoitukseen. (Seppänen 2011)

 

Kolmannessa vaiheessa, tunnuslukuanalyysissä täydennetään tilinpäätöslaskelmiin perustuvaa yrityksen taloudellisen suorituskyvyn ja aseman rahamääräistä analyysiä. Tällöin tarkoituksenmukaista on, että tunnuslukuanalyysi toteutetaan vertaamalla kohdeyrityksen tunnuslukuja toimialan tai yrityksen suorien kilpailijoiden tunnuslukuihin ja tämän perusteella tehdään johtopäätöksiä yrityksen eri toimintojen hyvyydestä sekä yrityksen vahvuuksista ja heikkouksista. (Seppänen 2011)

 

Yhteenvetona: Yrityksen aiemmasta taloudellisesta suoriutumisesta ja asemasta muodostuu analyysin tekijän näkemys siitä, mikä on yrityksen taloudellinen terveys ja elinkelpoisuus. Lähtökohtana johtopäätöksen tekemiselle on kehityksen suunta, kannattavuuden taso ja rahoituksellinen vahvuus. Suurimman painotuksen analyysissä saa yrityksen operatiivisen toiminnan terveys eli liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus. (Seppänen 2011) Analyysi antaa siis avuja luoda ennuste yrityksen tulevaisuudelle.

 

Rahoittaja kasvuyritykselle

“Pääomasijoittaja arvioi sijoitusmahdollisuutta vakiintuneeseen kasvuyritykseen varsin paljon jo toteutuneiden taloudellisten lukujen perusteella.” (Pääomasijoittajat 2018, 12.)

Keskimäärin kasvuyrityksiä rahoitetaan 10 miljoonan euron pääomasijoituksella. Koska sijoitettavat summat ovat merkittäviä, tekevät sijoittajat laajan arvion sijoituksen kohteena olevasta kasvuyrityksestä ennen sijoittamista. Kun pääomasijoittajat etsivät rahoituksen kohteeksi vakiintuneita kasvuyrityksiä, kiinnitetään huomiota positiiviseen kassavirtaan, merkittävään liikevaihtoon (yleensä yli 10 miljoonaa euroa vuodessa, piensijoituksissa vähintään 2 miljoonaa euroa vuodessa), liikevaihdon ja tuloksen kasvumahdollisuuksiin tai vahvaan kassavirtaan ja turvalliseen markkina-asemaan. Lisäksi pääomasijoittajia kiinnostavat toimialan näkymät ja potentiaali yrityksen kansainvälistymiselle kyseisellä toimialalla. Vaakakupissa painavat myös yrityksen johdon motivaatio ja kyky viedä kasvua eteenpäin, yrityksen strategia, yrityksen arvo sekä yhtenäinen yrityskulttuuri. (Pääomasijoittajat 2018, 12.)

Kassavirtalaskelmat tuottavat pääomasijoittajalle tärkeää tietoa yrityksen tulevien kassavirtojen ennakointiin. Diskontattujen kassavirtojen malli DCF on yksi yleisimmin pääomasijoittamisen yhteydessä käytetyistä arvonmääritysmetodeista. Laskelmassa tulevien kassavirtojen arvo diskontataan nykyhetkeen. Niiden yhteenlaskettu summa vastaa yrityksen arvoa. Kun lasketaan yrityksen arvoa sijoittajan näkökulmasta, käytetään diskonttauskorkona sijoittajan tuottovaatimusta. Laskettaessa koko yrityksen arvoa diskonttauskorkona käytetään koko pääoman painotettua kustannusta, WACC-korkoa. (Salava, J. 2018, 28.)

 

 

Rahoittaja startupille

Startup-maailmassa sijoittajien vakuuttaminen hyvillä rahoituslaskelmilla on elinehto, jotta on mahdollista saada rahoitusta omalle idealle. Keskimääräinen startupin pääomasijoitus on 650 000 euroa (Pääomasijoittajat 2018, 11). Startupilla tarkoitetaan voimakkaaseen kasvuun tähtäävää tuoretta yritystä, joka useimmiten kehittää tuotettaan samalla, kun se etsii markkinaansa. Alkuvaiheessa startupit ovat hyvin tyypillisesti tappiollisia. Sen vuoksi ulkopuolelta tuleva rahoitus tulee useimmiten kysymykseen ja startupit etsivät pääomasijoittajia, jotka uskovat liikeideaan ja ovat valmiita investoimaan liiketoiminnan kehittämiseen. Rahoitusta vastaan sijoittajat saavat yrityksestä osuuden. Sijoittajat pyrkivät kasvattamaan yrityksen arvoa tekemällä tiivistä yhteistyötä yrityksen kanssa ja myöhemmin tekemään exitin eli irtautumaan yrityksestä listautumisen tai yrityskaupan yhteydessä. (Pääomasijoittajat 2018, 6.)

 

Startup-yritysten arvonmääritys tehdään seuraavien kriteerien pohjalta:

 

Teknologinen innovaatio

Kasvavilla markkinoilla on paljon kilpailua, ja sijoittajia kiinnostaa, mitkä ovat yrityksen mahdollisuudet pärjätä tiukassa kilpailutilanteessa. Teknologinen innovaatio tuo kilpailuetua, jonka vuoksi sijoittajat hakevat erityisesti teknologisia kilpailuetuja omaavia startupeja sijoituskohteikseen. Patentit ja uudet innovaatiot ovat omiaan vakuuttamaan sijoittajia. (Pääomasijoittajat 2018, 11.)

 

Tiimi

Sijoittajat painottavat startup-yritysten arvioinnissa tiimin merkitystä. Sijoittajat odottavat, että startup-yrityksessä ymmärretään yrityksen tiimin vahvuudet ja kehityskohteet ja että tiimiä sitoutetaan sopimuksilla ja kannustimilla. (Pääomasijoittajat 2018, 11.)

Proakatemialla opiskeleminen tuo kullanarvoista oppia tiiminmuodostamiseen, tiimitoimintaan ja tiimin johtamiseen. Täällä jos jossain tulee opittua käytännössä, kuinka tärkeää on, että työryhmä muuttuu tiimiksi, jos halutaan saada parhaita mahdollisia tuloksia aikaan.

 

Kehitysvaihe

Yrityksen kehitysvaihe vaikuttaa usein sijoittajien rahoituspäätökseen. Useimmiten pääomasijoittajat haluavat sijoituksestaan vastineeksi 10-30 prosentin omistusosuuden yrityksestä. (Pääomasijoittajat 2018, 11.)

 

Liiketoimintamalli

Liiketoimintamallin analysoinnin tavoitteena on määrittää, missä liiketoiminnassa yritys on mukana, pystyykö yritys luomaan itselleen kilpailuetua ja mitkä ovat siihen vaikuttavat avainmenestystekijät ja riskit. Liiketoimintamallin analysoinnin pohjalta tehtävät johtopäätökset ovat tärkeitä arvioitaessa yrityksen strategian onnistumista, suorituskykyä ja tulevaa kehitystä. Analyysi antaa pohjan niin historiallisen taloudellisen suorituksen analysoimiselle kuin tulevan taloudellisen suorituksen ennustamiselle. (Seppänen, 2011)

Liiketoimintamallin analysoimiseen kuuluu muun muassa yrityksen…

  1. Toimialan määrittäminen. Miten yritys määrittelee itsensä ja kuinka suorat kilpailijat määrittävät itsensä? Verrokkiyritysten poimiminen mahdollistuu määrittelyn jälkeen.
  2. Toimialan analysointi. Houkuttelevuus ja kilpailuedun mahdollistaminen. Houkuttelevuus tarkoittaa, että toimialan kannattavuus on korkea, eli yritykset toimialalla pystyvät tuottamaan lisäarvoa. Markkinavoimat määrittävät vahvasti houkuttelevuutta.
  3. Kilpailustrategian analysointi. Kilpailustrategian tarkoitus on luoda erottuvuutta ja kilpailuetua muihin toimialan yrityksiin nähden (kustannusjohtajuus tai differointi).
  4. Liiketoimintaportfolion analysointi. Onko yritys hajauttanut liiketoimintaansa ja onko hajauttaminen toteutettu siten, että se todella on järkevää.
  5. Johdon analysointi. Johdon kykyjen ja taitojen analysointi on hyvin vaikeaa. Parhaita indikaattoreita suoriutumisesta saa yrityksen taloudellista historiaa tarkastelemalla.
  6. Muut tekijät / kokonaisuus. Liiketoimintaympäristön huomioiminen kokonaisuudessaan. Makrotalous, suhdannevaihtelut, toimialan ja yrityksen elinkaari ja niin edelleen.

(Seppänen, 2011)

Sopimukset

Osakassopimusten tulee olla asianmukaisesti hoidettu sekä yrityksessä syntyvien immateriaalioikeuksien selkeästi yrityksen hallussa. Työsopimusten tulee varmistaa, että myös työntekijöiden luomat patentit kuuluvat yritykselle. (Pääomasijoittajat 2018, 12.) Sopimuksiin palataan karrikoidusti kahdesta syystä. Ensimmäinen on silloin, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä ja toinen on silloin, kun asiat menee niin hyvin, että epäillään, maksetaanko oikeille osapuolille oikeanlaista palkkiota. Hyvin tehdyt, mahdollisimman monta erilaista skenaariota ja porsaanreikää huomioonottavat sopimukset antavat mielenrauhan. Siksi mittavia sopimuksia tehdessä kannattaa käyttää ulkopuolista apua, jos ei ole varma omista taidoistaan sopimuksen laatimisessa.

Rahoituslaskelmat

Startup-yritykset tekevät rahoituskierroksia varten laskelmat tarvitsemastaan rahoituksesta. Pääomasijoittajia kiinnostaa erityisesti arvio jatkorahoituksen tarpeesta yrityksen strategian toteutuksen myöhemmissä vaiheissa. (Pääomasijoittajat 2018, 12.)

Rahoituksen suunnittelu tapahtuu budjetoinnin avulla. (Leppäniemi 2019, 3.1) Rahoitussuunnittelun keskeisiä osia ovat investointien suunnittelu, liikepääomantarvelaskelmat ja liikepääoman suunnittelu, tulorahoituksen ennakointi (eli rahoitusbudjetit), pääomarahoituksen suunnittelu (oma ja vieras pääoma) sekä verosuunnittelu.

 

 

Kannattavuus

Sijoittamisessa on kyse siitä, että ennakoidaan sijoituskohteen menestyvän tulevaisuudessa. Siksi sijoittajia kiinnostaa erityisesti yrityksen kannattavuuden näkymät. Kannattavuuden tunnuslukuja voidaan laskea tuloslaskelman ja taseen perusteella. Tuloslaskelman tunnusluvut kertovat toiminnan tuloksellisuudesta ja taseen tunnusluvut kertovat yritykseen sijoitetun pääoman tuotosta. (Siikavuo 2016, 116.)

Tuloslaskelman tunnusluvuista sijoittajien näkökulmasta kiinnostavimpia ovat välikatteista kertovat tunnusluvut, joita ovat käyttökateprosentti, liikevoittoprosentti ja rahoitustulosprosentti. Käyttökateprosentti lasketaan jakamalla käyttökate liikevaihdolla ja kertomalla se sadalla. Liikevoittoprosentti puolestaan lasketaan jakamalla liikevoitto liikevaihdolla ja kertomalla se sadalla. Rahoitustulosprosentti lasketaan jakamalla nettotuloksen ja poistojen yhteenlaskettu summa liikevaihdolla ja kertomalla se sadalla. (Siikavuo 2016, 118.) Tunnuslukujen tulkinta ja johtopäätösten tekeminen tunnuslukujen avulla vaatii aina yrityksen strategian ja sen toimialan kuin myös koko toimintaympäristön ymmärtämistä. Tunnusluvut ovat indikaattoreita yrityksen operatiivisen, investointi- ja rahoitustoimintojen taloudellisista vaikutuksista, eivätkä ne siis anna suoria vastauksia yrityksen taloudellista suoritusta ja aseman hyvyyttä koskeviin kysymyksiin. (Seppänen, 2011)

Edellä mainitun perusteella todetaan, että ei ole aina niin yksioikoista lähteä vertailemaan kahden eri yrityksen lukuja suoraan toisiinsa. Lukujen laskentatapa täytyy olla tiedossa, jotta voi olla varma lukujen vertailukelpoisuudesta.

 

Yhteenveto

Ammattitaitoisen yrittäjän on hyvä tiedostaa, että yrityksen rahoituksen hankkimiselle on olemassa lukuisia erilaisia vaihtoehtoja. Syventymällä erilaisiin vaihtoehtoihin voi löytää omalle yritykselle sopivimman vaihtoehdon ja aloittaa rahoituksen hankkimisen prosessin siitä. Voi olla myös rohkaisevaa ajatella, että jos ei ensimmäisellä kerralla lykästäkään, ei se välttämättä tarkoita, että rahoitusta ei kyseiselle idealle tippuisi muualta.

Rahoituksen hankkiminen vaatii tietenkin todisteita elinkelpoisesta liiketoiminnasta. Oman liiketoiminnan lukujen ymmärtäminen onkin toimivan liiketoiminnan perusta. Yritys pyörii yhtä hyvin ilman lukuja, kuin nuotio palaa ilman puita. Mikäli ei itse omaa riittäviä taitoja numeroiden kanssa, tulee talousosaamisen taso varmistaa ulkopuolelta. Lukujen ymmärtämisen taito kuitenkin on opittavissa, kuten mikä vaan muukin taito, kun omaksumiselle antaa tarpeeksi aikaa ja vaivaa. Oman arvonsa tuntevana liiketalouden tradenomina voisi kuvitella, että perusteet täytyy tässä asiassa olla jokaisella Proakatemiasta valmistuvalla.

 

Esseen kirjoittajat:

Marika Tuominen, Mona Räsänen

 

Lähteet:

 

Yrityksen analysointi ja tilinpäätös (2011) Harri Seppänen

 

https://kauppakamaritieto-fi.libproxy.tuni.fi/fi/s/ak/kirjat/yrityksen-analysointi-ja-tilinpaatos-2011/?coll=1

 

Siikavuo, J. 2016. Talous haltuun PK-yrityksessä. Helsingin seudun kauppakamari.

 

Pääomasijoittajat. 2018. Näin haet pääomasijoitusta – opas yrittäjille. Luettu 1.4.2019.

https://paaomasijoittajat.fi/wp-content/uploads/2018/02/Nain-haet-paaomasijoitusta-opas-yrittajalle.pdf

Parviainen, A. 2017. Startup-sijoittaminen. Helsinki. Alma Talent Oy.

PwC Suomi 2006. Pääomasijoitus – avain yrityksen kasvuun. PricewaterhouseCoopers. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry.

https://www.pwc.fi/fi/julkaisut/tiedostot/paaomasijoitus_06.pdf

 

Salava, J. 2018. Pääomasijoittajien sijoituskriteerit ja yrityksen arvonmääritys – Startup-yritykset. Opinnäytetyö. Turun AMK.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/148988/Uusi-Salava_Jenna.pdf?sequence=1

 

Leppiniemi, J. Lounasmeri, S. 2019. Yritysrahoitus. Alma Talent Fokus.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close