Tampere
20 Apr, Saturday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Saako ystävän elämään puuttua? –blogiessee



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Kuuntelin hyvin mielenkiintoisen Veikkauksen Podcastin aiheesta ”Saako ystävän elämään puuttua” -Podcastissa käsiteltiin mm. aihetta on ok huomauttaa ystävällesi esimerkiksi liiallisesta alkoholin käytöstä tai epäterveellisistä tai muuten vaan huonoista elämän tavoista. Podcastille lisämielenkiintoa toi ehdottomasti se, että yksi tämän hetken mielenkiintoisimmista muusikoista, räp-artisti Pyhimys aka Mikko Kuoppala oli haastateltavana. Olen aina ihaillut Mikon älyä, elämän asennetta ja tapaa kohdata muita ihmisiä. Ehkäpä sinäkin saat ammennettua tästä podcastista jotain hyviä pointteja liittyen siihen, miten ystäviä voisi auttaa ilman, että he kokisivat sen jotenkin ahdistavaksi.

 

Elä syyllistä

Esille nousi yksi tärkeä pointti, mihin auttaminen monesti tökkää. Jos huomautat ystävällesi ”Hei, mitäs paskaa sinä oikein tunget suuhusi? Tuohan on hirveää e-koodi sontaa. ” Niin voit olla varma, että kommentistasi ei ollut mitään hyötyä siinä, että ystäväsi motivoituisi muuttamaan elintapojaan jotenkin terveellisemmäksi. Tai jos olet itse kuntosaliharjoittelun veteraani ja raahaat ystäväsi ensimmäisen kerran salille ja koko treeniin hengität niskaan ”Jaksaa, jaksaa!” niin tuskinpa ystävällesi jää tästä ”auttamisyrityksestä” kovinkaan hyvä mieli. Olen itsekin huomannut joskus yrittäessäni auttaa aiheuttaneeni tarpeetonta syyllisyydentuntoa ystävälleni, vaikka tarkoitukseni oli vain auttaa. Ei voi ikinä tietää minkälaisen polun toinen henkilö on kulkenut ja minkälaisia tekijöitä kyseisen ihmisen kaikkien elämän valintojen taustalla oikein on. Siksi ei pidä tuomita toista ihmistä, vaan koittaa ymmärtää minkä takia ihminen toimii tällä tavalla, vaikka ei niitä toimintatapoja itse allekirjoittaisikaan.

 

Kuuntele

Mikko mainitsi podcastissa sen puolen, että monesti miehet ovat ongelmien suhteen todella ratkaisukeskeisiä ja sen takia miesten on hankala joskus ymmärtää se, että aina ei tarvitse löytää kuumeisesti juuri niitä oikeita neuvoja – auttaminen voi olla parhaimmillaan ihan vain toisen kuuntelemista. Olen omalla kohdallani huomannut saman ongelman, jos jollain läheiselläni on vaikeaa, pyrin miettimään heti ratkaisuja ongelmaan – mitä konkreettisia toimenpiteitä voitaisiin tehdä saman tien, jolla tilannetta saataisiin kohennettua. Pikkuhiljaa olen alkanut ymmärtämään myös sitä, että monesti parasta mitä voimme antaa läheisillemme on ihan vain kuulevat korvat ja läsnäoloa siinä hetkessä. Joskus ratkaisukeskeisyys saattaa vain ahdistaa ihmistä ja aiheuttaa tarpeetonta syyllisyydentuntoa autettavassa läheisessä.

 

Minkälaisissa tilanteissa ystävän elämään olisi hyvä puuttua?

Joskus voi olla sellainen tilanne, että ystävän elämään olisi hyvä puuttua ihan hänen oman terveytensä näkökulmasta. Marena Kukkonen Suomen Mielenterveysseurasta sanoi podcast-haastattelussa, että ”Ystävän elämään on hyvä puuttua, silloin kun herää huoli, että jotain on oikeasti tosi pahasti vialla. Ystävän käytös alkaa muuttumaan, tai tulee huoli, että kaikki ei oo nyt oikein niin kuin pitäisi. Varsinkin jos ystävä rupeaa vihjailemaan itsetuhoisista ajatuksista. Monesti sanotaan, että ne jotka puhuu, ei tee, mutta se on täysi myytti. Kun ihmisellä on itsetuhoisia ajatuksia, niin aika monesti hän jollekin näistä asioista sanoo, huokailee tai muuta vastaavaa.” Emme voi vain arvailla mitä ystävälle kuuluu, vaan meidän pitää ihan vain kysyä, että mitä sulle kuuluu? Ja jos vastaus on ihan ok, niin kysyä uudelleen, mitä sulle oikeasti kuuluu? Kun ilmaisemme aidon kiinnostuksen siitä, mitä ystävälle kuuluu, on ystävän paljon helpompi avata sanaista arkkuaan. Monesti jo pelkästään se, että kysymme: “Miten mä voisin auttaa sua?”, saa toisen paremmalle mielelle.

 

Epätasapainoinen tai epäterve ihmissuhde

Mikolta tuli hyvä pointti ”Joskus voi erota myös sen toisen osapuolen hyvinvoinnin takia. Toinen on paljon riippuvaisempi tästä suhteesta kuin itse. Itsekään ei välttämättä haluaisi tästä suhteesta pois, mutta huomaa, että jos tämä vain jatkuu, niin se toinen tulee koko ajan vain riippuvaisemmaksi ja riippuvaisemmaksi. Silloin voi lopettaa suhteen ja vapauttaa toisen siitä kierteestä. Sama voi päteä myös ystävyydessä.”

Ihmissuhde on mielestäni kuin keinulauta, jonka molemmissa päissä on ihminen. Tasapainoisessa ihmissuhteessa kumpikin vuorotellen potkii maasta vauhtia ja kumpikin on suurin piirtein yhtä painavia. Epäterveessä ihmissuhteessa toinen on kuin ylipainoinen lapsi joka istuu takapuoli maassa toisen sätkytellessä yläilmoissa jalkojaan. Siksi olisi tärkeää, että ihmissuhteet olisivat tasapainoisia ja ihmissuhteella olisi jotain annettavaa sen osapuolille tasapuolisesti. Ihmissuhteessa on tärkeää, että sen osapuolet saisivat tuntea itsensä kuulluiksi ja molemmilla olisi myös oman elämän visioita ja tavoitteita, eikä näin ollen kumpikaan olisi riippuvaisuussuhteessa toiseen.

Mikko mainitsi esimerkin ystävyydestä. Hän on räp-artistina selvittänyt tiensä läpi tiettyjen musabisneksen houkutusten aiheuttamien karikoiden ja tehnyt tietyt virheet ja oppinut niistä ja muuttanut suuntaa niiden perusteella. Sitten kun peesiin tulee joku uusi kaveri, joka vetää itsensä todella nopeasti sinne syvään päähään ja käy tavallaan samat karikot läpi kuin Mikkokin uransa alkuvaiheessa, niin joskus pitää vaan olla silleen, että ”Sori, mä en voi pitää sua nyt tässä mukana”, sillä se on liian vahva vastuu itselle, että ottaa itselle vastuun siitä, että jonkun elämä menee niin nopeaa syöksykierrettä alaspäin. Esimerkkinä nyt vaikkapa Jari Sillanpään huumekohu.

Queenista kertovassa elokuvassa Bohemian Rhapsodyssä on kohta, jossa Freddie sanoo ”Mädän ihmisen tunnistaa siitä, että ympärillä pörrää kärpäsiä.” Itsellänikin on elämässä käynyt saman tapaisia tilanteita. En tarkoita, että joku kaverini olisi vetänyt kovia huumeita. Tarkoitan sitä, että olen ennakkoluulottamalla elämänasenteellani ajautunut myös sellaiseen seuraan, kenenkä arvoja ja käyttäytymistä en ole allekirjoittanut. Silloin on ollut parempi vain jättää sellainen seura pois, mikä ei ole hyväksi itselle, vaikka helppoa se ei olisikaan. Monesti kun elämässä on vauhti päällä, niin voi tulla vauhtisokeus ja silloin on hyvä tiedostaa se, koostuuko lähipiiri ystävistä ja tärkeistä ihmisistä, vai vain pelkästään hyvän päivän tutuista, joista ei huonon päivän tullen ole ystäviksi.

 

Plussat ja miinukset

 Aika monessa asiassa on hyvä tehdä plussat ja miinukset taulukko. Kirjoittaa paperille jonkun sanan ja sen alle asioita, jotka ovat plussia ja asioita, jotka ovat miinuksia. Jos kyseisessä asiassa on enemmän miinuksia kuin plussia, niin silloin kannattaa pohtia kannattaako kyseiselle asialle uhrata aikaa ollenkaan, tai ainakin vähentää ajankäyttöä sellaisen asian parissa.

Samaa voi kokeilla myös ihmissuhteissa. Jos joku ihminen imee kaiken elin energiasi, niin tottakai voi koittaa auttaa kyseistä henkilöä ja neuvoa ammattiavun piiriin, puhua kyseisen henkilön muille läheisille ja tällä tavoin olla tukena. Mutta jos kyseinen ihmissuhde rasittaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen omaa elinenergiaasi, niin silloin on hyvä vähentää yhteydenpitoa ja ottaa etäisyyttä asioihin, ja toki myös kohteliaasti kertoa toiselle henkilölle kuinka uuvuttavaksi koet hänen seuransa ja, että tarvitset myös omaa aikaa. Sanonta ”puolillaan olevasta lasista, ei voi kaataa muille”, pätee tähänkin. Kun ensin itse voit hyvin, voit sen jälkeen myös auttaa läheisiäsi.

 

 

Lähteet:

https://www.acast.com/mahdollisuuksia/saakoystavanelamaanpuuttua-

 

 

 

 

Kommentoi