Tampere
05 Dec, Monday
-7° C

Proakatemian esseepankki

Saako rahasta puhua



Kirjoittanut: Oona Salo - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kaikki rahasta
Julia Thurén
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Soluesseen ovat kirjoittanut Oona Salo ja Inka Tikkanen

Johdanto

Kirjoitamme soluesseen aiheesta raha. Luimme molemmat kirjan Kaikki rahasta, joka kertoo laajamittaisesti rahasta eri näkökulmista. Olemme molemmat olleet vuoden verran datatiimissä sekä Proakatemialla, joten olemme nähneet erilaisia lukuja ja keskustelua rahasta. Olemme molemmat myös eri tiimeistä. Rahasta puhuminen on ollut yleensä tabu. Mutta, miksi se on tabu? Mikä rahassa on sellaista, ettei siitä haluta puhua? Sitä lähdemme esseessämme selvittämään.

 

Rahasta puhuminen

Ihmiset puhuvat jatkuvasti rahasta. Raha herättää ihmisissä erilaisia ajatuksia niin positiivisia kuin negatiivisia. Rahaan törmätään jatkuvasti niin arjessa kuin muuallakin. Raha on keino, saada itselleen elämyksiä, kokemuksia sekä viihdettä. Jo lapsuudessa raha tulee esille erilaisissa peleissä, kuten Monopoli. Lapsi saa rahasta tietoa jo varhaisessa iässä. Kuitenkin mitä vanhemmaksi ihminen kasvaa, sitä suurempi merkitys rahalle kasvaa. Ensimmäisenä rahaa voi saada vanhemmilta viikkorahana, ja tämän jälkeen ensimmäisistä töistä. Kun ihminen muuttaa omille alkaa hän ymmärtämään todellista rahan merkitystä, koska useimmiten kaikki on maksettava itse. Rahasta puhuminen on asia, jota ei nosteta useasti esille. Harvoin työpaikoilla jaetaan oman palkansuuruutta tai pankkitilin saldoa.

Suomessa raha-asioista ei ole tapana puhua, mutta parisuhteissa raha on yksi yleisimmistä riidan aiheista. Parisuhteessa raha nousee useasti esille, koska voi olla yhteisiä menoja. Raha vaikuttaa ihmissuhteisiin ja ihmisten välisiin valtasuhteisiin, halusimme tai emme. (Yle. Paavilainen. 2016) Mielestäni tämä oli mielenkiintoinen nosto. Jäin hetkeksi miettimään omaa suhtautumistani rahaan ja siitä keskustelemiseen. Tajusin, että en itsekään oikeastaan puhu rahasta muuta kuin pintapuolisesti. En tiedä ystävieni tai vanhempieni raha-asioista eivätkä he minun. Oikeastaan vain onnistumisista puhutaan, jos niistäkään. Minullakin on ollut huonompia rahatilanteita ja muistan häpeilleeni niitä. Yritän viimeiseen asti pärjätä itse ja vasta todella epätoivoisessa tilanteessa saatan pyytää vanhemmiltani pari kymppiä lainaan. Senkin pyytäminen tuntuu vaikealta ja nololta.

Ainoa rahan käytön malli, mitä olen kotoa oppinut, on mielestäni hieman vanhanaikainen. Töissä käydään ja rahaa säästetään niin paljon kuin mahdollista jokaisesta palkasta säännöllisesti. Sitten, kun sopivan määrän on tililleen säästänyt, voi ostaa esimerkiksi uuden puhelimen mistä on haaveillut. Olen tämän takia pitänyt sijoittamista vähän turhana ja osamaksuja typerinä ratkaisuina. Olen vanhemmalla iällä huomannut, että on olemassa muitakin hyviä keinoja käyttää rahaa. Mielestäni olisi tärkeää, että ihmiset puhuisivat omasta rahan käytöstään arjessa, jotta tämä kotoa opittu malli ei olisi ainoa.

Kaikki varmasti ottaa kotoa vaikutteita rahan käytöstä. Tämä tietenkin vaikuttaa omiin taitoihin jatkossa käyttää rahaa. Jotkut eivät välttämättä opi säästämisestä mitään ja huonosta rahatilanteesta puhuminen saattaa tuntua vaikealta. Tällainen ihminen saattaa herkemmin tehdä huonoja ratkaisuja rahan kanssa ja päätyä esimerkiksi pikavippikierteeseen tai jopa ulosmittaukseen velkakierteen takia. Miten tällainen ihminen oppii käyttämään rahaa paremmin, jos hän ei tiedä mitä muita rahan käyttämisen malleja on? Toki netistä löytyy tietoa, mutta siellä ei ole konkreettisia neuvoja juuri omaan tilanteeseen. Häpeä rahatilanteesta ajaa monesti huonoihin ratkaisuihin. Kaikilla ei välttämättä ole rikkaat vanhemmat, jotka voivat aina lainata tai tukea vaikeina hetkinä. Kenen puoleen silloin osaa kääntyä, jos siitä ei ole koskaan puhunut rahasta edes ystäviensä kanssa. En tarkoita pelkästään lainan pyytämistä vaan vinkkejä arkeen ja siihen, mitä kaikkea saamalleen rahalle kannattaisi tehdä.

Jos rahasta puhuttaisiin avoimesti edes ystävien ja perheen kanssa olisi tilanne paljon parempi. Kaikki voisivat jakaa omia vinkkejä esimerkiksi säästämiseen ja kertoa palkoistaan avoimesti. Näillä neuvoilla pelkästään osaisin vaatia oikean tasoista palkkiota itselleni työstäni enkä tuhlaisi kaikkia rahoja heti palkan saatua. Olisi mielenkiintoista kuulla millaisia summia ihmiset esimerkiksi säästävät puskuritilille, paljonko sijoittavat ja paljonko heidän taloudessaan kuluu ruokaan rahaa kuukaudessa. Näitä voisi peilata omaan rahan käyttöön ja saada hyviä vinkkejä omaan arkeen. Mielestäni varallisuustaso ei vaikuta omaan mielipiteeseeni ihmisestä, mutta jos ihminen käyttää mielestäni tyhmästi rahat, pidän hänen tilannettaan tämän omana syynä. Asia ei saisi olla näin. Mistä minä tiedän, miten hänelle on esimerkiksi kotona näytetty mallia rahaan suhtautumiseen ja käsittelyyn. Jos näistäkin puhuttaisiin, käsitykseni hänestä muuttuisi heti.

Miten Proakatemia on muuttanut rahasta puhumista? Proakatemiassa on projektoreita, joissa käydään tiimien lukuja. Tämä tuo yhteisöllisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Tämä myös tuo kannustusta ja motivaatiota. Tämä helpottaa myös rahasta puhumista. Miten tiimin sisällä rahasta puhuminen onnistuu? Tähän asti ainakin hyvin. Olemme kuitenkin olleet vasta puoli vuotta oman tiimin kanssa, eikä kunnollista rahaliikennettä ole vielä ollut. Kuitenkin taloustiimi on pitänyt erilaisia pajoja, joissa on käsitelty tiimin tulevaa rahaliikennettä, ja sitä miten sitä hoidetaan. Proakatemia on tuonut avoimuutta ja läpinäkyvyyttä rahasta puhumisestä.

 

Mitä raha on?

”Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa.” Tämä lause on otettu Suomen Pankin sivuilta. Lause on rakennettu hienosti, koska siinä sanotaan varallisuudesta sekä velasta. Rahaa syntyy, kun ihminen ottaa lainaa pankilta. Rahalle on määritelty omat arvon mitat. Rahan merkitys on kuitenkin kaikille erilainen. Osalle raha merkitsee paljon ja, osa ei rahan määrästä välitä.

 

Budjetti

Varmasti jokainen on kuullut sanan budjetti jo ennen, mutta kuinka moni sitä oikeasti käyttää? Rahaa tulee ja menee, ja osa osaa hallita rahan kulua ja osa ei. Millainen on kannattava budjetti, jotta säästöä tulisi?

Mitä budjetti on? ”Tiiviisti kiteytettynä budjetti on arvio tulevien kuukausien tai vuosien tuloista, menoista ja taloudellisesta suoriutumisesta.” (Finazilla n.d) Yritykset, yrittäjät tai normaalit ihmiset luovat omiin tarpeisiin erilaisia budjetteja. Budjetteja voi tehdä vuositasoisesti- tai kuukausitasoisesti. Voi myös tehdä pienempiä budjetteja, kuten päivälle tai päiville. Budjetteja tehdään, jotta tiedetään mihin kohteeseen halutaan laittaa rahaa minkäkin verran. Budjetti antaa suunta viivoja tulevaisuuteen. Budjettia seurataan väliajoin, jotta tiedetään mihin suuntaan ollaan menossa.

Tavallisesti budjetti koostuu pääbudjetista ja osabudjetista. Pääbudjetissa keskitytään tulosbudjettiin sekä tasebudjettiin. Osabudjetissa keskitytään esimerkiksi myynti-, henkilöstö-, osto-, valmistus-, investointi-, ja projektibudjettiin. Pääbudjetit laaditaan käyttäen yrityksen tilikarttaa, jotta muodostavat vertailukohteen kirjanpidolle. Osabudjettien tarkoituksena on kuvata yrityksen liiketoiminta mahdollisimman realistisesti ja riittävän tarkasti. Budjetoinnilla halutaan ennustaa kassavirtoja.

Henkilökohtainen budjetointi. Varmasti jokainen on joskus kokeillut jonkintapaista budjettia tai budjetoinut. Olemme kokeilleet itse budjettia joskus kuukausi tasoittain. Varsinkin opiskeluelämän aikana budjetointi on noussut esille kaupan käynnin yhteydessä. Kun tulot ovat pienet, on tehtävä kartoitusta, mitä oikeasti tarvitsee. Budjetoinnissa kannattaa ensimmäisenä miettiä, kuinka paljon rahaa on. Sen jälkeen kannattaa aloittaa suunnittelemaan, mihin sitä haluaa käyttää. Tarvekartoituksessa kannattaa miettiä, mitä todella tarvitsee nyt ja, mitä mahdollisesti myöhemmin.

Tiimin budjetti. Opiskelemme ensimmäistä vuotta Proakatemialla eri tiimiyrityksissä. Kaikilla tiimeillä on omat budjetit, jotka tiimi päättää. Toiset panostavat esimerkiksi Final Camp budjettiin enemmän kuin toiset. Meillä ei ole vielä vertailukohteita budjeteissamme, koska olemme vasta tehneet yhden budjetin. Avustusta budjetin tekoon olemme saaneet toisilta tiimeiltä. On mielenkiintoista nähdä, miten budjetti vaihtuu vuosittain tai kausina. Miten eri vuosina tai kausina halutaan panostaa enemmän toisiin kohteisiin kuin ennen. Tiimin kannattaa luoda budjetista kannattava ja selkeä, jotta jokainen tiimiyrittäjä tietää, mihin rahat menevät.

 

Miksi ihmisillä on eri palkka?

Palkka määräytyy ihmisen ammatin ja tittelin perusteella. Koulutus voi taata ihmiselle isompaa palkkaa, ja monesti se motivoi ihmisiä hakeutumaan koulutuksiin sekä vaihtamaan ammattia. Monesti organisaatiossa se, kellä on suurempi palkka, kantaa myös suuremman vastuun. Myös työsuhteen pituus vaikuttaa palkan suuruuteen. Mikäli sitä ei nosteta automaattisesti, siitä kannattaa ehdottomasti pyytää. Vaikka vastaus olisikin “Ei”, ei siitä potkuja saa.

Se, että sinulla on huonompi palkka, kuin työkaverillasi, voi johtua monesta eri asiasta. Hän on saattanut olla pidempään töissä kyseisessä yrityksessä, hänellä saattaa olla koulutus, hänellä voi olla pitkä aiempi tai nykyinen työsuhde alalta, hän voi olla muuten kokeneempi, hänen vastuualueensa saattavat olla erilaiset tai hän voi olla vain selkeästi parempi palkkaneuvottelija. Tärkeintä on, että kysyy ja neuvottelee.

Yrittäjillä on vapaus nostaa niin paljon palkkaa ja mahdollisesti osinkoja, kuin haluavat. Toki näistä lähtee myös verot, kuten normaalilla palkansaajallakin. Heillä on kuitenkin myös vastuu yrityksen menestymisestä ja tuloksesta. Mikäli yritys ei tuo tulosta, on myös yrittäjän toimeentulo epävakaa. Moni ei ole valmiita ottamaan tätä vastuuta kontolleen, mutta silti marisevat, kuinka epäreilua yrittäjyyden tuomat vapaudet ovat.

 

Miesten ja naisten palkkaerot

Naisten ja miesten palkkaero on kaventunut vuosien aikana. Palkkaeroa lasketaan ansiotasoindeksin mukaisesti. Kuitenkin muita mittareita on olemassa, kuten vuosittaiset veronalaiset kokonaistyöansiot (Tilastokeskus n.d), palkansaajien keskimääräiset tuntiansiot (Tilastokeskus n.d), palkansaajien keskimääräinen työeläkevakuutettu kuukausiansio (Eläketurvakeskus n.d). Mistä palkkaerot johtuvat? Syitä on muun muassa Suomen työmarkkinoiden eriytyminen, alavalinnat sekä asenteet. Suomessa eri aloilla on erilaiset palkkamäärät. Naiset hakeutuvat enemmän aloihin, joissa on matalampi palkka. Myös erilaiset perhevapaat hidastavat naisten tulokehitystä. Suomessa on myös selittämätöntä palkkaeroa.

Proakatemiassa miehet ja naiset työskentelevät yhteisissä tiimeissä, ja tämän takia täällä on vaikea havainnoida palkkaeroa. Projekteissa itse projektintiimin jäsenet jakavat palkkion itse keskenään haluama tavalla. Proakatemiassa yksilö itse pystyy vaikuttamaan palkkaansa. Yksilö voi tehdä erilaisia projekteja tai työhommia niin paljon kuin haluaa tai niin vähän kuin haluaa. Kuitenkin tiimin sisällä voi olla työrooleja, kuten bisnesleader tai talousleader, jotka saavat palkkaa tiimiltä. Tässä tilanteessa ei ole väliä, onko kyseisessä roolissa mies vai nainen. Palkka on kuitenkin sama näissä rooleissa, eikä se vaihdu.

 

Palkkaneuvottelu

Kaikki rahasta kirjassa puhuttiin palkkaneuvottelusta. Itse olen kerran neuvotellut palkastani oma-aloitteisesti. Miksi lähdin neuvottelemaan palkastani? Syy oli, kun tein niin paljon enemmän vastuuhommia kuin minun olisi pitänyt tehdä. Työkaverini kehottivat minua menemään neuvottelemaan palkkaani ylöspäin. Näin ollen minä menin ja sain palkkaani nostettua ylöspäin.

Mitä palkkaneuvottelussa kannattaa huomioida? Kirjassa nostettiin muutamia tärkeitä kohtia ylös. Näitä ovat muun muassa: Perustele omat arvosi, ota selvää muiden palkasta, pyydä 10-15% enemmän kuin tavoittelet ja uskalla kysyä. Palkkaneuvottelussa kannattaa nostaa esille omia arvoa. Mitkä ovat arvosi, ja miten tuot niitä esille työpaikalla? Itse arvostan rehellisyyttä, luottavaisuutta ja sitä, että työt hoidetaan laadukkaasti alusta loppuun. Palkkaneuvotteluissa voi nostattaa esille muiden palkkaa ja verrata sitä omaan. Miksi toinen saa eri palkkaa kuin sinä? Mitä olet tehnyt oikein tai väärin? Mitä voit tehdä paremmin? Varmasti toisten palkan suuruuden kuuleminen on hämmentävä asia ja voi nostattaa tunteita. Kuitenkin asiasta voi aina puhua henkilön kanssa, joka palkan suuruutta määrittelee eli todennäköisesti pomosi.

Työssä motivoivat myös erilaiset tavoitteet, kuten edistyminen työuralla tai palkan nousu. Kirjan neuvosi palkkaneuvotteluissa pyytämään noin 10-15 % enemmän palkkaa kuin se, mitä olet tavoitellut. Jos onnistut saamaan palkkaneuvottelun läpi tällä tavalla, on sinulla todennäköisesti paljon enemmän energiaa sekä iloista fiilistä tehdä töitä. Asia, jota ei ikinä kannata lopettaa on kyseleminen. Palkkaneuvotteluissa kysyminen voi ohjata paljon keskustelua. Kysymysten avulla voi löytää ratkaisun tai ongelman. Joten uskalla aina kysyä!

 

Rahan säännöt.

Raha sitouttaa ihmisiä yhteen. Useimmiten rahanjakamiselle on erilaisia sääntöjä, kuten perheen kesken, parisuhteessa tai työssä. Raha on hyvä motivoinnin väline, mutta useasti raha voi olla myös riidan aihe. Työpaikoilla ennen työn aloitusta kirjoitetaan sopimus, jossa neuvotellaan työntekijän palkasta. Kun neuvottelu on suoritettu, kirjataan palkan määrä ylös sopimukseen. Näin rahasta muodostetaan sääntö työntekijän ja työnantajan välille eikä riitoja synny.

Itsensä hinnoittelu Proakatemialla. Proakatemialla ei ole sidottua palkkaa ja ihmisten pitää itse hinnoitella itsensä. Herääkin kysymys, mikä on sopiva hinta itselleen? Varmasti jokainen pyörittelee mielessä useita erilaisia numeroita.

Tiimissämme taloustiimi hoitaa säännöt tiimille liittyen rahaan. Taloustiimi hoitaa tiimin rahaliikennettä, ja pitää huolen, että rahaa on tilillä. Tiimi kerää rahaa erilaisilla projekteilla. Projektit voivat olla koko tiimille tai vain osalle. Esimerkiksi minun tiimillämme (Kipinä) on ollut yksi innovointi, jolla on kerätty pääomaa koko tiimille. Myös myyntiosaamisen kurssilla järjestetyillä myyntipäivillä kerätty rahasumma jaetaan tiimin kesken, jotta saadaan tiimin menoille rahaa. Muilla tiimin sisäisillä projekteilla on omat säännöt rahan jakamiseen. On kuitenkin hyvä sopia projektitiimin kanssa rahan jaosta, jotta siitä ei tule riitaa.

 

Pohdinta

Raha herättää paljon eri tunteita ihmisissä. Joillekin raha voi herättää kauhun tunteita ja pelkoa omasta selviytymisestä. Miten selviän tilipäivään ja miten saan laskut maksettua? Joissakin se herättää janon tunteen ja sitä tarvitsee haalia niin paljon kuin mahdollista, jotta omat eläkepäivät olisivat mahdollisimman mukavat. Joillekin raha on mahdollistaja, joilla saa itselleen elämyksiä ja mukavuuksia. On varmasti myös ihmisiä, joilla on täysin neutraali suhtautuminen rahaan.

Rahasta puhuminen ja sen luomien mahdollisuuksien opettaminen on varmasti menossa kasvavaan suuntaan. Tässä on kuitenkin vielä paljon petrattavaa. Mitä enemmän ja avoimemmin siitä puhutaan, sitä enemmän rahavaikeudessa olevia ihmisiä voidaan auttaa. Samalla saadaan ennakkoehkäistyä velkakierteeseen tai muuhun ahdinkoon joutuneita ihmisiä. On helpompaa, kun ei tarvitse olla yksin rahavaikeuksiensa kanssa ja uskaltaa pyytää omaan tilanteeseen neuvoa ja apua. Ei sitä kuulu hävetä.

Sanoisin, että ihmisten tulisi saada oma suhtautumisensa rahaan käännettyä positiiviseksi. Mielestäni sen käytöstä ja mahdollisuuksista olisi hyvä oppia ja tutkia lisää. Ainakin omalla kohdallani. Uskon, että rahasta keskustelu rehellisesti ja avoimesti saattaisi myös hieman tasa-arvoistaa ihmisten varallisuustasoja. Myös monet ennakkoluulot voisivat muuttua, kun ymmärretään kokonaisuus kotitalouksien meno- ja tulovirrassa.

Olisi hyvä oppia budjetoimaan omaa arkeaan, että ei elä yli varojen tai pystyy hyödyntämään omat tulonsa mahdollisimman fiksusti ja tehokkaasti. Hyvä olisi myös selvittää, mitä muut tienaavat ja opetella itsekin pyytämään arvoistansa palkkaa. Olen törmännyt liian usein siihen, että osa kavereistani eivät edes tiedä mitä tienaavat tai tietävät, että voisivat saada parempaakin palkkaa, mutta eivät puhu siitä kellekään. Tätä en ymmärrä alkuunkaan.

 

Lähteet:

Mitä raha on. Suomen Pankki. Verkkosivu. Viitattu 26.4.2021 https://www.suomenpankki.fi/fi/opi-taloudesta/opi-taloudesta/mita-raha-on/

Paavilainen Ulla-Maija. Miksi rahasta on vaikea puhua – mutta helppo riidellä?  Yle. Verkkosivu. Viitattu 1.12.2016. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/01/miksi-rahasta-vaikea-puhua-mutta-helppo-riidella

 

THL. n.d Sukupuolten palkkaero. Verkkosivu Viitattu 3.5.2021. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toimeentulo/sukupuolten-palkkaero

 

Finazilla n.d Budjetointi pähkinänkuoressa. Verkkosivu. Viitattu 11.5.2021.https://www.finazilla.fi/budjetointi-pahkinankuoressa/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close