Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Ryhmässä vara parempi



Kirjoittanut: Aaron Taivalsalmi - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Big Potential: How Transforming the Pursuit of Success Raises Our Achievement, Happiness, and Well-Being
Shawn Achor
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Yksilöessee, Aaron Taivalsalmi 10.5.2019
Lähde: Shawn Achor, 2018 Big Potential: How Transforming the Pursuit of Success Raises our Achievement, Happiness and Well-Being

Ryhmässä vara parempi

Nyky-yhteiskunnassa korostuu usein yksilösuorittaminen ja lähes surullisen kuuluisa ”kyynärpäätaktiikka”. Monesti koetaan, että muiden onnistumiset ovat itseltä pois ja että menestyäkseen elämässä, tulee muut elämän ”kanssakilpailijat” murskata voittaakseen itse. Onhan tämä siinä mielessä totta, että elämä on tietynlaista kilpailua, mutta tarvitseeko sitä käydä yksin?
Shawn Achor puhuu kirjassaan Big Potential: How transforming the pursuit of success raises our achievement, happiness and well-being, 2018 paljon eroavaisuuksista yksilö- ja ryhmätasolla ja kuinka ”yksilökohtaiset menestymiset ovat vain pientä potentiaalia, mutta ryhmässä siitä voisi tulla isoa potentiaalia”. Achor kertoo kirjassaan esimerkin tulikärpäsistä, kuinka tulikärpäset löytävät lajikumppaninsa 79 prosenttia todennäköisemmin, kun ne loistavat pimeydessä yhdessä, verrattuna siihen kun ne loistaisivat yksin.
Sama pätee myös ihmisiin. Achor kertoo kirjassaan tuoreesta Googlen tutkimuksesta nimeltä ”projekti Aristotle”. Siinä tutkittiin, minkälaiset ominaisuudet yksilössä korreloivat menestymiseen ryhmässä. Tutkimus osoitti, että ryhmä missä vallitsi ilmapiiri, jossa jokainen saisi vapaasti ilmaista mielipiteitään, ideoitaan ja missä yksilöt olivat vain keskinkertaisia heidän yksilöllisiltään taidoiltaan, mutta omasivat korkean kollektiivisen älykkyyden; saavutti tällainen ryhmä korkeimmat tulokset suorituksissaan.
Tämä tutkimus taistelee siis sitä ennakko-oletusta vastaan, mikä monilla on, että korkeimman älykkyysosamäärän omaavat ja taitavimmat yksilöt muodostaisivat yhdessä parhaan mahdollisen ja menestyvimmän ryhmän; kyseisen tutkimuksen mukaan näin ei todellisuudessa siis olekaan.
Samainen kirja kertoo myös toisesta mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jonka tutkija Harvardista, Nicholas Christakis on tehnyt. Hän lähti tutkimaan ihmisten tunteiden ja onnellisuuden ”tarttuvuutta” toisiin ihmisiin. Tulokset kertoivat, että jos sinusta tulee onnellisempi, ystävästäsi 1.5 kilometrin säteellä on 63 prosentin todennäköisyys tulla myös onnellisempi.
Toisin sanoen, onnellisuus, ja sitä kautta myös muutkin attribuutit vahvistuvat ja korreloivat keskenään, kun ympäröimme itsemme positiivisten ihmisten kanssa. Ja mikäli kaikki ryhmässä olijatkin ymmärtäisivät ja omaksuisivat tämän tiedon; vain taivas olisi rajana.
Tiimissä onnistumisessa ei ole kyse siitä, että jotkut yksittäiset huippuosaajat loistavat yksin ja ”kantavat” tiimiä mukanaan. Niin kuin Achorkin kirjassaan kirjoittaa: ”On parempi olla hyvä pelaaja hyvässä tiimissä, kuin huippupelaaja huonossa tiimissä.” Kyse on siis siitä, miten luodaan tiimille oikeanlainen, positiivisen, itseään ruokkivan ilmapiirin, ja miten hyödynnetään ja organisoidaan tiimin erilaisuutta ja osaamista.
Tiimissä onnistuminen eroaa olennaisesti yksilötason onnistumisesta siten, että tiimissä jokainen on yhdessä vastuussa oikeanlaisen ilmapiirin luomisesta ja ryhmän työskentelystä, kun taas yksin toimiessa kaikki vastuu on yksin sinulla, niin hyvässä kuin huonossa.
Itselläni on paljon parannettavaa tällaisessa tiimiajattelussa. Olen tottunut elämässäni pärjäämään ja suorittamaan kaiken yksin. Esimerkiksi urheilulajeissakin olen aina suosinut yksilölajeja. Huomaan, että tällaiset asiat heijastuvat nykyään tiimityöskentelyyni Apajassa ja siinä minulla on vielä paljon opittavaa, vaikka olen jo mielestäni kehittynyt siinä hurjan paljon. Uskallan nykyään enemmän tuoda itseäni muulle tiimille julki, delegoida tarvittavia tehtäviä muille, sekä toimia aktiivisemmin kohti tiimin yhteisiä tavoitteita ja päämäärää.
Sillä on siis suuri vaikutus, miten suhtaudut asioihin ja miten tuot ne julki tiimillesi. Itse olen myös huomannut tämän. Esimerkiksi jos ajattelen jostakin että se ei tulisi onnistumaan, koko ajatusvirtani sulkee jo onnistumisen mahdollisuuden ja suhtaudun tehtävääni epärakentavalla tavalla; tämä heijastuu helposti myös muihin. Unelmoikaa siis isosti, ajatelkaa rakentavasti ja kasvakaa yhdessä kohti jotain paljon suurempaa. Näin saavutatte täyden potentiaalinne.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close