Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Ryhmäessee syksy 2020 (Jaakkola, Salminen, Tervo)



Kirjoittanut: Markus Tervo - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pura rutiinit atomeiksi
Tiimiäly
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Johdanto

Tämänhetkinen pandemia ei paljon toivon kipinöitä anna. Jokaisesta tuutista ja torvesta tulee uudet lukemat, toiveet rokotteesta ja pahenevat lieveilmiöt. Yksilötasolla negatiivisuuden aalto päivittäisessä elämässä tuntuu, kuin hyökyaallolta minkä nielemäksi joudut päivästä toiseen. Jaksaminen, innostus ja motivaatio kuulostaa enää kaukaiselta kaiun ääneltä.

Peli poikki! Sama kiertorata ei voi enää jatkua. Aamun aloittaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisella tavalla päivän kulkuun. On oleellista päättää kumpi jalka tänään voittaa oikea vai väärä?

Pienet muutokset voivat saada pitkäjänteisellä toistamisella suuria vaikutuksia aikaan. Tavoitteet ja oikea ympäristö voi saada laivan nokan kääntymään, ennen törmäyskurssia jäävuoren kanssa. Lähdimme pohtimaan tätä mahdottomalta tuntuvaa tehtävää kolmen eri kirjan avulla. Tiimiälyn voima ja mahti. Rutiinien toimivuus ja pitkäjänteisyys. Takahuone johtajasta nykypäivän tiimivetäjäksi. Tavoitteet ja suunnitelmat niiden saavuttamiseksi. Oikean motivaation löytäminen ja mistä se oikein löytyy? Tiimin voima ja miten voimme tiimiälyllä yltää huipputuloksii.

 

 

 

 

Tiimiäly 

 

Syksyn uuvuttamana halusin lukea jotain innostavaa ja kehittävää tulevaa kevättä ajatellen. Otamme entistä enemmän etäisyyttä toisiimme ja yhteisöllisyyden tuntu hälvenee. Halusin lähteä tutkimaan mitkä hyvän tiimin ainekset oikein ovat ja loksautella palikoita takaisin paikoilleen. Tästä innostuneena päätin hakea oppeja paljon kehutusta Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään kirjasta (Hakola, Hiila ja Tukiainen, 2019).

 

Tekoälyn, digitalisaation ja automatisaation myötä monet nykyiset työpaikat tulevat katoamaan. Millä kilpailemme tulevaisuudessa? Edes konsultti ei pärjää tavallisilla tempuillaan. Moderni tulevaisuus on suuri arvoitus. Tälläkin hetkellä elämme maailmanlaajuisen pandemian alla, ja kukaan ei olisi uskonut vuosi sitten, jos olisi tokaissut maailman menevän kokonaan kiinni.

Tästä oppineena, jäämmekö tuleen makaamaan ja teemme pelkkää vastarintaa, vai antaudummeko muutokselle ja ratsastamme sen aallon harjalla?

 

Tiimiälyn sanotaan olevan suuri muutoksentekijä tulvaisuuden ammateissa. Miksi tehdä yksin, kun yhdessä voi yltää huipputuloksiin. Tämä fraasi on varmasti monelle entuudestaan tuttu, mutta mitä se oikeastaan sisältää?

Tiimiäly on koko tiimin yhteen puhaltamista. Tiimiäly syntyy, kun käytetään jokaisen tiiminjäsenen koko potentiaalia yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, yhteisen älykkyyden avulla. Kirjan mukaan tämä edellyttää viittä eri asiaa: hyvä itsetuntemus, yhteinen suunta, salliva ilmapiiri, lupa ja vastuu toimia, sekä rikastava vuorovaikutus (Hakola, Hiila ja Tukiainen, 2019, s.77–78). Helpommin sanottu, kun tehty.

 

Pelkkä fraasi tai konsepti ei tule voittamaan kilpailua markkinoilla. Tämä tarvitsee kaikkien tiimin jäsenten sitoumuksen tiimiälyn tuntemukseen. Meidän onneksemme tiimiäly on mahdollista rakentaa mihin tahansa organisaatioon. Miksi asiat tehdään tietyllä tavalla?

Jokaisen uuden projektin äärellä on hyvä miettiä ennakkoon mitä lähdetään tavoittelemaan. Kirkastaa tavoitteet. Kirjoittamalla tavoitteet ylös moninkertaistat niiden vaikutuksen.

Miten pystymme tiiminä yltämään saavutuksiin, jotka ovat yli alkuperäisten odotusten? Tiimityöskentely on käsitteenä varmasti kaikille entuudestaan tuttu. Usein kuulee lauseen “jaa ryhmätehtävä taas… joudun tekemään koko ryhmän tehtävät yksin”. Muutoksen keskellä tiimityöskentelynkin pitää kehittyä ja päivittyä. Kirja käsittelee juuri tätä vallankumousta.

 

Onnistunut tiimityö on kirjassa kiteytetty kuuteen osaan:

  1. Tiimi on enemmän kuin yksilöiden vahvuudet
  2. Tiimissä yksilö oppii enemmän
  3. Tiimi ratkaisee monimutkaisempiakin ongelmia kuin yksilö
  4. Tiimi tunnista ongelmat nopeammin kuin yksilöt
  5. Tiimi työskentelee tehokkaammin kuin yksilö
  6. Tiimityö lisää työtyytyväisyyttä

(Hiila ym. 2019, 67-68.)

 

Pitkälti tässä on avain tekijänä oma ajatusmaailma ja suhtautuminen asioihin. Jos annat työntekijänä mahdollisuuden uudelle työskentelytavalle, voit onnistua projektissa ja oppia uutta itsestäsi ja muista tiiminjäsenistä. Parhaimmassa tapauksessa voit kokea yhtä suuren euforian tunteen onnistumisesta, kuin Suomen jääkiekkomaajoukkueessa kultavuonna 1995. Tunnet yhteenkuuluvuutta, mikä on jokaiselle yksilölle tutkitustikin tärkeää. Mikä tärkeintä, saat mokata, keskustella ja kyseenalaistaa turvallisessa ilmapiirissä. Häpeän tunnetta ei synny, kun kerrot sinun näkökantasi asiaan. Tämä toteutuu sallivan ilmapiirin ansiosta.

 

Tiiminvetäjänä olet ihmetellyt miksi tiimiläisten kanssa vuorovaikutus ei toimi. Jokaisen projektin äärellä vedät rekkaa perässäsi, eikä taakka tunnu kevenevän. Oletko havainnoinut omaa esimerkkiä, miten reagoit virheisiin? Lopputulos ei ole hyvä, kun tiiminvetäjällä on suurempi pelko virheiden tekemiseen, kun into yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.  Jokainen tiimi perustuu erilaisista persoonista ja haastavinta on luoda salliva ilmapiiri tiimissä. Isoin askel on puhua asiasta ääneen ja näyttää mallia.

Vaikka roolijaot ovat tiimissä tärkeitä, ansaitsee jokaisen ideat tulla kuulluksi.

 

Johtajan rooli organisaatiossa on avaintekijänä. Organisaatio, joka keskittyy vain tuloskeskeiseen raha-ajatteluun ei tule menestymään. Ihmiset pitää nostaa rahan edelle. Johtaja pystyy mahdollistamaan tiimiälyn taidot henkilöstölle ja antaa siihen tarvittavat työkalut. Jo Kolmeen taitoon keskittyminen riittää: yhteinen suunta, salliva ilmapiiri ja rikastava vuorovaikutus (Hilla ym. 2019, 225). Työtyytyväisyys kohenee, kun vuorovaikutus taidot ja ilmapiiri paranee. Parhaimmillaan toimiva tiimiäly tehostaa toimintaa ja tulokset kasvavat.

 

Me ihmiset emme ainakaan toistaiseksi pysty ennustamaan tulevaisuutta. Jokaisen työikäisen onkin hyvä miettiä tulevaa työelämän murrosta ja miten tekoäly ja automatisaatio tulevat vaikuttamaan omaan ammattiin, ja sen tarpeellisuuteen tulevaisuudessa. Tekoäly ei vielä tänä päivänä ole ohittanut inhimillisiä kykyjä useilla eri osa-alueilla, mutta tämä saattaa kuitenkin muuttua teknologian kehityksen kiihtyessä.

Nyt on hyvä aika ennakoida tulevaa ja oppia kykyjä ja taitoja niillä aloilla missä inhimilliset taidot ja kyvyt ovat keskiössä vielä pitkään. Useita aloja ja työtehtäviä katoaa, kun tekoäly kehittyy ja ottaa vastuun ihmisiltä. Samalla näiden töiden kadotessa syntyy myös uusia aloja ja työpaikkoja vanhojen tilalle. Uskon, että tulevaisuudessa avain menestykseen on ihmisen ja tekoälyn saumaton yhteistyö.

 

Tekoäly voi esimerkiksi auttaa ihmisiä löytämään tietoa tai oivalluksia valtavista data määristä, jonka avulla voidaan välttää inhimillisiä virheitä tai harhaluuloja. Ihminen taas voi valjastaa tämän tiedon edukseen parhaaksi katsomallaan tavalla käyttäen meille ominaisia kykyjä. Ihminen ei tule pärjäämään yksin koneita vastaan. Viisaampaa on valjastaa niiden vahvuudet ja käyttää niitä omaksi eduksemme. Ihminen voi yhteistyössä tekoälyn ja toistensa kanssa saavuttaa meille vielä uskomattomilta tuntuvia asioita.

 

Lähde: Hakola, I. Hiila, I. & Tukiainen, M. 2019. Tiimiäly. Jyväskylä. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rutiinit tiimissä

 

Miten tiimissä luodaan hyvät rutiinit mitkä ovat hyviä mitkä huono?

 

Niin kuin suomen jääkiekko joukkueessa ja sen valmennuksessa on huomattu, että joukkue koostu monesta yksilöstä. Ja ei voida pitää vain yleishyödyllisenä katsoa kaikkia yhtenä isona massana vaan jos halutaan saada toimiva tiimi. On keskityttävä jokaiseen yksilönä. Sieltä tulee voittaman tiimi avaimet. Mielestäni tiimeissä pitäisi keskittyä ainakin alussa enemmän rutiineihin, koska se on voimavara, joka vie pitkälle. Miten sinä nukut? Miten sinä liikut? Ja miten sinä syöt? Nämä ovat avainkysymykset. Näillä kolmella pilarilla voidaan taata hyvä oppiminen ja menestys.

 

Miksi juuri rutiinit ovat avain tekijänä?

 

Rutiinit ovat alitajuntaa opittuja käyttäytymismalleja. Ja se tekee niistä niin tehokkaitta. Koska työmuisti on rajallinen noin 5 % aivoistasi. Jolla lasket matikan tehtävät. Pohdit kiperiä kysymyksiä Ja ratkaiset ongelmia.

Taas alitajunta 95 %, jossa rutiinit ovat.

Mieti jos joutuisit aina miettimään työmuistilla kuinka sitoa kengännauhat, kuinka puhut, kuinka ajaa autolla ja muita alitajuisia toimintamalleja. Jos 5 prosenttia käytetään jo heti aamusta normi arjen juttuihin. Päivällä ei ole enää jaksamista käyttää hankalien asioitten ratkaisemiseen työmuistia.

 

Rutiineilla taataa tehokas työaika.

Kun tiimin jäsenet pitävät huolta rutiineistaan voidaan taata tehokkaat pajat. Jolloin pienemmällä tunti määrällä saadaan enemmän aikaan. Ja voidaan käyttää se 5 % oikeisiin asioihin ja oppimiseen.

 

 

 

 

 

Rutiineja ei kannata tehdä kaikkia kerralla. Vaan pienissä määrin. Itse olen tehnyt 1kk kerallaan yhtä taitoa.

Tärkeää on tässä on kiinnitetään huomio yhteen osa-alueeseen jolloin huomataan erot. Ja sen merkitys käytännössä. Toki erot ovat monesti pieniä ja ajan kanssa tulevia. Jolloin on tärkeää tehdä päiväkirjaa muutoksista, jolloin se on enemmän tiedostettua ja voit huomata eron.

 

 

 

 

 

Ruokavalio

 

Marraskuu oli lihaton.

Huomattiin ruuan merkitys omassa jaksamisessa. Kasvisruuasta ei tullut ähkyä. Eikä se nälän tunneta poistanut pitkäksi aikaa, jolloin tuli syötyä neljä ateriaa päivässä.

 

Liikunta

 

Lokakuu liikunnan kuukausi.

Monesti unohdetaan hyötyliikunnan merkitys. Esimerkiksi itselläni, jos kävelen Aksulle missä kestää 25 minuuttia ja sähköpotkulaudalla se 7 minuuttia. Viikossa hyötyliikunnan määrä on jo 50min päivässä. Arkipäivinä se tekee jo 4h Kävelyä. Myös rappusten käyttäminen on kova juttu.

On tärkeää myös käydä ihan kunnolla liikkumassa esim. salilla tai yhteisissä liikunta tapahtumissa. Minulla on tavoite 3 kertaa viikossa.

 

Nukkuminen

 

Joulukuu nukkuessa.

Nukkuminen on oppimisen ja kehittymisen ehdoton kulmakivi.

Miten muka nukkumisella menestyy. Esimerkiksi verraten koulujärjestelmiä. Aasiassa opiskellaan peruskoulussa se 10-12h päivässä. Suomessa 6h ja silti Suomi on ykkösmaa oppimisessa. Eli ei ole järkeä päntätä koko yö seuraavaan tenttiin pitkällä aikavälillä. Koska oppi ei mene muistiin heikkojen yö unien takia.

 

Nämä kolme kohtaa, kun saa tehtyä rutiineiksi saadaan valtavan kovia tuloksia. Ne ei näy hetkessä vaan pitkällä aikavälillä.

 

 

Lähde: Pura rutiinit atomeiksi, James Clear. Julkaistu 13.2.2020

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MENNEISYYDEN TAKAHUONEJOHTAJAN NYKYROOLI MENESTYVÄSSÄ TIIMISSÄ?

 

Monen sihteerin takana istuvat johtajat ovat katoavaa kansanperinnettä. Samoin erittäin kankea käsite ”chain of command”. Tutkimusten mukaan nykypäivän ”johtajat” haluavat asettua samalle tasolle työntekijöiden kanssa, samalla rikkoen hierarkkista ilmapiiriä yrityksessä.

 

Tiimin tehokkuus vaatii projektista riippuen johtamista, esimerkkiä ja ammattitaitoa. Professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan tekemä teos Huipputuloiset käsittelee mm. johtajan konkreettista osallistumista työntekoon ja uusia tuulahduksia tunteiden esille tuomisesta. Management by perkele on vähentynyt ja tilalle on tullut management by wandering.

 

Ihmiseltä ihmiselle arvomaailma nousee lukijalle vahvasti esille, kun haastatellaan nykyhetkellä johtoasemassa olevia ihmisiä. Tehokas tiimi edellyttää sen hetkiseltä johdolta heittäytymistä. Sparraus, osallistuminen ja innostaminen yrityksen/tiimin arkielämässä ovat arvostettuja teemoja, sekä johtajien, että työntekijöiden näkökulmasta.

 

 

 

YKSITTÄISEN TIIMIN JÄSENEN PANOS TIIMISSÄ?

 

Suomalaiset tuppaavat sysäämään epäonnistumiset ja vaikeudet usein muiden niskaan. Meille on vähän niin kuin istutettu ajatus, että ei ole oma vikasi, jos menee huonosti. Sitä toivoisi, että ihmiset oikeasti huomaisivat oman panoksensa yleensä kantavan juuri sen verran hedelmää, kuin asian eteen on nähty vaivaa. Sama ideamalli sopii myös tehokkaaseen tiimiin. Jokaisella henkilöllä on oikeasti suuri merkitys, jos jokainen hoitaa oman ruutunsa vakaumuksella. Yhden henkilön pieni panostus ei välttämättä näy yrityksen viivan alla joulukuussa, mutta jokaisen yksittäisen henkilön panostus tiimin tasolla aiheuttaa varmasti positiivisia muutoksia.

 

Banaali ilmaisu ”jokainen on oman onnensa seppä”, toimii tehokkaan tiimin yhtälössä yhtä lailla, kuin yksittäisen jäsenen henkilökohtaisessa elämässä. ”Monien suuryritysten ylimmissä johtotehtävissä ja hallituksissa ollut johtaja kuvaa, kuinka yhteiskunta polarisoituu, jakautuu, jyrkästi, vastuunkantajiin ja vastuun välttelijöihin. On liian helppo olla yrittämättä ja jättää asiat muiden huoleksi. Isomassa tiimissä ja yrityksessä voi helposti käydä sama asia. Myrkyllinen ajatusmaailma, että joku toinen kuitenkin hoitaa asian, ohjaa yrityksen varmasti laajemmin ilmentyessään negatiivisille tuloksille. Niin rahallisesti, kuin työilmapiirillisesti.

 

 

Michael Youngin 1950-luvulla kehittelemä meritokraattinen yhteiskunnallinen moderni ajattelutapa on mielenkiintoinen tapa lähestyä työelämää käsitteenä. Menestystä perustellaan älykkyydellä, työnteolla ja omalla ansiolla. Noina aikoina oli hyvin normaalia ajatella, että jonkun toisen menestys johtuu pelkästään perinnöstä, onnesta tai jo olemassa olevasta varallisuudesta. Michael Young kuvaa, että yhteiskunta on kuin tikkaat, joita jokainen voi tapansa mukaan yrittää kiivetä. Miettiessämme vaikka tiimiyritysmaailmaa, on hyvin optimistista sanoa, että kaikilla on täysin yhtäläiset mahdollisuudet menestyä – ei ole. On niin valtavia eroavaisuuksia esim. alkuvarallisuuden ja ympäröivän porukan tasossa. Perustasolla ajatellen, on tikasteoria ajatuksena kannustava ja hyvin pitkälti täysin totta.

 

YHTENÄISEN TIIMIN TIE MENESTYKSEEN?

 

Menestyvän yrityksen takaa pitää usein löytyä resepti, mitä ei samalla tasolta muualta löydy. Huippuyrittäjyys vaatii samalla mitalla tahtoa, mutta myös kykyä innovoida uutta. Periksi antamattomuus nousee suomalaisten yrittäjien ja tiimienjohtajien lähes jokaisen arvoissa, eri sanoilla ilmaistuna tietenkin. ”Olen oppinut, että jumalauta, jos se ei onnistu, mä panen lisää tahtoa ja lisää yritystä peliin, kyllä tää onnistuu. Jumantsukka mä runnon tämän, vaikka firma on ihan kuralla, niin mä käännän tämän oikeinpäin”. Asenne puolen ollessa noinkin hyvällä mallilla, on kenenkään vaikea seistä tiellä hamaan tappiin saakka.

 

Tiimin tehokkuuden säilyttämiseksi on johtajan tehtävä joskus hyvinkin raskaita ja vaikeita päätöksiä. Hyvän tutun irtisanominen on tuskaista, on erittäin vaikea katsoa ihmistä silmiin, joka on juuri menettänyt työnsä, jopa ilman suurempia varoituksia. Johtajilta odotetaan kykyä nousta ikävien asioiden yläpuolelle, kun yritys ja työntekijät sitä kipeimmin tarvitsevat. Tunteet nousevat pintaan yhtä lailla johtoportaassakin, ihmisiä ovat hekin. Menestys vaatii uhrauksia ja ne ovatkin tässä ehkä niitä vaikeimpia asioita käsitellä, toteaa yksi menestynyt suomalainen yrittäjä. Varallisuus ei helpota ihmiselämän tunneasioiden käsittelyä, mitä korkeammassa asemassa olet, sitä useammasta olen ns. vastuussa ja henkilöstöhallinta vaikeutuu. Huipputuloiset kirja kuvaakin suomalaisia huippuyrittäjiä helposti lähestyttävinä mutkattomina esiintyjinä. Ei pelkästään mustaa S-sarjan Mercedestä ja näkymättömyyttä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä jäi käteen?

 

Yrittäjyys ja tiiminjohtaminen on muuttunut hyvin paljon 2000 – luvulla. Ihmisten ohjaus ja johtaminen vaatii inhimillisyyttä ja aiempaa enemmän älykkyyttä. Tunneäly ja sparraus tuoreimpina vaatimuksina. Johtoporras näkee yksittäisen työntekijän enemmän suurena ylläpidettävänä sijoituksena, kun pelkästään tuntityöläisenä. Muutos ei varmasti näy joka paikassa, mutta edelläkävijöitä on laajalti olemassa. Työntekijälle/ tiimin jäsenelle toisaalta taas annetaan enemmän vastuuta, mikä johtaa itsensä kehittämismahdollisuuksiin. Tulos tai ulos on liian raaka kuvaus, mutta omat valinnat painavat järjestäen.

 

Tiimin tehokkuutta maksimoivat johtavat antavat siis enemmän itsestään, ja toivovat sitä kautta saada enemmän muilta. Ajatus siitä, että yritys on kuin perhe on hieno asia, mutta ei kuitenkaan aukoton ongelmille. Tunteista puhuminen ja niiden esiin tuominen työelämässä vaikeuttaa vaikeimpia päätöksiä, vaikka saattaa helpottaa huomattavasti rutiineja. Niin kuin moni muukin asia, yrittäjyys ja tiimien johtaminen vaatii ajan myötä muutosta. Johtaja sana saattaa olla vanhahtava, mutta tiimityöskentely vaatii suunnannäyttäjiä niin nyt, kuin tulevaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

 

Lähde: Hakola, I. Hiila, I. & Tukiainen, M. 2019. Tiimiäly. Jyväskylä. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

 

Lähde: Pura rutiinit atomeiksi, James Clear. Julkaistu 13.2.2020

 

Lähde: Kantola Anu & Kuusela Hanna (2019). Huipputuloiset – suomen rikkain promille.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close