Tampere
28 Oct, Wednesday
7° C

Proakatemian esseepankki

Ryhmä flow



Kirjoittanut: Annika Rihkanen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tee itsestäsi mestariajattelija
Lauri Järvilehto
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Yksilöessee
Annika Rihkanen
16.8.2019

Ryhmä flow

Mikä tekee ryhmästä vahvan ja ryhmässä tehdystä tuotoksesta parhaan mahdollisen? Järvilehdon esille tuoma termi ’’ryhmä flow’’ kuvastaa tilaa, jossa kaikki ryhmän jäsenet toimivat saumattomassa yhteistyössä toistensa kanssa saavuttaen parhaan mahdollisen lopputuloksen. Ryhmä flow on tila, jota meidän kaikkien tulisi tavoitella tehdessämme yhteistyötä toisten ihmisten kanssa. Kysymykset kuuluvatkin; Onko ryhmä flown saavuttaminen mahdollista ja mitä sen saavuttaminen vaatisi kaikilta ryhmän jäseniltä?

Ymmärtääksemme ryhmä flown syntymisen on ensin tarkasteltava ajatusmallin syntymistä yksilön näkökulmasta. Lauri Järvilehdon kirjan, Tee itsestäsi mestariajattelija, mukaan ihmisen kaikki tekeminen ja toiminta tehdään opittujen skriptien eli skeemojen mukaan. Nämä monimutkaiset syy-seuraussuhde ajatusmallit luovat perustaa kaikelle toiminnallemme ja ohjaavat meitä tekemään valintoja elämässämme. Monet skripteistä muodostuvat jo varhain lapsuudessa ja iän myötä muokkaantuvat, erilaisten uusien näkökulmien ja tapahtumien johdosta nykyiseen malliinsa. Usein ihmisen ollessa dominoiva, hän pyrkii ryhmätilanteissa tuomaan omia skriptejään esille ja saamaan myös muut toimimaan niiden mukaisesti. Omasta ajatusmallista on hankala luopua, sillä se on todettu toimivaksi ja luo näin ollen turvallisuuden tunnetta. Hyvään ryhmäytymiseen vaaditaan kuitenkin avarakatseisuutta ja myös toisen ajatusmallin omaksumista.

Järvilehdon mukaan tulos ei koskaan synny yhden ihmisen skripteistä, vaan se tuotetaan joukkueena usean eri ihmisen skriptien sekoituksista. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmässä jokainen henkilö tuo oman näkökulmansa keskusteluun, joista kaikista jälkeenpäin luodaan yksi iso kokonaisuus. Mikäli kaikki joukkueen jäsenet ovat valmiita avartamaan omaa näkemystään asioista, onnistuu erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen mallikkaasti. Kirjassa esitetään peilisoluteoria, jonka mukaan ihmisellä on hermosoluja, jotka reagoivat toisten ihmisten eleisiin, liikkeisiin ja ääniin. Näiden hermosolujen tehtävänä on jäljitellä sitä, mitä toinen ihminen tekee ja miltä se tuntuu. Toinen nimitys näille soluille onkin osuvasti empatianeuronit. Peilisoluteorian avulla ihmiset kykenevät toimimaan isoissakin ryhmissä, ilman suurempia erimielisyyksiä. Ryhmässä toimiessa peilisolut hajottavat yhden ihmisen ajatukset, niiden vastaanottaessa toisten ihmisten toimintoja ja heijastaen niitä sitten takaisin. Peilisolut ovat siis tärkeä osa onnistunutta ryhmätyöskentelyä ja sen harmoniaa. On tosin hyvä pitää mielessä, etteivät peilisolut yksin synnytä harmoniaa ryhmäläisten välille. Jokainen määrää loppupeleissä itse omasta toiminnastaan, peilisolut ikään kuin vain auttavat toisen ymmärtämisen prosessissa.

Järvilehdon mukaan, ryhmä flown saavuttamiseksi tarvitaan oikeanlainen toimintamalli, jonka ensimmäinen vaihe on vastuun osittaminen.

1. Vastuun osittaminen

Selvitä aluksi, kuka on hyvä ja missä. Ryhmään on tämänkin takia siis hyvä tutustua jo etukäteen, oppia heidän vahvuutensa ja heikkoutensa, kuin myös luoda alustaa ihmissuhteille. Tiedostamalla ryhmäläisten vahvuudet on helppo jakaa tehtäväroolit. Toinen voi olla korvaamaton uusien kontaktien luomisessa, kun taas toinen erityisen tarkka pikkutarkkuutta vaativissa yksityiskohdissa. Osa tiimiläisistä on hyviä laittamaan projekteja aluilleen, kun taas loput taidokkaita viimeistelijöitä. Kaikkia rooleja tarvitaan ja tiimiin olisikin hyvä koota hyvin monimuotoinen porukka ihmisiä.

Usein ajatellaan ryhmän olevan vahva vain silloin kun se sisältää mahdollisimman paljon samankaltaisia toimijoita, joilla kaikilla on dominoivia piirteitä. Tämä ei todennäköisesti kuitenkaan pidä paikkaansa. Olen oman oppimiseni kautta huomannut, kuinka monimuotoisuus ryhmän sisällä luo varmuutta työn etenemiselle. Monimuotoinen ryhmä, tekee myös tuotoksesta monipuolisen. Erilaiset ihmiset ympärillä avartavat omaa näkemystä asioista ja näin ollen siis hajottavat yksipuoleisia skriptejä, luoden uusia, toimivampia malleja. Toimivien ja yhdenmukaisten mallien avulla on helpompi saavuttaa ryhmä flow.

2. Brainstorming

Brainstorming eli aivoriihi toimii luovana alustana uusille ideoille. Tämä toteutetaan koko ryhmän kesken annetun aiheen ympärille. Ideana on keksiä erilaisia lähestymistapoja käsillä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Ryhmä flown saavuttamiseksi, tärkeää aivoriihi vaiheessa on kritiikittömyys ja toisten ajatuksien hyväksyminen sellaisenaan. Jokainen tiimin jäsen saa tuoda esille omat ajatuksensa aiheesta, jotka kaikki kirjataan valitun sihteerin toimesta ylös, halutulla tavalla. Kritiikittömyyden lisäksi tärkeää tälle vaiheelle on ideoiden määrä. Laadulla ei juurikaan vielä ole väliä ja hulluimmatkin ideat on hyvä heittää ilmoille. Voi vaikka olla, että juuri näistä ’’hulluista’’ ideoista saadaan kylvettyä toimiva ja ennennäkemätön idea. Vasta myöhemmissä vaiheissa työskentelyä käsittelyyn valitut ideat jalostetaan ja muokataan toteutettavaan muotoon.

3. Parviäly

Parviäly luo muutoin itseohjautuvien yksilöiden välille kollektiivista käyttäytymistä, vain siksi, että he ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristönsä kanssa. Tämä toimintamallin osatekijä on hyvin mielenkiintoinen, sillä se on osa tiedostamatonta toimintaamme ja silti erittäin tärkeä osa isossa ryhmässä toimimista. Vaikka ihmisten käyttäytymistä ei ohjailla tiedostetusti samaan suuntaan, heidän välisistä paikallisista vuorovaikutuksista syntyy globaaleja käyttäytymismalleja. Luonnossa tällaista toimintaa voi havaita esimerkiksi muurahaisyhdyskunnassa tai isoissa kalaparvissa, joissa yhden ryhmän jäsenen toiminta saa aikaan pitkän ketjureaktion ja näin synnyttää suuremman kokonaisuuden. Kun kalaparvea uhkaa jokin vaara, vaaraa lähinnä olevat kalat tekevät äkkinäisen käännöksen, tämä reaktio jatkuu koko parven läpi aivan toiseen päähän silmän räpäyksessä, saaden tilanteen näyttämään siltä, kuin koko parvi olisi tehnyt suunnan muutoksen yhdessä tuumin.

Tällaista kollektiivista toimintaa on ryhmä flow parhaimmillaan ja toisaalta onnistuakseen se myös vaatii sen. Kun kaikilla ryhmän jäsenillä on sama päämäärä, jota kohti pyrkiä, ohjautuu koko tiimin matka ikään kuin samoille urille. Näin myös tiedostamattomia tavoitteita saattaa nousta esille.

4. Sosiaalinen ympäristö ja tunteet

Tärkeää on mielestäni aito toveruus ryhmäläisten välillä, jonka takia on muistettava hyvän tiimin merkitys. Hyvä tiimi antaa eväät suoriutua lähes mahdottomiltakin tuntuvista tehtävistä. Tiimiä rakennettaessa on, kuten edellä jo mainitsin, hyvä ottaa huomioon jäsenten monipuolisuus ja se, mitä heillä on tarjota ryhmälle. Tämän puuttuminen ei toki rajoita välttämättä saavutettavia tuloksia tai heikennä ryhmää älyllisesti, mutta vaikuttaa ryhmäytymiseen ja sitä kautta myös tiimin sisällä vallitsevaan luottamukseen sekä ilmapiiriin. Tiimin sisäinen luottamus vaikuttaa jo brainstorming vaiheessa tuotettuihin tuloksiin. Jos yksikin jäsen ei tunne oloaan turvalliseksi, vetäytyy hän todennäköisesti keskustelusta ja näin ryhmä jää yhtä mahdollisesti tuottoisaa ideaa köyhemmäksi. Tällöin eivät ryhmänjäsenet uskalla myöskään heittäytyä toisten ajatusten ja eleiden vietäväksi, jolloin peilisoluteoria ja tätä kautta myös parviäly jäävät toteutumatta.

Peilisolujen toimiessa positiivisina viestin välittäjinä ja innostajina, voivat ne myös toimia käänteisesti, ruokkien negatiivisia tunteita. Kirjassa esitetään hymyilyn kaaosteoria, joka peilisolujen tavoin kertoo mielialan tarttuvuudesta. Hymy tarttuu ihmisestä toiseen, mutta niin tarttuvat myös negatiivisuus. Tämä on hyvä pitää mielessä, ajatellessa tilannetta, jossa tiimiläiset eivät tunne toisiaan tai eivät ole ystäviä keskenään. Ystävyyssuhteet luovat positiivista ilmapiiriä, sillä positiivinen peilisoluteoria toimii parhaiten läheisten ihmisten keskuudessa. Pyrimme ylläpitämään meille tärkeitä ihmissuhteita ja näin ollen myös miellytämme meille läheisiä ihmisiä, muita enemmän. Vaikka ryhmätyöskentelyn voi helposti nähdä vain kylmänä työskentelynä ihmisten välillä, on selvää, että tunteet ohjaavat toimintaamme vähintään yhtä paljon, kuin järkemme. Tiimillä on yhteinen tavoite, joka on samaan aikaan myös usein yksilön henkilökohtainen tavoite. Joskus tosin voi käydä niin, että yhteisen edun nimissä on yksilön luovuttava omista tavoitteistaan ja myönnyttävä ryhmän tahtoon. Tämä on huomattavasti helpompaa, kun tietää auttavansa ryhmää, joka koostuu itselle tärkeistä ihmisistä.

Tunteet tulevat myös hyödylliseksi ennakoidessa toisten kognitiivisia ja henkisiä resursseja. Työn johtajan on hyvä omata empatia kykyä ja ymmärtää, missä menee ryhmäläisten toimintakyvyn ja jaksamisen rajat. Ryhmäläisten ylikuormitus, tuskin johtaa näyttäviin tuloksiin pitkässä juoksussa. Kun jokaisella on omaa taitotasoaan vastaava työtehtävä, on oletettavissa tuottoisaa tulosta. Tärkeää flow-tilan saavuttamiseksi onkin, että tehtävän vaativuus ja omat taidot ovat tasapainossa ja että työskentelystään saa jatkuvasti konkreettista palautetta. Tällöin vältytään turhautumiselta ja kyvyttömyyden tunteilta. Tutkimukset osoittavat myös toiselle hyvän tekemisen kohottavan henkilön omia dopamiini tasoja.

Pohdintaa

Kaiken kirjassa esitetyn tiedon mukaan, ryhmä flow on siis mahdollista saavuttaa. Saumattomaan yhteistyöhön ei silti ole tietämäni mukaan yhtä absoluuttista kaavaa, vaan se koostuu monien sattumanvaraisten tekijöiden summasta. Jos pystyt ruksaamaan edellä mainitut neljä kohtaa tiimisi kohdalla, on sinulla ainakin täydelliseen ryhmätyöskentelyyn vaadittavat eväät. Tärkeintä on, että ryhmä synnyttää yhteisen tuloksen kaikki osana prosessia. Yksilön kohdalla tämä tarkoittaa rohkeutta tuoda omia ideoitaan esille, kuin myös muiden ideoiden ja ajatusten hyväksymistä. Jokaisen ryhmän jäsenen tulee olla alttiina toisen vaikutuksille ja nähdä mahdollisuuden myös omien ajatusten kanssa ristiriidassa olevien ehdotusten kanssa.

Lähde:

Järvilehto, L & Männistö, M. Tee itsestäsi mestari ajattelija. Julkaistu 01.04.2015. Tammi

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close