Rutiineissa on aivan käsittämättömän suuri voima, jonka varmaan turhan moni meistä oppii kantapään kautta. Tietysti, jos vahinko ei ole peruuttamatonta, niin se voi olla monien tarvitsema herätys. Niin kuin itsellenikin on ollut tiettyjen rutiinien puute, mikä sai ravintoa lisääntyneestä etäilystä vuoden 2020 aikana.

Idenfioin itseni urheilulliseksi henkilöksi. Niin kuin monet muutin, niin olen kisaillut ja ottanut urheilullisuudesta mittaa SM-tasolla. Ura ei auennut, mutta tavat ja harrastukset jäivät. 2020 tänne rantautunut erikoisnuha iski kuolleesta kulmasta lähes koko yhteiskuntaamme etätilaan. Mutta vau, kuinka paljon keväällä 2020 vapautui aikaa ulkoilulle ja liikunnalle. Ensiksi etäily oli todella tehokasta ajankäytöllisesti. Jotain kuitenkin tapahtui syksyllä 2020, koneen ääressä istuttava aika alkoi salakavalasti kasvaa ja vei tilaa hyviltä tottumuksilta liikunnan suhteen. Kaikki tapahtui niin nopeasti ja aikaa meni jopa reilu vuosi, kunnes peilistä katsoi ihka aito lievästi keskivartalolihava, elämän ensimmäistä ikä kvarttaalia lähestyvä mieshenkilö.  (havainnollistava kuva: Dad bod )

Luettua James Clearin Pura rutiinit atomeiksi teoksen sai annoksen tietoa tavoista ja rutiineista neurologian näkökulmasta, mutta sitäkin hyödyllisempänä jäi käteen käytännön vinkit rutiinien rakentamiseen omassa elämässä, omaa etua ajamaan.

Neljä lakia lyhyesti

Kirjasta jäi hyvin mieleen käyttäytymismuutoksen neljä lakia. Nämä lait pitävät yksinkertaistettuna sisällään sääntöjä, joita noudattamalla luovut huonoista tavoista ja luot hyviä rutiineja. (Clear 2020, 72) Nämä neljä askelta, jotka ovat kulmakivet rutiinien muodostumiselle, ovat ärsyke, tarve, reaktio ja palkinto. Järjestys on aina edellä mainitun mukainen. (Clear 2020, 66)

Ensimmäinen laki – tee siitä ilmeinen

Ympäristö määrittää paljon. Et ole huono ihminen, jos selkärankasi katkeaa ennen helmikuuta, jos vietät tammikuun kaikki viikonloput seurassa, jossa iloliemi virtaa. Ei ole ihme, että kaupoissa, esimerkiksi Coca-Colaa myydään eniten hyllyjen päädyistä. Sillä kuinka helposti tuote on nähtävillä ja saatavilla on iso merkitys valintoihin. (Clear 2020, 108) Jos pidän kotona kaapeissa epäterveellistä ruokaa, niin todennäköisyys, että syön sitä on suurempi, kuin jos tuotteet olisivat jääneet kauppaan, pois ympäristöstäni. Saatika, jos karkkipussit olisivatkin kaapin ulkopuolella, pöydällä kuiskimassa minulle aina ohi mentäessä, että ota minut. En onneksi ole makean perään oleva herkkusuu, mutta ongelmani on valtavat annoskoot, eikä annoskaan aina ole terveellistä pupunruokaa. Välttelen siis buffetteja. Syö kunnes halkeat paratiisien välttely ei sinänsä ole rutiini, mutta tarkentaa ympäristöä, jossa minun on hyvä toimia. Annoskoot ovat toki minulla aina olleet isoja, mutta niin on kulutuskin. Nyt korkeakoululaisena, suurin kulutus on housujeni takapuolen kankaassa, koska urheilulliset ja aktiiviset rutiinini ovat kärsineet.

Se millä parannan elämääni on toteutumisaikomus. Sen kaava on seuraava: ”Kun tapahtuu asia X, toteutan reaktion Y.” Ydin on siinä, että kun laatii yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, milloin ja missä suorittaa uuden rutiinin, silloin myös tulevaisuudessa noudattaa sitä todennäköisemmin. Tutkimuksissa, joiden nimeä ei mainittu, niin on kuitenkin havaittu, että äänestysprosentti paranee, jos ihmiset pakotetaan luomaan toteutusaikomuksia, esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin, kuten mihin aikaan aiot käydä äänestämässä ja mitä reittiä aikoo kulkea sinne. ( Clear, 93) Tätä mukaillen olen yksinkertaisesti suunnitellut kalenteriini, esimerkiksi urheilulle omat ajat.

Toinen laki – Tee siitä houkutteleva

Tarve ei ole mikään luonnollinen tila aivoissa. Se on vain täsmällinen tapa syvempien taustamotiivien esiintymiselle. Ihmiset, jotka sanovat, että heillä on tapana pelata videopelejä, se ei synny tarpeesta, vaan taustamotiivista, joka mitä luultavimmin on vallan ja aseman saavuttaminen. Nämä yleistykset eivät aina ole paikkaansa pitäviä, mutta tupakoimisella ja Instagramiin julkaisemisella voi olla sama taustamotiivi saada sosiaalista hyväksyntää. (Clear, 158) Tarpeesta puhumme monesti käyttäen täytyy termiä. ”Täytyy laittaa ruokaa. täytyy sitä ja täytyy tätä.” Jotta voimme ohjelmoida aivomme nauttimaan näistä pakollisista rutiineista, täytyy (heh) meidän vaihtaa yksi sana. Sinun ei enää ”täydy” vaan ”saat”. Saat tästä lähtien herätä aikaisin ja saat soittaa myyntipuheluita. Vain yhden sanan muutoksella, vaikutat jokaista toimintaasi koskevaan ajattelutapaan. Näin ajattelusi tulee muuttumaan, ettet näe näitä enää vaivoina vaan mahdollisuuksina. Tässä rutiinien uudelleenmuotoilussa on kyse siitä, että korostat tapojen hyötyjä varjopuolien sijaan, koska molempiahan löytyy. Tätä hyödyntäen, esimerkiksi urheiluun, minkä moni yhdistää mielessään haastavaksi, aikaa ja energiaa kuluttavaksi tehtäväksi. Kuitenkin aivan yhtä vaivatta, sitä voi ajatella keinona vahvistua ja kehittää taitojaan. ”Minun täytyy mennä aamulla juoksulenkille”, korvataan ”on aika kehittää kestävyyttä ja nopeutta”. (Clear, 162, 163)

Kolmas laki – Tee siitä helppo

Vähääkään epämiellyttävissä asioissa viivyttelemme, joten kuinka pääsemme tästä huonosta tavasta eroon. Hyvän rutiinin syntymistä ja pysyvyyttä kannattaa tukea toisella, mutta äärimmäisen helpolla rutiinilla, joka määrittää sitä seuraavan toiminnan. Nykyajan yhtenä parhaista tanssijana pidetty Twyala Tharp ja hänen maineikkaan kansainvälisen uran taustalla ovat rutiinit harjoitteluun. Hänen jokainen aamu on samanlainen. Aikaisesta herätyksestä seuraa urheiluvaatteiden pukeminen ja siirtyminen Manhattanin kadulle nappaamaan taksin, joka vie hänet Pumping Iron – kuntosalille, jossa harjoittelu tapahtuu. Rutiinissa tärkein osa ei ole kuntosalilla venyttely ja valmistautuminen treenaamaan, eikä itse sarjojen tekeminen, vaan taksin nappaaminen lennosta ja osoitteen sanominen kuljettajalle. Tämä rutiini määrittää koko loppu treenin ja päivän kulun, siten myös koko uran. (Clear, 197-199) Päivittäin on kourallinen hetkiä, joilla on poikkeuksellisen suuri merkitys. James kutsuu kirjassaan näitä ratkaiseviksi hetkiksi. Valinnat näinä hetkinä ovat kuin tien risteyksiä, eli määrittelevät pitkälti kaiken mitä niistä seuraa. Kyse on hetkistä, jolloin päätät treenivaatteiden pukemisesta tai tv:n käynnistämisestä, ajaako autolla vai polkupyörällä….

Neljäs laki – Tee siitä tyydyttävä

Löydettyäsi hyviä rutiineja elämääsi on ainoastaan enää huolehdittava niissä pitäytymisestä. Rutiinien kirjaaminen on ehdottomasti paras tapa pysyä oikeilla raiteilla. Kirjasit sitten ”älä riko ketjua” – idealla vitsejä päivittäin, laadusta välittämättä kuin Jerry Seinfeld tai siirsit klemmarin purkista toiseen aina soitettua myyntipuhelun kuin Kanadalainen miljonääri Dyrsmid. Edistyminen tuottaa mielihyvää ja sen havainnollistaminen visuaalisilla mittareilla tarjoaa selvää todistusaineistoa. (Clear, 240–241)

Kirjaaminen ei ole tietysti kaikille mielekästä, eikö koko elämää tarvitsekaan mitata. Jokainen hyötyy siitä varmasti, vaikka se olisi vain väliaikaista. Mutta siitä on hyvä tehdä mahdollisimman vaivatonta, eli suorittaa esimerkiksi juuri suoritetun rutiinin jälkeen, kuten klemmarin siirto heti puhelun päätyttyä tai kun saat kuntosalilla sarjan valmiiksi, niin heti kirjaat sen ylös. (Clear, 245–246)

Kirjaamisen hyödyt:

Kirjaaminen voi synnyttää luontaisesti visuaalisten ärsykkeiden ketjua, kuten kalenterissa iso X aina kun olet urheillut, muistuttaa sinua urheilemaan.  (Clear, 242)

Edistyminen on todella motivoivaa ja merkit edistymisestä saavat meidät jatkamaan. Näin rutiinien kirjaaminen voi aiheuttaa riippuvuutta ja halua rutiiniin. Tästä voi olla suurta apua huonoina aikoina, kun mieli on maassa, jolloin on helppo unohtaa saavutukset.

Kirjaamisesta voi muodostua palkinto itsessään. On tyydyttävää pystyä vetämään asioita yli tehtävälistalta. Kirjatessa katse pysyy pallossa, eli keskityt prosessiin tuloksien sijasta. Et jumitu ideaan vatsalihaksista vaan yrität ainoastaan pitää ketjun ehjänä ja pysyä ihmisenä, joka ei jätä urheilua väliin. (Clear, 243)

Hieman pohdintaa

Olen pitkään käyttänyt tekosyitä urheilun laiminlyömiseen. Mutta nyt rutiineista viisaampana ja omia tapojani miettineenä, pystyn varmasti luomaan tehokkaamman tavan toimia. Ei ole tavoitteenani treenata kuin mielipuoli, tai ylipäätänsä niinkään urheiluun liittyviä tavoitteita. Haluan pitää itseni hyvässä kunnossa, jotta hyötyisin mahdollisimman paljon urheilusta, muilla elämän osa-aluilla.

Asiat, joita aion viedä käytäntöön, on aamuisin treenaaminen, jota aion auttaa laittamalla illalla kaikki vaatteet valmiiksi. Sekä mietin jonkun tavan mittariksi suorituksen tekemisestä, vastaavanlaisen kuin hiuspinnien siirtäminen.

Tiedän, koska I’ve been there, että aamuinen urheilurutiini antaa minulle valtavasti energiaa ja hyvää oloa, minkä avulla suoriudun arjen kanssakäymisistä ja epämiellyttävistä askareista paljon paremmin. Sekä unen laatuni paranee. Mainittakoon vielä, että hyvinvointikumpua saa myös loivennettua.

Lähde:

Clear, J.2020. Pura rutiinit atomeiksi. Tuuma