Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Roolipelit tiimiyttäjänä



Kirjoittanut: Janne Pussinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Sanotaan, että parhaiten tiimit muodostuvat, kun ihmiset tekevät töitä yhdessä, viettävät vapaa-aikaa yhdessä ja kohtaavat ongelmia yhdessä. En tiedä parempaa keino tehdä tämä kaikki stressittömässä (suurimman osan ajasta) tilassa kuin pöytäroolipeleissä. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miten pöytäroolipelien pelinvetäjän asemassa voi oppia johtajuudesta ja tarinankerronnasta, mutta koko harrastus on loistavaa oppia tiimityöskentelylle.

Kuvittele tilanne, jossa sinut heitetään synkkään, luotaantyöntävään maailmaan. Ainoat ihmiset kanssasi ovat vieraat henkilöt, joihin satuit törmäämään baarissa tunti pari sitten. Sinun tulisi tämän joukon kanssa saavuttaa jokin päämäärä, joka tuntuu ainakin vielä hyvin kaukaiselta. Yhdessä uusien kumppaniesi kanssa lähdette kohtaamaan haasteita, kyeten vain toivomaan parasta.

Pieni yksityiskohtia muuttamalla tämä kuulostaa hyvin perinteiseltä ja yleiseltä aloitukselta pöytäroolipeliseikkailuihin. Joukko vieraita henkilöitä lyödään yhteen tavoittelemaan jotain kaukaista tavoitetta. Oli tavoite sitten prinsessan pelastaminen lohikäärmeeltä, taikasormuksen tuhoaminen tai kuolemattoman velhon tappaminen, aloittavat pöytäroolipelin sankarit matalalta ja vaatimattomista lähtökohdista, kehittyen seikkailunsa kuluessa tiiviiksi ja tehokkaaksi yksiköksi.

Kuulostaako tämä tutulta? Tarina voisi olla mikä tahansa Proakatemian tiimi. Tiimit muodostuvat yllättäen, useimmat sen jäsenet eivät tunne toisiaan kovin hyvin ja saman tien aloitetaan tavoittelemaan ainakin minulle mahdottoman tuntuista tavoitetta, kannattavaa liiketoimintaa. Jos näissä kahdessa eri tarinassa on samankaltaisuuksia, voimmeko käyttää toista toisen kehittämiseksi? Olen huomannut, että Akatemialta opituilla taidoista on hyötyä pöytäroolipeleissä: dialogi ja kuunteleminen ovat näistä taidoista tärkeimpiä.

Mutta voidaanko pöytäroolipeleistä löytää oppeja Akatemialle ja laajemmin tiimityöskentelyyn? Ehdottomasti! Tästä ei ole edes kysymystäkään minun mielessäni.

Pöytäroolipelit ovat perimmiltään vain haasteenratkaisusimulaattoreita. Kuinka hyvin pelaajat pystyvät ratkaisemaan pelihahmojen esiin asetetut haasteet pelihahmojen resursseilla? Kuinka tämä ongelma ratkaistaan?

Pöytäroolipelit fasilitoivat täysin niitä taitoja, joita tarvitaan tiimien yhteistoiminnan kehittämiseen. Ongelmanratkaisu! Kriittinen ajattelu! Synergian luominen hahmojen välillä! Ja mikä parhainta, pöytäroolipelit yhtä aikaa simuloivat haasteen ratkaisua ja ovat vapaa-aikaa. Olen luonut jotkut parhaista ystävyyssuhteistani pelaamalla pöytäroolipelejä. Koska pelit simuloivat stressaavia tilanteita, fasilitoivat ne tiivistä yhteistyötä ja rakentavat tiimille yhteisiä muistoja ja kokemuksia. Tulen aina muistamaan kuinka minä ja ystäväni päihitimme kuninkaan linnan vallanneen vampyyrin tai kuinka ystäväni hahmo kuoli juostessaan örkkien väijytykseen. Nämä muistot ja kuvitellut haasteet eivät olleet todellakaan yhtä vahvoja muistoja kuin todellisessa maailmassa tehdyt teot ja kohdatut haasteet, mutta ne ehdottomasti auttoivat meitä muodostamaan toimivan ryhmän.

Suosittelen kaikkia kokeilemaan roolipelejä, jos ihan vain ryhmän muodostamisen puolesta ja mahdollisuudesta elää edes hetki hobittina!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close