Johdanto

Roima sai johtoryhmältä kotiläksyä kesäksi. Läksynä oli kirjoittaa kesän aikana essee aiheesta missio, arvot, visio. Itselläni oli ennen kesän alkua kunnian himoinen tavoite kirjoittaa kesän aikana useita esseitä. ”Kirjoitan ainakin puolet syksyn essee pisteistä jo valmiiksi niin jää sitten paremmin aikaa projekteille syksyllä.” Kesä oli ja meni, kirjojen kannet, läppäri ja Microsoft Word pysyivät visusti kiinni. Tämän esseen kohdalla olen kuitenkin tyytyväinen, että kirjoitan sen nyt, tuttuun tapaan viime tingassa, enkä hyvissä ajoin. Sama essee kirjoitettuna kesän eri kuukausina olisi ollut hyvin erilainen. Toukokuussa tylsä analyysi Roiman yhteisesti sovituista missiosta, arvoista ja visioista, kesäkuussa tulenkatkuinen avautuminen ja omassa (BoomBattle) kuplassani riehuminen, heinäkuussa avautumista ja pohdiskelevaa yritystä ymmärtää, elokuussa avautumista, pohdintaa ja ymmärrystä. Edeltä näemme (niin lukijat, kuin minä itsekin) mitä mieli tuottaa nyt, jälleennäkemisen ja parin ensimmäisen pajan jälkeen.

Esseen tarkoituksena on muistuttaa itselle. mitä nämä kolme hienoa sanaa tarkoittavat. Mitä Roiman määritelmät näistä minulle tarkoittavat ja pohtia mitä Roiman määritelmät voisivat Roimalle minun mielestäni tarkoittaa, sekä mahdollisia epäkohtia ja ongelmia. Joka tapauksessa uskon, että työstettävää näissä vielä Roimalla riittää roimasti, enkä ylläty, jos joitain kohtia tai vaikka kaikki tullaan vielä lähitulevaisuudessa vaihtamaan tai ainakin tarkentamaan, siitäkin huolimatta, että nämä keväällä yhteen ääneen hyviksi todettiin. Tiedän myös, että en ole uskomusteni kanssa yksin, siitäkin huolimatta, että keväällä näitä päätettäessä nyökyttelimme tyytyväisinä, minä mukaan lukien ja uskoimme löytäneemme tiimille hyvät ohjenuorat. Hyväthän ne ovatkin, mutta ovatko ne Roimalaiset? Yhteisen suunnan määrittäminen kokonaiselle tiimille vaatii tiimiltä valtavaa itsetuntemusta ja sitoutumista niin tiimiltä kokonaisuutena kuin sen yksilöiltäkin.

Missio

Mikä on missio?

Yrityksen missio kertoo, miksi yritys on olemassa ja minkä vuoksi se tekee sitä mitä se tekee. Mikä on yrityksen rooli ja tarkoitus suhteessa yhteiskuntaan, yritykseen itseensä ja/tai ympäristölleen. Huomioitavaa missiossa on, että sen aikamuoto on preesens. (Yrityksen perustaminen.net). Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen yrityksen, joka tunnustaa mission omistavansa tulisi pystyä päivittäin myös näyttämään, ennen kaikkea itselleen, että toiminta on sen mukaista.

Missiosta käsitteenä on myös muita määritelmiä ja se onkin näistä kolmesta käsitteestä häilyvin. Missio sanana on joissain yhteyksissä ”suomennettu” toiminta-ajatukseksi. Jotkut mieltävät toiminta-ajatuksen missiona ja mission jonain muuna, esimerkiksi jonain toiminta-ajatuksen ja vision väliltä tai, jopa suoraan visiona. (Kamensky, M. 2015. kohta: 2.3) Esimerkiksi kirjassa Voittajan Strategia kirjailijat Mitronen Lasse ja Raikaslehto Timo kirjoittavat missiosta ja toiminta-ajatuksesta (kirjassa todetaan mission ja toiminta-ajatuksen olevan sama asia s.130) näin: Visio ja toiminta-ajatus ovat usein varsin samankaltaisia tai samaan tarkoitukseen tehtyjä ja kuvaavat sitä, miten yritys ratkaisee asiakkaan ongelman tai luo hänelle uusia mahdollisuuksia. – Mitronen, L & Raikaslehto, T. 2020. s.132

Mitrosen ja Raikaslehdon kyseinen kuvaus visiosta ja toiminta-ajatuksesta poikkeaa minusta suuresti ajatuksesta, joka minulla ja Proakatemialla käsitykseni mukaan on näistä käsitteistä. Kuvaus vaikuttaa minusta enemmän mission määritykseltä. Yrityksen olemassaolon tarkoitukselta, joka tapahtuu nykyhetkessä. Ratkaisulta minkä yritys tarjoaa asiakkaalle. Vision ollessa enemmän tulevaisuudessa ja keskittyen yritykseen itseensä, eikä sen työhön.

Roiman missio

Roiman keväällä määrittämä missio kuuluu näin: Kehity ihmisenä, menesty tiimiyrittäjänä. Mielestäni tässä missiota on lähinnä ensimmäinen osa ”kehity ihmisenä”, jälkimmäinen kuvaa tervetullutta seurausta kyseisestä kehittymisestä. Ajattelin aiemmin ja osin ajattelen edelleen, että tämä on hyvä missio. Olemme kuitenkin opiskelijoita opettelemassa, yrittämässä, epäonnistumassa, kehittymässä ja ehkä joskus onnistumassakin. Kehittyminen luulisi kuvaavan meidän kaikkien syitä, miksi olemme ylipäätään päätyneet Roimaan. Joku Espoosta, joku Rovaniemeltä, loput siltä väliltä, kaikki kuitenkin monien mutkien kautta Roimaan.

Jos kuitenkin pureskellaan missio paloiksi aiemmin kuvatun määrityksen mukaan ensimmäinen osa muotoutuisi kutakuinkin näin: Roima on olemassa, että minä kehityn. Jälkimmäinen osa kuuluisi tulkintani mukaan näin: Roima on olemassa, että minä voin menestyä tiimiyrittäjänä. Edelleen kuulostaa ihan hyvältä mutta, mielessä herää kysymys onko Roima olemassa yksilöille vai yksilöt Roimalle? Puhuuko nyt minä vai toinen viinilasillinen? Voi olla, että tulkinnat ovat jo ajautuneet kauas siitä, mitä missiolla on alun perin tarkoitettu, mutta korvaani särähtää ajatus siitä, että Roima tarjoaa minulle kehityksen ja sitä kautta menestyksen kultalautasella tuosta vain, eikä minun tarvitse juurikaan sen eteen ponnistella. Tässä vaiheessa viimeistään suuri osa Roimalaisista huokaisee syvään, jos erehtyvät tämän lukemaan. Koittakaa kestää.

”Kehity ihmisenä” olisi hyödyllinen missio jokaiselle yksilölle omaan päivittäiseen tekemiseen, mutta onko se hyvä missio yritykselle tai mahdollinen Roimalle? Yksilön kehittyminen täytyy mielestäni aina lähteä yksilöstä itsestään. Tiimillä on toki keinot auttaa ja pönkittää yksilön kehitystä, mutta ne ovat rajalliset. Roiman tämänhetkisen mission toteutuminen vaatisi siis sen, että 20 henkilöä päivittäisissä tekemisissään määrätietoisesti kehittäisi itseään ja mielellään vielä kohti Roiman visiota. Kuulostaa hankalalta tai sitten olen pessimisti. Pitkällisen pohdinnan jälkeen olen tullut siis siihen tulokseen, että alkuperäinen ajatus mission takana on edelleen hyvä, mutta saadaanko Roiman toiminta vastaamaan sitä? En tiedä. Vähintäänkin se kaipaa kaverikseen yksilönvastuuta, realiteetteja ja tarkennusta.

Arvot

Mitä arvo tarkoittaa?

Lyhyesti sanottuna arvot ovat asioita ja ominaisuuksia, joita pidämme korostetun tärkeinä verrattuna muihin. Kaikilla yrityksillä, niin kuin ihmisilläkin, on arvoja, tiedostimmepa sitä tai emme. Tavat, teot ja valinnat heijastavat arvomaailmaamme tiedostimmepa sitä tai emme. Jos syystä tai toisesta ajautuu toimimaan arvomaailmansa vastaisesti, luultavasti toiminta on henkisesti raskaampaa ja kuormittavampaa, eikä lainakaan palkitsevaa. Jos taas ihminen, yhteisö tai yritys toimii arvomaailmansa mukaan, on työt, oleminen ja eläminen palkitsevampaa ja helpompaa, myös ilman ulkoisia kannustimia tai palkkioita. (Tek.fi)

Yrityksissä arvojen määrittäminen yleistyi 1990 luvulla ja nykyään suuri osa yrityksistä määrittää itselleen arvot. Arvojen pohdintaan johti herääminen yrityskulttuurikäsitteen äärelle. Arvot ovat keskeinen osa yrityskulttuuria. Yrityskulttuuria ja sen tärkeyttä on pitkään korostettu ja sillä on perusteltu asioita ja niiden kulkua. Yrityskulttuurin ja arvojen konkretisointi ja käytäntöön vieminen on kuitenkin aina tuottanut hankaluuksia. Liian usein sorrutaan kauniiden sanojen ja korulauseiden maalaamiseen miettien, että mikä kuulostaisi asiakkaan korvaan hyvältä. (Kamensky, M. 2010. s.74)

Arvot tulisi näkyä läpi koko organisaation, eikä pelkästään johtoportaassa ja arvot tulisi tuntua omalta myös yrityksen ruohonjuuritasolla. Tästä syystä arvoja ei tulisi päättää kabinetissa suljettujen ovien takana, vaan prosessi pitäisi olla osallistava tasapuolisesti läpi organisaation ja sisältää vuorovaikutusta kumpaankin suuntaan hierarkiassa. Kun arvojen määritysprosessi on viety loppuun, yritysjohto vahvistaa ne omakseen ja tämän jälkeen niiden noudattaminen on äärimmäisen tärkeää. (Kamensky, M. 2010. s.77) Roimassa arvojen määrittäminen tapahtuu eri lailla, koska tiimissä ei ole yritysmaailman kaltaista hierarkiaa ja kaikkien mielipide ainakin kuuluisi painaa yhtä paljon. Mielestäni tästä syystä arvojen määrittäminen tiimin kesken voi olla jopa hankalampaa kuin ”tavallisessa” yrityksessä.

Kun arvot ovat organisaatiolle selvillä, olisi tarpeen myös kirjata konkreettisia tapoja ja toimenpiteitä, joita noudattamalla helpotetaan arvojen mukaisesti toimimista ja saatetaan ne osaksi yrityksen rutiineja (Niemi, M & Sekki, A. 2016. kappale 2.16). Arvojen konkretisointi ja toimenpiteiden selkeyttäminen arvojen seuraamiseksi on mielestäni äärimmäisen tärkeää Proakatemian tiimiyrityksissä. Tiimit ovat kaikki vuosikurssista huolimatta nuoria yrityksen elämänkaareen suhteutettuna ja varsinkin arvojen kanssa alkuun pääsemistä helpottaisi, mitä yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi arvot tehdään jokaiselle tiimin jäsenelle. Näin vältyttäisiin mahdollisilta ristiriidoilta ja tulkinta eroilta, sekä helpotetaan arvojen noudattamista.

Roiman arvot

Roimalle on määritetty kolme arvoa: Mitä jääkarhu sanoo? Miljoonan euron tiimihenki. Kohti hyvää. Ensimmäisenä täytyy tunnustaa, että en muista keväällä yhdessä sovittuja määritelmiä ja tarkennuksia mitä näihin liittyen varmasti oli. Mutta mitä nämä voisivat minun mielestäni tarkoittaa?

Mitä jääkarhu sanoo? Ensimmäisenä tulee mieleen muokkaus minkä tekisin arvoon: kysymysmerkin sijaan laittaisin huutomerkin, että saadaan ryhtiä, eikä jäädä turhia ihmettelemään. Tällainen arvo voisi tarkoittaa minulle rohkeutta, röyhkeyttä ja periksiantamattomuutta. Muistelisin, että tiimin kesken tällä arvolla viitattiin myös haavoittuvaisuuteen, minkä ymmärtää, kun miettii jääkarhun nykyisiä elinoloja.

Miljoonan euron tiimihenki. Minulle tästä tulee ensimmäisenä mieleen auttaminen ja muskettisoturien sanonta ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!” Vaikka yhteisöllisyys ja tiivis yhteisö liittyy olennaisesti auttamiseen ja muskettisotureillakin varmasti oli melko tiivis ryhmähenki, ovat ne minun ajatusmaailmassani taka-alalla. Tilaa valtaavat etupäässä ajatukset sotureista vuorotellen pelastamasta toisiaan pinteestä, eikä niinkään yhteishenki ja lämpimät ajatukset. Luulen, että tässä poikkean valtaosasta tiimiäni, ajatusten ollessa enemmän asia- ja teko-orientoituneita, kuin tunne ja ihmissuhde.

Kohti hyvää. Mielestäni laaja-alaisin ja ympäripyörein arvo Roiman luettelossa. Valittiinko arvo osittain siksi, että kaksi arvoa tuntui liian vähältä? Joka tapauksessa tällaisen sanaparin miellän vastuullisuudeksi, läpinäkyvyydeksi ja haluksi tehdä muutosta maailmaan, jopa haastaa nykyisiä käytäntöjä. Arvelisin monelle tiimiläiselle tämän tarkoittavan vastuullista toimintaa. Ongelmana on, että vastuullisuus itsessäänkin on niin laaja käsite, että jos tällä vastuullisuuteen viitataan, pitäisi myös eritellä mitä vastuullisuus Roimassa tarkoittaa. Jos Roima julistetaan kokonaisuudessaan vastuulliseksi tiimiksi, olisi se toteutuessaan tietenkin todella hieno asia, mutta epäilen, että siinä olisi vielä suuntaansa hakevalle tiimille liian suuri pala haukattavaksi. Vastuullisuuden lupaaminen tuo kuitenkin mukanaan suuren… vastuun.

Visio

Mikä on visio?

Kuvaus toivotusta tulevaisuuden tilasta. Visio kuvaa toimijan tahtotilaa ja edellyttää toimia, jotta sen kuvaamaan maailmaan päästään. – Sitra

Visio kertoo yrityksen tilan mihin pyritään tietyn aikajakson aikana tai sen päätteeksi. Vision päämäärä on aina tulevaisuudessa ja se pohjautuu arvoihin. Vision tarkoitus on sanallistaa tulevaisuuden kuva, jonka eteen yritys tekee töitä saavuttaakseen sen. (Niemi, M & Sekki, A. 2016. kappale 2.11)

Visio käsitteenä ei ole helppo, eikä ongelmaton määrittää. Hyvän vision tulisi olla samaan aikaan selkeä ja konkreettinen, mutta samaan aikaan rohkea, kunnianhimoinen ja toiveikas. Visio tulisi olla samaan aikaan kirkas toivekuva tulevaisuudesta, joka saavutetaan, silti simppeliä tavoitetta monimutkaisempi ja joustavampi kokonaisuus. Hyvän vision luominen vaatii tulevaisuuden ennustamista ja realismia samaan aikaan. Tämä ironinen yhtälö kuvaa hyvin vision luomisen hankaluutta. Liian realistinen visio ei saisi kuitenkaan olla, vaan kunnianhimolla tulisi olla sievoinen yliote. Varsinkin jos yrityksellä on tahtotila tulla alansa huipulle, täytyy vision vaatia organisaation ”venymistä”. Vision ei saa liian hyvin sopia yhteen yrityksen nykytilan kanssa. ”Epärealistisen” kunniahimoisen vision asettamisen hyödyistä on maailmalla paljon esimerkkejä tunnetuissa läpimurroissa ja ala johtajissa, kuten Kone, Nokia, Microsoft, Ikea yms. Liian usein yrityksissä kompastutaan rajoittamaan visiota pitämällä mielessä nykytilanteen ongelmat ja resurssit. Vision tulisi yltää nykyhetken ongelmien ohi kohti tulevaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. (Kamensky, M. 2010. s.83–84.)

Visio on konkreettinen tavoite, määränpää, joka voidaan määrittää. Sen on pakotettava organisaatio kysymään itseltään: ”Mitä meidän on tehtävä toisin, jos aiomme saavuttaa tämän päämäärän tulevaisuudessa?” – Kamensky, M. 2010. s.84

Jos vision luominen on vaikeaa, on luonnollisesti myös sen toteutuskin haasteellista. Kunnianhimoisen vision uskottavuus on jatkuvasti koetuksella yrityksessä. Tästä syystä hyvä visio vaatii onnistuakseen myös hyvää johtamista, viestintää ja ylläpitoa, että se saadaan sisäistettyä koko henkilöstössä ja siihen uskotaan läpi organisaation. Onnistuessaan ja vision ”lyödessä läpi” saadut hyödyt voivat olla mittavat. Vision antaa suunnan yritykselle pitkälle tulevaisuuteen. Vision avulla ohjataan mission ja arvojen pohjalta toimivaa liiketoimintaa kohti konkreettisia tuloksia ja tavoitteiden saavuttamista pitkällä aikavälillä. (Kamensky, M. 2010. s.85.)

Hyvän vision tunnusmerkkejä

• kuvaa nykytilasta poikkeavaa asioiden tilaa, eli ei perustu jonkun asian pitämiseen ennallaan tai uhkaavan vaaran torjumiseen
• on aito ja luonteva yhteisölleen – hyvänä happotestinä toimii, pystyykö kuka tahansa yhteisön jäsen julkilausumaan vision luontevasti
• välttää yksisuuntaisuutta ja mustavalkoisuutta – voidaan kuvata monin eri tavoin, käy dialogia
• kohderyhmä on mietitty etukäteen, kieli ja tekotapa on sovitettu tarkoitukseen
• ei miellytä kaikkia
• innostaa jatkopohdintaan ja tulkintaan

Lähde: Laine, P. 2017.

Roiman visio

”Legendat! Mitä se sitten ikinä onkaan.” Luulen, että olemme jo nyt tiiminä siinä mielessä legenda, että uskoakseni harva tiimi tai yritys on onnistunut muokkaamaan visiotaan vielä epämääräisemmäksi lisäämällä siihen tekstiä. Muistaakseni legenda visiolla haettiin takaa kahta eri ajatusta. Ensimmäinen oli Roiman ulkopuolinen status, joka jäisi elämään Roiman valmistumisen jälkeen Proakatemialle. Haaveilimme tilanteesta, että jokin konkreettinen Roiman luoma asia, esimerkiksi projekti jäisi elämään yhteisön sisälle vielä meidän valmistumisemme jälkeen tai että valmentajat käyttäisivät jatkossa Roimaa esimerkkinä valmentaessaan uusia tiimejä. Toinen ajatus oli Roiman sisäinen ja koski saavutettua tiimihenkeä, joka kantaisi vielä vuosikymmenien päähän, niin että säilyisimme ystävinä ja tiiviinä ryhmänä hamaan tappiin saakka. Myönnän itsekin fanittaneeni ”legenda” sanaa ja tottakai valehtelisin, jos väittäisin että en halua olla legenda, mutta yrityksen visiona se on mielestäni ontto, eikä anna minkäänlaista suuntaa toiminnalle. Jos yrityksen visio, eli tulevaisuuden päämäärä on saavuttaa legendaarinen tiimihenki, on se verrattavissa pakkoavioliittoon. Tiimihenkeä saa ja pitää rakentaa, mutta päämääränä se ei ole toimiva. Aidon legendaarisen tiimihengen luominen onnistuu mielestäni vain yhdessä koettujen vaikeuksien ja voittojen seurauksena. Tästä syystä visionkin pitäisi tähdätä johonkin konkreettiseen vaikeasti saavutettavissa olevaan ”voittoon”.

Pohdinta

Kipuilu ja epäröinti Roiman mission, arvojen ja vision ympärillä johtuu mielestäni siitä, että tällä hetkellä Roimalla on valmiudet vain ja ainoastaan mission tarkkaan määrittelyyn ja sekin vaatisi Roimalta enemmän kuin mitä tähän asti on yrityskulttuurin eteen tehty. Se vaatisi avoimen ja suoran keskustelun, miksi kukin on Proakatemialle tullut, mitä haluaa taipaleen aikana saavuttaa ja mikä on tiimin rooli siinä yhtälössä. Keskustelussa kaikkien pitäisi olla aitoja ja ajatuksiaan tulkitsevia, kaikkien pitäisi tuoda äänensä kuuluviin, sekä kaikkia ääniä pitäisi tasapuolisesti kuulla. Siitä sopasta meillä olisi mahdollisuus selvittää Roiman olemassaolon syy ja tehtävä.

Miksi vain mission määrittäminen on mahdollista? Uskoisin, että lähtökohtaisesti jokaisella olemassa olevalla tiimillä tai yrityksellä on edellytykset selvittää oman olemassaolon syy, onhan se jostain syystä perustettukin. Sen vuoksi täytyy vain nähdä vaivaa.  Arvojen ja vision määrittäminen vaatii taas muutakin, kuin vaivaa ja olemassaoloa. Se vaatii itsetuntemusta. Itsetuntemus löytyy tiiminä tekemällä, epäonnistumalla, oppimalla ja onnistumalla. Yhdessä. Toki arvot voi määrittää ilman itsetuntemustakin, ei siitä haittaakaan ole, mutta onko niistä hyötyä, jos ne eivät todellisuudessa edusta tiimille tärkeitä asioita?

Tämä aihe on ollut alkusyksystä vahvasti esillä Roimassa ja asioita on käsitelty pajoissa. Tuntuu, että oma mielipidekin liikahtaa keskustelujen edetessä aina suuntaan tai toiseen, enemmän tai vähemmän. Esseen loppuun saattaminen venähti, mutta luettuani sen alusta loppuun ennen julkaisua totesin, että mielipiteeni eivät ole niin radikaalisti muuttuneet, että julkaistaessa tarvitsisi irvistää Enteriä painaessa. Ajatukseni arvoja kohtaan ovat avautuneet ja ymmärrän tiimiä paremmin, mutta seison kuitenkin mielipiteideni takana. Minulla on tällä hetkellä hankaluuksia nähdä Roiman arvojen ja mission toteutumista käytännössä tiimin työskentelyssä, mutta enemmistö tiimistä tuntuu ne näkevän. On mahdollista, että tähän löytyy ”vika” minun korvieni välistä, eikä Roiman kuvitteellisten korvien. Elän ja hengitän konkretiaa, jota on Roiman historiassa edelleen hyvin vähän (joku voi olla tästäkin toista mieltä), joten on luonnollista, että en omasta perspektiivistäni vielä hahmota arvojen vaikutusta, sekä mission toteutumista arjessa. Visiosta puhumattakaan. Toivon kuitenkin, että syksyn mittaan työnnetään yhdessä Roimat lapaset saveen ja aletaan työstään ja sitä kautta luupäälläkin alkaa arvot vilisemään silmissä. Sitä odotellessa.

Lähteet

Yrityksen-perustaminen.net. Luettu: 28.8.2022. https://yrityksen-perustaminen.net/yrityksen-arvot/

Kamensky, M. 2015. Menestyksen timantti. Alma Talent.

Kamensky, M. 2010. Strateginen johtaminen. 4. painos. Alma Talent.

Mitronen, L. Raikaslehto, T. 2019. Voittajan Strategia. Alma Talent.

Niemi, M & Sekki, A. 2016. Menesty yrittäjänä. Alma Talent.

Laine, P. 2017. Sitra. Toiveissa toimiva visio? Vältä nämä virheet. Luettu: 1.9.2022. https://www.sitra.fi/blogit/toiveissa-toimiva-visio-valta-nama-virheet/

Tek.fi. Oma arvomaailma. Luettu 31.8.2022 https://www.tek.fi/fi/palvelut-ja-edut/tyonhaku-ja-ura/oman-uran-suunnittelu/oma-arvomaailma

Sitra. Visio. Luettu 1.9.2022. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/visio/