Johdanto

Roimalla on edessä 15. joulukuuta ensimmäinen ulkopuolisen toimeksiantajan antama innovointihaaste, ellei viime keväänä järjestettyä Tiimidiiliä lasketa. Päätin kirjottaa innovointihaasteesta esseen, sillä en tarkalleen vielä tiedä miten innovointipäivään tulisi valmistautua. Toimin innovointihaasteessa projektipäällikkönä, sen lisäksi päivän suunnittelussa minua auttaa Rasmus ja Joona.

Valmistautuessani niin esseeseen kuin itse haastepäivään, luin esseepankista useita esseitä koskien niin lyhyempiä innovointeja kuin 24H haastettakin. Esseen kirjoittaminen ja itse haasteeseen valmistautuminen tuntuu hankalalta, koska en tarkalleen tiedä mitä innovointipäivältä odottaa.

Innovointi

Kellekään Proakatemialla opiskelevalle innovointi ei varmastikaan ole vieras käsitys. Innovointia harjoitetaan jo 1. syksystä lähtien Sprint Innovation Festival tapahtumassa, se onkin ainoa kosketukseni ulkopuolisen toimeksiantajan antamaan innovointi haasteeseen.

Kirjassa Luova järkevyys (Tuominen, S. 2015) innovointiprosessi kehotetaan jakamaan viiteen eri vaiheeseen: ideointi & arviointi, suunnittelu & konseptointi, kehitys & prototyyppi, tuote- & markkinointitestaus ja lanseeraus.

Samaa mallia tuskin voi täysin hyödyntää tiimimme innovointihaasteessa, mutta sitä noudattamalla saa rakennettua rungon ideoinnille. Ulkopuolisen toimeksiantajan antamassa haasteessa tulee toki ennen ideointia tarkasti miettiä, mihin ongelmaan hän haluaa ratkaisun. Täytyy tarkasti miettiä ongelman ydin, sillä 10 tunnin aikana ei ole mahdollista ratkaista kovin laajaa ongelmaa.

Uskon, että etenkin ensimmäisen innovaatiohaasteen parissa saattaa tulla sokeaksi omille ensimmäisille ideoilleen ja rakastua niihin. Roimassa olemme kuitenkin harjoittaneet mm. tuplatimantti mallia, jota hyödyntämällä voimme välttää sen, että emme lähde heti kehittämään yhtä ideaa.

Ideoinnin jälkeen on aika valita paras ja lähteä kehittämään sitä eteenpäin. Luin Kipinän Kaisan esseestä, että Kipinän ensimmäisessä innovointihaasteessa ratkaisuksi valittiin sellainen, joka yhdisteli jokaista ideaa, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Uskon, että Roimassa olemme tiimin kehitysvaiheessa jo sellaisessa tilanteessa, ettei tällaista vaaraa enää ole.

Ulkopuolisen toimeksiantajan haasteessa ei varsinaisesti mennä lanseerausvaiheeseen asti, tai lanseerataan keksimämme ratkaisu toimeksiantajalle, mutta ideaa ei viedä tietenkään yrityksessä heti käytäntöön.

Innovaatiohaasteen johtaminen

Innovaatiojohtamiseen kuuluu kaksi eri vaihetta. Ideavaiheessa johtaminen perustuu henkilöstön tai henkilön kannustamiseen, motivaation ylläpitämiseen ja idean kasvattamiseen. Luotuja ideoita ei saisi arvostella, vaan ideaan tulisi keksiä lisää materiaalia. Toinen vaihe on päätetyn idean tarkempi tarkastelu. Opinnäytetyössä verrataan vaihetta idean kaupalliseen hyödyntämiseen. Tekstissä painotetaan kuitenkin sitä, että oli kyseessä sitten millainen innovaatioprosessi tahansa, sen systemaattinen johtaminen on tärkeää. (Kuusisto, J. 2015)

Tiimissämme toteutettavaa innovaatioprojektin johtamista on hankalaa verrata suoraan yrityksessä tapahtuvaan innovaatioprojektiin. Tiimissämme on kuitenkin huomattavasti enemmän ihmisiä ratkomassa haastetta, ja samalla myös enemmän ihmisiä, joille täytyisi löytää päivän aikana työtehtävä. Sen lisäksi tiedän, että tiimimme jäsenet ovat itseohjautuvia ja tekevät varmasti parhaansa oman työtehtävänsä parissa.

Nään, että innovaatiohaasteessamme johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat taito suunnitella päivän kulku ja roolitus, sekä pitää huoli siitä että tiedon kulku eri työvaiheiden välillä sujuisi mutkattomasti, eikä sen takia tulisi päällekkäisyyksiä.

Ennen innovaatiopäivää pidämmekin Roimassa alustuksen innovaatiopäivälle. Alustuksen tarkoituksena on jakaa tiimiläiset jo valmiiksi rooleihin, jotta itse innovointipäivästä ei mene aikaa roolituksen tekemiseen. Sen lisäksi minä, Rasmus ja Joona suunnittelemme sekä alustusta että itse innovaatiopäivää, jotta meillä on selkeät sävelet päivän kulusta.

Pohdinta

Tiedän, että innovointi Roiman kokoisella porukalla tulee olemaan hankalaa ja täytyy olla tarkkana, että ei lähdetä ratkaisun kanssa väärille raiteille tai rakastuta liikaa ensimmäiseen ideaan. Useassa esseepankin esseessä puhuttiin innovoinnista alle 10 hengen porukalla, ja nyt meitä onkin melkein 20 innovoimassa samaa haastetta.

Pelkään, että innovointihaasteessa käy samalla lailla, kun Roiman projekti innovaatiopäivässä. Niissä ryhmissä, joissa ei ollut tuplatimantin taitajaa (Niinaa), tuplatimantti lähti heti kaventumaan ja lähdettiin kehittämään yhtä ideaa eteenpäin, vaikka tarkoituksena oli ideoida mahdollisimman paljon uusia ideoita. Mikäli siis hyödynnämme yhtenä työkaluna tuplatimanttina, meidän täytyy olla tarkkana siitä, että noudatamme työvaiheita huolellisesti. Toki sama huolellisuus tulee toteutua jokaisen työvaiheen kohdalla innovointihaasteen aikana.

Tavoitteenani on, että jokainen Roimalainen pääsisi innovointipäivänä tekemään sellaista työtehtävää, jonka kokee omakseen tai jossa haluaisi kehittyä. Toivon, että esimerkiksi raporttia innovoinnista kirjoittaa sellainen porukka, jossa on sekä hyviä että kehityskelpoisia kirjoittajia tai että lopputuloksemme pitchaa sellaiset, jotka ovat asettaneet itselleen tavoitteeksi harjoitella pitchaamista.

Olen kuitenkin varma, että Roimana onnistumme innovointihaasteesta parhaalla mahdollisella tavalla ja opimme paljon lisää siitä, millä tasolla tiimioppimisemme ja tiimimme kehitys on.

Lähteet:

Kuusisto, J. 2015. Näkökulmia innovaatioprosessin johtamiseen teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssa. Verkkosivu. Viitattu 05.12.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/103486/Nakemyksia%20innovaatioprosessin%20johtamiseen.pdf?sequence=1

Oksala, K. 2022. Innovointiprosessi yksinkertaistettuna. Verkkosivu. Viitattu 05.12.2022. https://esseepankki.proakatemia.fi/innovointiprosessi-yksinkertaistettuna/

Tuominen, S. 2015. Luova järkevyys: arkisen luovuuden ylistys. Helsinki: Otava.