Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Rock



Kirjoittanut: Esa Ekholm - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin
Ollis Leppänen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

ROCK

Lähde: Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin – Ollis Leppänen

 

Tämä kirja todella kiinnosti minua, koska eniten olen syksyllä oppinut juuri LTS-tekemisestä sekä sen tuomista hyödyistä. Provokatiivinen kirjan nimi kertoo hyvin asenteesta mitä se pitää sisällään: TEE! TEE! TEE! Ollis Leppänen itse työskentelee yrittäjänä Intotalo Oy, joka on erikoistunut aloittelevien yrittäjien valmennukseen.

Kirja tuo ensimmäisenä esille pointin, että yrittäjäksi on vaikeaa opiskella. Palo ja into on lähdettävät sisältä itsestä. On paljon ammattitaitoisesti osaavia henkilöitä hienojen ideoiden parissa, mutta idea ei vie yksin eteenpäin. Hyvä ideakaan ei menesty ilman kovaa yrittämistä.  Idea ei myy itse itseään tai johda itse itseään. On hyvä myös pohtia, miksi haluaa ylipäätään yrittäjäksi ja mitkä ovat lähtökohtasi. ”Miksi yrittäjyys innostaa? Mitä osaat? Vahvuutesi? Tavoitteesi? Mikä sytyttää?”. Leppänen listaa samassa yhteydessä vielä ”Kenelle haluat näyttää?” mikä on mielestäni outo kysymys yrittäjyyden lähtökohtana, mutta muuten kysymykset ovat mielestäni aiheellisia. Kirja on selvästi kohdennettu yrittäjyyttä miettiville tai juuri sitä aloittaville, sillä kirjassa on paljon nippelitietoa yrittäjyyden eri malleista, rohkaisemista sekä hyvänä pointtina myös se, että yrittäjyys ei tarkoita yksin olemista. Myös tiiminä voi yrittää, kunhan roolit on selkeästi mietitty hyvissä ajoin ja kaikilla on sama tavoite.

Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin tuo myös miinuksia esille. Kirjaa lainaten: ”vaikka miinusten lista on pitkä, yksi iso plussa voi kääntää vaakakupin yrittämisen puolelle”. Miinuksina listataan mm. työ ja vapaa-ajan erottaminen, työ ja perhe-elämän erottaminen, taloudellinen riski, epäsaannolliset työajat, jatkuva vuorovaikutus ja tavoitteet sekä yrittäjän vastuut ja velvoitteet.  Plussina vastaavasti luetellaan mm. itselle työn tekeminen, työn oman tuloksen näkeminen, riskin ottamisen palkitseminen, oman osaamisen kehittäminen sekä mahdollisuus yhteiskunnan kehittämiseen.

Yksi erittäin osuva pointti on epäilijöiden suiden tukkimiseen perustuva kappale. Jos jotain aloittava yrittäjä olen huomannut, niin erilaisia asenteita tulee kohdattua paljon. ”Hymähdyksiä, naurahduksia, epäileviä katseita, keskusteluaiheen vaihtamista yleiseen taloustilanteeseen ja joskus jopa suoraa arvostelua”. Näiden vaikutuksesta on muistettava myös se, että voit olla itse pahin mörkösi – varsinkin, jos päästää arvostelijat ihon alle ja alkaa epäilemään itseään. On totta, että yrittäjyydessä kohtaa epäonnistumisia, mutta se kuuluu peliin. Virheistä on tärkeintä oppia, jotta on lähempänä päämääräänsä.

Asenteen jälkeen Ollis ottaa tarkasteluun yrittäjän pääoman. Näitä ovat inhimillinen pääoma eli osaamisesi ja kokemuksesi, sosiaalinen pääoma eli yhteytesi ja verkostosi sekä psykologinen pääoma eli yrittäjäasenteesi. Näistä muodostuu yrittäjäpääoma. Olennaisin näistä pääomista on kuitenkin psykologinen pääoma, joka pitää yrittäjän liikkeellä. Yrittämisen voi kuitenkin aloittaa millä tahansa pääoman osista. Tärkeää on muistaa, että kaikkia näitä pääoman muotoja voit ja pitää kehittää yrittäjyyden tien taipaleella.

Koko kirjan tärkein pointti on mielestäni idean validoinnin kyseenalaistaminen. Leppänen kertoo, että itse idealla ei ole mitään merkitystä menestyksellesi. Hänen mukaan käytämme nykyään liikaa aikaa suunnitteluun kokeilemisen sijaan. Oman jutun voimaan pitäisi uskoa. Arnold Schwarzenegger – ”On usein helpompaa tehdä päätös, kun käytössä ei ole liikaa tietoa, koska silloin ei vaivaa päätään liikaa. Voit lamaantua, jos tiedät liikaa. Silloin koko liiketoimi näyttää miinakentältä”. Toisena hyvänä esimerkkinä Leppänen toteaa, että ”menestysyrittäjät eivät ole jääneet vatvomaan yrityksensä ideaa alkuvaiheessa. Sen sijaan he ovat tarttuneet ensimmäiseen juttuun, ja varsinainen idea on löytynyt tekemisen kautta vasta muutaman vuoden kokeilun jälkeen”. Ollis listaa, miksi keskinkertaiset ideat hänen mielestään toimivat. ”Liiketoiminta on yksinkertaista, toiminta on helppo aloittaa ja lopettaa, et tuhlaa aikaasi liiketoiminnan suunnitteluun, alussa ei ole suuria kiinteitä kustannuksia, toiminta kasvaa myynti edellä, ideat eivät sido pääomaa, ideat eivät henkilöidy tai ole riippuvaisia erikoisosaamisesta, toiminta on helposti monistettavissa”.

Näkisin, että monella oli opittavaa näistä opeista. Omasta mielestäni kaikki tämä kiteytyy rohkeuteen astua tietämättömyyden tielle, sillä sitä yrittäminen on. Yrittämisessä joutuu epäonnistumaan ja nousemaan, kuuntelemaan muiden epäilyksiä, mutta silti innostuneesti roihu sisällä mentävä eteenpäin. Kirja on tehty niille kaikille, jotka vielä epäilevät tai eivät ole löytänyt rohkeutta sisältään. Kirja valaa uskoa sen lukijaan ja johdattelee uskomaan että tähän pystyy, kun uskoo itseensä. Yrittäjyydessä hassua onkin, että useasti onnistuu, kun vain tekee. Monella se yrittämisen ensi askel jää tekemättä – ja tähän tämä kirja yrittää pureutua.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close