Tampere
16 Oct, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Robotit voisivat lisätä läheisyyttä enemmän kuin itse osaamme



Kirjoittanut: Samuel Kautto - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Usein kuulee puhuttavan robotiikan ja automatisoinnin poistavan meidän työpaikkoja ja täten pilaavan tulevaisuuden elämän, mutta todettakoon onneksemme, että nämä korostellut kauhukuvat ovat vain kukka- tai foliohattuisten höpinöitä. Teknologinen kehitys ei korvaa ihmistyötä ja tuskin vähentää ammattien lukumäärää – tai edes täysin poistaa yhtäkään kokonaista ammattia.

 

Useita työtehtäviä voidaan kyllä hoitaa tehokkaammin automatisoituna, mutta tämä ei tarkoita ammatin häviämistä. Täysin rutiinillisia, loogisia ja/tai matemaattisia tehtäviä pidetään piirteiltään sellaisina, jotka ovat helpoiten automatiikalla korvattavissa (Andersson ym. 2016, 17). Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi kirjanpito, laskutus ja varastonhallinta.

 

Robotiikka voi korvata näillä alueilla ihmistyötä kiistämättä hyvin paljon. Esimerkiksi kirjanpidossa on edistyneistä kirjanpito-ohjelmistoista huolimatta yhä paljon varaa automatisoinnille. Tästä huolimatta kaiken takana tulee vastuuseen ihminen. Ihminen, joka seuraa, analysoi, tarkistaa ja palvelee kirjanpidollisissa kysymyksissä. Palvelu ja luova ongelmanratkaisu (esim. kehittäminen tai konsultointi) vaatii ratkaisuja sellaisiin ongelmiin, joille ei ole antaa ennalta määrättyjä ratkaisuja tai sääntöjä. Koneet voivat olla suurena apuna – mutta tuskin tulevat korvaamaan tehtäviä, joissa inhimillisyys, kohtaaminen ja tilannekohtainen luovuus ovat keskiössä.

 

Robotiikalla haetaan tuottavuutta usein siinä mielessä, että tuottavuuden noustessa voimme polkea hintojamme alas ja lisätä volyymiä sekä kysyntää samalla iskulla. (Andersson ym. 2016, 21) Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tämä voi usein tarkoittaa, että luomme lisää bulkkionnellisuutta ja kehitämme kertakäyttökulttuuria. Kenen asemaa se parantaisi? Olen puhunut tehtaillusta onnellisuudesta ennenkin: liika ”huijattu” mielihyvähormoni valuu onnellisuuskiintiön kupista yli, samalla syövyttäen kupin reunoja. Pitkäaikaisen, eheän onnellisuuden ”säiliö” pienenee, vaikka näennäisesti säästäisimme, saisimme enemmän tai peräti tienaisimme. Onneksi asia ei suinkaan aina ole niin, että pankkitilin saldo menisi muiden arvojen edelle joka kerta.

 

Terveydenhuollossa on suuri potentiaali robotiikan parantamaan laadulliseen lisäarvoon. Kuulit oikein. ”Robotit eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollossa kaukaista tulevaisuutta.” (Andersson ym. 2016, 37) Tälläkään alalla eivät robotit voi tietenkään korvata ihmisten kohtaamista, sosiaalityötä ja välitöntä potilastyötä. Robotiikalla voidaan vapauttaa hoitotyöntekijöitä rutiinitöistä (esim. lääkkeiden kuljetus, jakelu ja annostelu, sekä potilaan elintoimintojen seurantatietojen tallentaminen ja seuraaminen) siten, että aikaa menee vähemmän päätteiden ja laitteiden ääressä ja jää enemmän itse potilaalle. Kokemuksesta voin sanoa, että hoitajien vapauttaminen jo pelkästään läsnäoloon potilaan luona parantaisi varmasti potilaan mielekkyyttä, turvallisuudentunnetta ja luottamusta. Oikeaa välittämistä ei korvaa mikään robotti. Robotiikka on hyvä renki mutta huono isäntä.

 

Sen sijaan kuten mainittua, esimerkiksi talousasioissa robotiikasta voi olla oivalliseksi apulaiseksi. Esimerkkinä voisi mainita arvopaperi- tai valuutta-kaupankäynnin automatisoinnin. Oppivalla tekoälyllä voisi lisätä oman mausteensa soppaan. On osoitettu, että tekoälyllä voi opettaa tiettyjä osaamisia koneille vain murto-osassa siitä ajasta, jotka ihminen vaatii tämän osaamisen opetteluun. Elon Muskin OpenAI –projektissa ihminen opetti tietokoneen opettamaan itseään. Tietokone oppi tekoälynsä ansiosta pelaamaan yhtenä vaikeimmista eSports-peleistä pidettyä Dota 2 –peliä n. 2 viikossa korkeammalla tasolla kuin maailman huiput, jotka ovat harjoitelleet aktiivisesti kahdeksan vuotta. (Mashable, 2017)

 

Se, mitä voimme robotiikalla saavuttaa, on tietenkin erittäin hienoa ja mahtavaa, mutta monesti suuremman kuvan sosiaalisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista on hyvin vaikea sanoa mitään. Toivottavaa on, ettei teknologisten saavutusten hienous mahtavuudellaan jättäisi toisarvoiseksi sitä, minkälaisia vaikutuksia joillakin innovaatioilla saattaa olla.

 

Se, mistä olisin enemmän huolissani robotiikan ja automatisoinnin suhteen, on empatia, hormonit ja sosiaaliset kohtaamiset. Jatkuva teknologinen kehitys on johtanut siihen, että suhteellisen pian voisimme halutessamme eristäytyä ja välttää kaikki sosiaaliset kontaktit sataprosenttisesti. Useat lupa-asiat hoidetaan jo sähköisesti. Jopa asunnon vuokraaminen on mahdollista toteuttaa Suomessa virtuaalista asunto-esittelyä ja sopimuksen täyttöä myöten digitaalisesti niin, ettet halutessasi kohtaa ketään henkilöä prosessin aikana (tämän mahdollistava palvelu on jo olemassa). Jo nyt verkosta voi tilata kauppakassin haluamallasi sisällöllä kaupan eteisen noutoautomaattiin. Pian palvelua kehitetään niin, että lähetti tuo ostoksesi ovelle. Villeimmissä visioissa nähdään ostosten automaattikuljetuksia drone-kevytkoptereilla ja sähköisillä autoilla.

 

En väitä, että mikään kohtaamisista edellä olisi välttämättä mieluisaa, tai edes välttämätöntä, mutta kokonaisilmiönä sosiaalisten kohtaamisten välttely soittaa joitakin hälytyskelloja.

Meillä on merkitys toisillemme. Jos robotit ottaisivat hoitajiemme, kahviseuramme, työkavereidemme ja elämänkumppaniemme paikan, hakisimme endorfiinia, dopamiinia, serotoniinia, oksitosiinia, empatiaa, läheisyyttä, lämpöä ja niin edelleen materiasta. Se, että eläisimme pian omissa kapseleissamme täysin vailla sosiaalisia kontakteja, ei toki ole kovinkaan realistinen kauhukuva. Mutta jo nyt tapahtuva sosiaalisten kontaktien digitalisoimisen, karsimisen ja valikoimisen ilmiö tekee meistä vähemmän sitoutuneita ja etäisempiä toisistamme.

 

Lähteet:

 

Mashable: Elon Musk’s ‘Dota 2’ Experiment is Disrupting Esports in a Big Way – No Playing Field, 2017

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close