Tampere
26 Nov, Thursday
0° C

Proakatemian esseepankki

Robotiikka ja muuttuva maailma



Kirjoittanut: Henna Koivula - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Robotiikka ja muuttuva työelämä on hieman kauhistuttanut minua. En ole osannut suhtautua näihin asioihin, ehkä siksi, että en ole juurikaan tiennyt niistä mitään. Käytyäni Työeläkeyhtiö Elon seminaarissa kuuntelemassa Petteri Kilpistä aiheesta muuttuva työelämä, minä ehkä hieman rauhoituin. Kilpinen puhui paljon siitä, miten työelämä ja työpaikalla johtaminen muuttuu. Muutoksiin tulee osata reagoida nopeasti ja niille täytyy olla avoin. Monikaan meistä ei pidä muutoksista ja ne aiheuttavat meissä herkästi vastareaktioita. Mikä on sinänsä hieman tyhmää, sillä monesti muutoksista seuraa paljon hyvää. Accounting&Finance seminaari TAMKin pääkampuksella käsitteli robotiikkaa ja sen vaikutusta työelämässä. Ymmärsin, että meidän on vain sopeuduttava muutoksiin ja helpointa sen silloin, kun myöntää muutokset. Aloin hiljalleen ymmärtää, että kaikki se muutos ei ole huonoa. Oikeastaan se tulee paljolti helpottamaan meitä, etenkin tavalliset rutiininomaiset työtehtävät säästävät meiltä aikaa, kun pystymme hyödyntämään niissä robotiikkaa. Eikä robotiikka pysty millään korvaamaan meitä ihmisiä täysin.

 

Kuka tai mikä tekee työt jatkossa?

Monesti ajatellaan, että robotiikan myötä menetämme vain työpaikkoja, mutta asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen, sillä robotiikan myötä on tullut myös uusia työtehtäviä. Työtehtävät, joihin ei tarvitse ihmisen aisteja on helppo korvata roboteilla. Niillä pystytään korvaamaan ihmiselle raskaat ja rasittavat työt, mitkä vähentävät ainakin hieman mahdollisia työtapaturmia ja sairaseläkkeitä, kun emme altistuta kehoamme rasittaville työtehtäville. Monille työnteosta saattaa myös tulla mielekkäämpää, sillä rutiininomaiset ja ns. tylsät työtehtävät pystytään hoitamaan robotiikan avulla. Näin ollen me ihmiset pääsemme hoitamaan soveltavia ja asiantuntijuutta vaativia työtehtäviä. Toki on vielä vaikeaa sanoa, mitä kaikkia työpaikkoja robotiikka saattaakaan meille mahdollistaa, sillä helpompaa on ajatella, mitä kaikkea se meiltä vie pois. Luovuutta vaativat työtehtävät lisääntyvät, kun rutiininomaiset korvataan roboteilla. Ihmiset, jotka nauttivat rutiininomaisista työtehtävistä ja joilta ei löydy luovuutta saattavat joutua pulaan robotiikan myötä. Onko työpaikkoja oikeasti riittävästi kaikille niille, jotka työnsä robotiikan takia menettävät? Uskon, että ainakin hetkellisesti monet jäävät ilman työpaikkoja. Voi olla, että myöhemmin heille mahdollistuu uusia työpaikkoja, mutta mahdollistuuko kaikille ja onko työtehtävät kaikille sopivia? Tästä eteenpäin ihmisten on helppo kouluttautua sen mukaan, mitä robotiikka mahdollistaa mutta entä he, jotka ovat kouluttautuneet jo ennen tietoutta robotiikan saapumisesta näin suuresti.

 

Mikä sitten on se syy pelollemme?

Robottien avulla pystymme lisäämään tuottavuutta sekä tuotteiden laatua. Robottien avulla monet työtehtävistämme pystytään hoitamaan monta kertaa nopeammin, mikä mahdollistaa tuottamisen huomattavasti ripeämpään tahtiin kuin aiemmin.

Minkä takia me pelkäämme robotiikkaa ja miksi se tuntuu meille niin vieraalta etenkin täällä Suomessa? Monet muut maat ovat jo huomattavasti meitä edelle robotiikan suhteen ja monissa maissa, sitä osataan ja uskalletaan hyödyntää. Jostain syystä me pelkäämme sitä muutosta. Robotics Finlandin johtajan Christina Anderssonin mielestä Suomi pystyisi nostamaan tuottavuuttaan jopa 30 prosentilla.

”Robottien kehitys on synnyttänyt poikkeuksellisen paljon huolta ihmistyön tulevaisuudesta. Osasyynä tähän lienee juuri robotin luonne keinotekoisena ihmisenä, jonkinlaisena mekaanisena peilikuvanamme. Ihmisen kaltainen ja ihmistä jäljittelevä kone on helpompi nähdä kilpailijana ja projisoida siihen omia pelkojamme kuin teknologia, joka näyttää ”vain koneelta”.” (http://www.tyoelama2020.fi/ajankohtaista/blogit/ilmioita_tyosta/robotti_tyokaverina.4520.blog 9.12.2018)

Mielestäni kyseinen artikkeli sai kiteytettyä hyvin monien meidän pelot. Ehkä juuri se ihmismäisyys on se, mikä meitä niin pelottaa. On helpompaa nähdä robotti kilpailijana, kun se muistuttaa sinua itseäsi. Onhan meillä jo nyt paljon koneita ja laitteita, jotka toimivat robotiikan avulla, mutta ne koetaan vain hyödyllisinä eikä niitä nähdä uhkana. Pelko liittyy varmasti myös inhimillisyyden menetykseen, vaikka robotit alkavatkin yhä enemmän muistuttaa meitä ihmisiä, ei niiltä löydy inhimillisyyttä. Esimerkiksi hoitoalalle robotiikan käyttöönotto huolestuttaa monia, vaikka siinäkin tulisi nähdä sen hyvät puolet. Hoitajille jäisi enemmän aikaa huolehtia ihmisistä, kun robotit voisivat hoitaa heidän rutiininomaiset työtehtävänsä, joiden aikana ei olla ihmisten kanssa tekemisissä. Monesti valitellaan kuinka hoitajia ja lääkäreitä ei tapaa, eikä ole tarpeeksi aikaa heidän kanssaan ja robotiikalla heidän aikaansa potilaiden kanssa pystyttäisiin lisäämään. Tietenkin saattaa olla mahdollista, että aika potilaiden kanssa ei lisääntyisi vaan vähennettäisiin hoitajien tunteja viikosta pois, jolloin työntekijöiden työt vähenisivät.

 

Muuttuvan maailman työelämä

Kuinka ihmisiä sitten johdetaan ja miten me työskentelemme muuttuvassa maailmassa? Ihmisten tulee inspiroitua ja heitä tulee inspiroida. Työpaikat tarvitsevat motivoituneita työntekijöitä ja työporukasta täytyy saada toimiva tiimi. Johtajien on myös muututtava, sillä muuttuva maailma tarvitsee uudenlaisia johtajia.

Innostuneet työntekijät ovat tuottavampia ja pysyvät kauemmin samassa työpaikassa. Innostumista lisää merkityksellisyyden tunne. Työntekijöiden täytyy tuntea, että heidän työllään on merkitys, jotta he jaksavat sitä tehdä. (Inspiroitunut, Petteri Kilpinen, 2018, s.26) Robotiikan myötä molemmat ovat vaihtoehtoja, työinnokkuuden menetys tai sen lisääntyminen. Joidenkin työtehtävien kadotessa työntekijät saattavat kokea, ettei heitä tarvita. Kolikon kääntöpuolena taas he saattavat ajatella olevansa vielä entistä tärkeämpiä, jos työtehtäviin tulee enemmän haastetta. Robotiikka yhdistettynä inspiroituneisiin ihmisiin saa tuottavuuden kasvuun. (Inspiroitunut, Petteri Kilpinen, 2018, s.38) Kuinka motivoida ja saada ihmiset inspiroitumaan? Ihminen motivoituu kahdella eri tavalla ulkoisesti ja sisäisesti. Ulkoinen motivaatio luodaan rangaistuksilla ja palkinnoilla. Ulkoisessa motivaatiossa työntekijä ei välttämättä niinkään välitä nimenomaan siitä työstä, vaan hän näkee edessä olevan palkinnon ja tekee siitä syystä työnsä hyvin. Sisäisessä motivaatiossa taas on kyse työn aiheuttamasta inspiraatiosta. Hän kokee työnsä innostavansa ja haluaa siitä syystä tehdä ja panostaa töihinsä.

Johtajan tulee olla se, joka luo edellytyksen motivoitumiselle. Johtajan tulee olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa, antaa palautetta sekä korostaa työn merkitystä. Johtajan tulee tuoda työntekijöille ilmi yrityksen tavoitteet ja tarkoitus. Yhteisen tavoitteen eteen työskennellessä työntekijät toimivat paremmin yhdessä sekä työntekijät saavat syyn tehdä työtä. (Inspiroitunut, Petteri Kilpinen, 2018, s. 52)

Robotiikka muuttaa paljon ja se vaatii meiltä sopeutumista työelämässä sekä kykyä nähdä pidemmälle. Proakatemialla aloittelevina yrittäjinä meidän on hyvä pohtia, mitä meidän tulee ottaa huomioon tulevassa yritystoiminnassa. Robotiikka muuttaa niin paljon, että se vaatii yrityksissä monia muutoksia muutamien vuosien sisällä.

 

 

Lähteet:

 

Inspiroitunut, Petteri Kilpinen, 2018

 

https://studio.kauppalehti.fi/telia/robotiikan-rynnistys-mullistaa-tyoelaman-tyopaivan-pituus-voi-olla-2-4-tuntia(7.12.2018)

 

https://www.yrittajat.fi/uutiset/565724-nain-hyodynnat-robotteja-liiketoiminnassa-5-vinkkia-yrittajalle(7.12.2018)

 

http://www.tyoelama2020.fi/ajankohtaista/blogit/ilmioita_tyosta/robotti_tyokaverina.4520.blog(7.12.2018)

 

 

https://yle.fi/uutiset/3-8373646(7.12.2018)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close