Tampere
01 Dec, Tuesday
0° C

Proakatemian esseepankki

Ristiriitoja johtamesessa



Kirjoittanut: Timo Myöhänen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Millaista on olla hyvä johtaja? Johtajatyyppejä on yhtä monta, kun on johtajaakin, joten miten hyvä johtaja voidaan määritellä ja kuinka sellaiseksi oikein pääseekään? Alf Rehnin kirjassa Johtajuuden ristiriidat pureudutaan hyvin laajalti johtajuuteen ja johtajuuden käsitteeseen. Rehnin kirjassa johtajuus nähdään erilaisten asioiden ja kykyjen sopusuhtaisena synergiana. Melkoinen sanahirviö eikö?

Sopusuhtainen synergia kuulostaa myös omaan korvaani melkoiselta sanahirviöltä, minkä ymmärtäminen maalaisjärjellä tekee hankaluuksia paatuneemmallekin maalaispojalle. Johtajuuden eri puolia ja ominaisuuksia tarkastelemalla tuo sanahirviö alkaa saamaan hiljalleen sisältöä ja siitä saattaa ruveta jopa ymmärtämäänkin asioita. Nopeasti käykin ilmi, että johtajuus ei ole selkeästi määriteltävä asia, mikä voidaan sisäistää helposti muutama kirja lukemalla. Johtajuus on täynnä ristiriitoja ja epäjohdonmukaisuuksia. Rehnin teoksen sisällysluettelokin antaa nopealla vilkaisulla selkeän käsityksen siitä, millaisista ristiriidoista voidaan johtajuudessa puhua. ”Johtajuus on epäonnistumista, johtajuus on onnistumista, johtajuus on ristiriitaista, johtajuus on itsestään selvää”. Johtajuuden eri vastinparien luettelo jatkuu ”nopeaa, hidasta, järkevää, tunnetta, tekemistä, unelmointia, isoja asioita, pieniä asioita, muuttuvaa pysyvää”.

Itselleni mielenkiintoisena ajatuksena kirjassa nostettiin esille näkyvän ja näkymättömän johtamisen muodot. Vanhan ajatuskannan mukaan johtaja olisi henkilö, joka näkyy ja kuuluu. Näin on toki toisinaan edelleenkin. Johtaja voi silti olla myös näkymätön ja kuulumaton. Selkeää rajaa ei voida vetää sille, milloin johtajan on hyvä kuulua ja milloin johtajan on parempi pysyä näkymättämänä. Näkyvä johtaja on usein sellainen, joka toimii aktiivisessa vaikutuksessa alaisten kanssa. Näkyvä johtaja asettaa rajoja ja johtaa esimerkillä. Näkymätön johtaja puolestaan toimii vahvemmin toiminnan taustalla mahdollistajana ja haasteiden raivaajana. Näkymätön johtaja antaa alaisilleen enemmän tilaa ja vapautta valita ja hoitaa omaa tonttiansa. Nämä kaksi erilaista johtamistapaa ovat vahvasti sidottuja johtajan omaan persoonaan, sekä luonnollisesti myös työpaikalla vallitseviin tapoihin, toimintakulttuuriin ja normeihin. Kaikissa työyhteisöissä ei siis tarvita näkyvää johtajaa ja toisinaan näkyvä johtaja on välttämätön.

Johtajuuden haasteena on siis selkeästi jatkuvasti muuttuvat suureet. Ihmiset ovat erilaisia ja tilanteet muuttuvat usein jopa monta kertaa päivässä. Hyvän johtajan on siis oltava valmis reagoimaan tilanteisiin aiemmasta poikkeavalla tavalla, mikäli tilanne sen vaatii. Jos pystyy johtamaan tehokkaasti ja sydämellä samalla kun pystyy olemaan luja ja visionääri sekä näkymätön tsemppaava tiimipelaaja, niin omaa varmasti ihanteelliset edellytykset hyvälle johtajuudelle. Kukaan ei kuitenkaan synny valmiina, joten paras taito niin johtajilla, kuin myös kenellä tahansa muulla on jatkuvan kehittymisen ja oppimisen valmius. Jos on valmis oppimaan ja kehittymään, on myös valmis ottamaan vastuuta ja ratkaisemaan haasteita.

Rehnin teoksen luettua ei varmasti kenelläkään ole vielä selkeää kuvaa siitä, millaisesta muotista hyvä johtaja on valettu. Tärkein näkökulma lienee se, että yhtä selkeää muottia ei ole olemassa, vaan johtajuus käsittää kokonaisvaltaisesti laajan kirjon ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä. Ei ole syytä heittää kirvestä kaivoon, mikäli oma johtajuustyyli ei toimisi aivan välittömästi. Merkittävintä johtajuudessa onnistumisessa on löytää kultainen keskitie oman jatkuvan kehityksen turvaamisessa, sekä omien johtajuustaitojen soveltamisessa tilanteeseen sopivalla tavalla.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close