Luin Kiyosaki Robertin kirjoittaman kirjan nimeltään ”Rikas isä, köyhä isä: Tie taloudelliseen menestykseen”. Siinä ei ole tarkkoja ohjeita kuinka menestyä taloudellisesti tai mitä tarkalleen täytyy tehdä. Kirjan tarkoitus on vaihtaa lukijan ajatusmaailmaa. Se on täynnä käytännöllisiä esimerkkejä yrittäjien maailmasta, joista voi oppia ymmärtämään vaikeitakin asioita.
Kirjan nimi ”Rikas isä, köyhä isä” tulee siitä, että kirjassa käydään asioita kahdesta näkökulmasta. Robertin oma isä on hyvin koulutettu opettaja, jolla on hyvä palkka ja vakaat tulot. Hän elää normaalia elämää, maksaa valtiolle veroja joka kuukausi ja pankille lainan omakotitalon ostamisesta. Hän ilahtuu, kun saa valtiolta taloudellista tukea tai kun tulee loman aika. Hän on tässä kirjassa kuvattu nimityksellä ”köyhä isä”.

”Rikas isä” on Robertin kaverin isä, joka pyörittää omaa yritystä sekä opettaa pojille, kuinka he voivat menestyä elämässä käytännön esimerkkien avulla. Hän tietää, että kaikki vaikeukset syntyvät silloin, kun ihminen tekee työtä rahasta, vaikka olisi kannattavampaa saada raha tekemään työtä hänen puolestaan. Hän uskoo, että koulusta valmistuvat työntekijät, mutta isojen firmojen pääliköt ja muutenkin rikkaat ihmiset ovat niitä, jotka osaavat käyttää taloudellista älykkyyttä. Sitä ei tavallisissa kouluissa opeteta.
Tavallisen työn ja oman yrityksen ero on siinä, että ensimmäisessä ihminen auttaa menestymään sekä rikastumaan firman omistajaa, ja toisessa ihminen menestyy sekä rikastuu itse. Kirjassa monesti mainittiin, että rikastuminen on helppoa, kunhan osaa käyttää omaa taloudellista älykkyyttä. Tärkeintä rikastumisessa on nähdä ”aktiivin” ja ”passiivin” erot. ”Aktiivi” on meidän tulot, ja ”passiivi” on meidän kulut. Kyseessä on siis tavallinen kirjanpito. Pitää huolehtia siitä, että tulot olisivat suuremmat kuin kulut. Vaikeus on kuitenkin siinä, että moni tietämättä luulee passiveja aktiiveiksi. Kirjassa annettu esimerkki tähän oli omakotitalon ostaminen. Moni sanoo, että talo on paras sijoitus, koska myöhemmin sen voi myydä kalliimmalla. Kuitenkin pitää ajatella myös sen tuomia kuluja. Esimerkiksi kalusteiden ostaminen, remonttien teko, pihan ylläpitäminen, verojen maksaminen jne. Lopulta käy niin, että kuluja tulee enemmän kuin tuloja. Tästä voidaan päätellä, että talo on passiivi.

Aktiiveiksi taas lasketaan niitä asioita, jotka tuovat tuloja ilman, että täytyisi tehdä melkein mitään. Esimerkiksi osakkeiden tai kiinteistön ostaminen kannattaa. Niin ihminen voi saada säännöllisiä tuloja, vaikka jättäisikin normaalin työn pariksi kuukaudeksi. Lisäksi pitää osata käyttää veroja oikein, koska rikkaiden sanojen mukaan ”vain köyhät maksavat veroja”. Rikkaan ja keskitasoisen ihmisen verojen maksamisessa ero on vain järjestyksessä:

Rikas ihminen:
1. Saa tuloja
2. Käyttää niitä kuluihin
3. Maksaa veroja jääneistä tuloista
Keskitasoinen ihminen:
1. Saa tuloja
2. Maksaa veroja
3. Kuluttaa jäljelle jääneet tulot

Näin rikas ihminen rikastuu, ja keskitasoinen pysyy paikalla. Salaisuus on siinä, että kaikkia kuluja voi laillisesti laskea yrityksen kuluiksi. Oma matka Espanjaan voidaan laskea työmatkaksi, tai esimerkiksi illallista ravintolassa voidaan kirjoittaa ylös kuin työtapaamista. Juuri sen takia pitää olla taloudellisesti älykäs, ja ymmärtää hyvin sellaisia asioita kuin: kirjanpito, investointi, kysyntä ja tarjonta, ja laki.

Kirjassa oli paljon mielenkiintoisia vertailuja köyhän isän ja rikkaan isän ajatustavassa. Esimerkiksi köyhä isä aina sanoi: ”Opiskele hyvin, että saat työpaikan hyvässä firmassa”. Rikas isä sanoi ”Opiskele hyvin, että löytäisit hyvän firman ja ostaisit sen”.

Pääajatus, jonka Robert kuitenkin halusi sanoa, että elämässä täytyy osata ottaa riski. Pelaaminen varman päälle ei tuo rikkautta. Ihmisiä kovasti ohjaavat sellaiset piirteet kuin pelko, laiskuus ja itsevarmuuden puute. Sen takia ihminen helpommin menee tavalliseen työhön, odottaa kunnes saa palkan korotuksen, lomailee kerran vuodessa, ottaa asumislainan ja maksaa sen takaisin seuraavat 30 vuotta, ja on koko loppuelämän siinä samassa rutiinissa. Rikkaan isän opetus oli oppia ottamaan riskit ja sijoittaa rahaa ja aikaa aktiiveihin, jossa on mahdollista vaikuttaa omiin tuloihin. Yrittäjällä ei ole ylärajaa, johon hän voisi pyrkiä. Vain oma mielikuvitus on rajana. Ja juuri se mielikuvitus ratkaisee, että osaako ihminen tehdä itsestään rikkaan ja muuttamaan omat passiivit aktiiveiksi.

Olen kovasti tykännyt tästä kirjasta, sillä opin sen avulla näkemään joitakin arkiasioita uudesta näkökulmasta. Yrittäjänä minun on tärkeää kuunnella ”rikkaan isän” ohjeita, jotta voisin taloudellisesti menestyä kuin Robertkin joskus aikoinaan.