Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

RESSU VEKS Akatemialta!



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

RESSU VEKS Akatemialta!

 

Minkä takia akatemialla käytetään Ressua sisäisen laskentatoimen välineenä? Pikainen vastaus voisi olla, että kun niin on tehty ennenkin – jep. Minä itse tein omalle tiimilleni Ressun, silloin kun aloitimme toiminnan Proakatemialla. Tuolloin oli selvää, että kunkin tiimiläisen hankkimat varat täytyi pystyä erottelemaan toisistaan, jotta voimme ylläpitää tuloshakuisen ilmapiirin. Vanhojen akatemialaisten suositusten siivittäminä muita vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia ei siis harkittu. Nyt yrityksen talouteen piirun verran enemmän perehtyneenä, olen tullut toisiin aatoksiin.

Jos hieman syvennymme yrityksen sisäisen laskentatoimen merkitykseen ja tavoitteisiin, voimme huomata, että yksiselitteistä sisältöä ja tavoitetta sisäiselle laskentatoimelle ei voida asettaa. Tämä johtuu siitä, että sisältö ja tavoitteet muodostetaan jokaisen yrityksen liiketoiminnan tarpeiden näkökulmasta. (Hyyppä 2017). Ovatko akatemian tiimien liiketoiminnalliset tarpeet samat, tai jopa samat kuin vuosien takaisten tiimien?

Jos puhutaan yrityksistä yleisellä tasolla, sisäiseen laskentatoimeen kuuluvat esimerkiksi kustannuslaskelmia, hinnoittelulaskelmia, investointilaskelmia, kassavirtalaskelmia, kustannuspaikka- ja tulosyksikköseurantaa, joiden kaikkien tarkoituksena on antaa yritykselle eväitä parempaan päätöksentekoon. (Hyyppä 2017). Ressussa yhdistyy kustannuspaikkalaskenta jollakin tavalla kassavirtalaskelmaan, mutta erityisesti jälkimmäinen on erittäin puutteellista excel-pohjaisella Ressulla. On perin hämmentävää, että edelläkävijäksi pyrkivä yhteisö kannustaa käyttämään näin alkeellista järjestelmää, jossa kaikki merkinnät suoritetaan käsin, ollen aina askeleen jäljessä.

Ressun tehottomuus ja ajan tasattomuus eivät ole sen ainoa kompastuskivi. Ressuja on tietysti monenlaisia ja monet tiimit tekevät itselleen uuden Ressun. Uuden Ressun tekeminen tietysti mahdollistaa oman tiimin tarpeiden huomioimisen, mutta kuten meidän kohdalla, tarpeista ei juurikaan tiedetty siinä vaiheessa, kun Ressua tarvittiin. Siksipä olemme joutuneet ajan saatossa tekemään Ressuun erinäisiä muokkauksia, kuten lisäämään tavoite-osion, projekti-osioita sekä muita mittareita mittaamaan yksilöiden menestystä. Mitä pidemmälle yrityksemme etenee, sitä vahvemmin kasvaa ymmärrys siitä, että tämä Ressu ei täytä yrityksen sisäisen laskentatoimen vaatimuksia. Erityisesti ensimmäisen tilinpäätöksen lähestyessä, huomaamme ettei Ressun kautta pysty tarkasti suunnittelemaan yrityksen taloutta.

Pöyristyttävintä tässä kenties on se, että monella yrityksellä kuitenkin on jo käytössä myös Procountor, joka voisi hoitaa saman työn paljon moniulotteisemmin. Procountor tarjoaa melko kokonaisvaltaisen talouden hallinnan pitkälle automatisoidulla tavalla. Muita vastaavia ohjelmia en ole kokeillut, joten niistä en uskalla puhua. Jo pelkkä Procountorin mukautettava etusivu tarjoaa kattavan määrän informaatiota, jota talouden suunnittelussa voisi hyödyntää. Liikevaihdon ja tuloksen seurannasta kustannuslaskelmiin, kaikki informaatio ajan tasaisena. (Procountor 2017). Talouden seuranta kokonaan Procountorin kautta, vähentää työn määrää radikaalisti.

Tällä hetkellä, kun Procountorin kautta lähetetään lasku, täytyy lasku käydä merkitsemässä myös Ressuun. Miksi? Koska Ressu on se paikka, jossa erotellaan henkilöiden tekemät liikevaihdot toisistaan. Tätä kutsutaan ammattilaisittain kustannuspaikkalaskennaksi, joka on muuten integroituna Procountoriin. Procountor käyttää kustannuspaikasta termiä dimensio ja seurantakohteesta termiä nimike. (Procountor 2017). Toisin sanoen, voimme Procountorissa myös erotella kustannuspaikat, tässä tapauksessa osuuskunnan jäsenet, toisistaan ja pystymme seurata jokaisen kustannuspaikan tuloja ja menoja aivan kuten Ressussa. Erotuksena Ressuun vain se, että Procountorissa tähän kuluu aikaa, alakanttiin arvioiden neljä kertaa vähemmän.

Kokonaan sisäistä laskentatoimea ei toki voi Procountorin kautta toteuttaa. Hinnoittelulaskelmia, investointilaskelmia ja muita kasvamiseen tarkoitettuja laskelmia ei löydy ainakaan Procountorin normaalista versiosta. Toisaalta, harvoin näitä akatemialla tehdäänkään koko yrityksen toimesta. Useimmiten investointilaskelmat ja hinnoittelulaskelmat liittyvät projekteihin, jolloin ne tehdään muutoinkin erillään Ressusta. Sen sijaan kaikki talouden seuranta ja edellä mainittuihin laskelmiin vaadittava data on helposti saatavilla Procountorin tyyppisestä talouden hallinta ohjelmasta.

En siis näe yhtään syytä, miksi Procountor ei voisi korvata Ressua. Procountorin ja Tikonin yhdistyttyä Finagoksi, Procountor saa varmasti taas lisää suorituskykyä ja ominaisuuksia, jotka johtavat parempaan otteeseen talouden hallinnasta. Automatisointi ja integrointi kun ovat ne työkalut, joilla toiminnasta saadaan tehokkaampaa – meidän ei kannata antaa taloustiimien vääntää lyhyttä akatemia-aikaansa Ressua nypläten, vaan käyttäen niitä työkaluja, joista on myös tulevaisuuden kannalta hyötyä.

 

 

Lähteet:

Hyyppä, J-P. 2017. Finazilla. Sisäinen laskenta tehdään yritystä varten. Luettu: 11.11.2017. https://www.finazilla.fi/sisainen-laskenta-tehdaan-yritysta-varten/

Procountor. 2017. Procountor ohjekirja [Mikä on dimensio]. Luettu: 11.11.2017. http://support.procountor.com/fi/sisainen-laskenta/mika-on-dimensio.html

 

 

Kommentit
  • Tuomas Aro-Heinilä

    Tämä on erittäin mielenkiintoinen essee! Varsinkin, kun tässä Eventan talouspäällikkönä olen toiminut puoli vuotta ja pohtinut miten tätä toimintaa voisi saada parannettua ja automatisoitua. Lähden tutkimaan tätä asiaa viimeistään tammikuussa ja olen erittäin avoin keskustelemaan asiasta kanssasi enemmänkin. Meissä molemmissa on järjestelmäihmisen vikaan. 🙂

    13.12.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close