Tampere
28 Mar, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

Reiss Motivaatioprofiili johtamisen työkaluna



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Opas yksilölliseen motivointiin - 16 perustarvetta johtamisen apuna
Päivi Mayor
Marjo Risku
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

1 JOHDANTO

Jahas! No, mitäs nyt tehdään? Äh! Mikähän nyt olis oikea ratkaisu? No, miksi hän nyt toimii noin? Eikö hän ymmärrä, mitä meidän piti tehdä? Ei oo totta, mitä minä nyt sanon? Höh, miksei hän innostu tästä niin kuin minä?

Johtaminen on loppujen lopuksi melko yksinäistä hommaa. Enkä tarkoita nyt sitä, että johtaja istuisi aina yksin toimiston nurkassa omassa kopissaan. Myös ihmisten ympäröimänä voi olla yksinäinen. Hyvässä tiimissä johtaja voi toki saada tukea myös johdettaviltaan tai vertaistukea muilta vastaavissa tehtävissä olevilta johtajilta, mutta on myös monia asioita, joita ei yksinkertaisesti voi jakaa kellekään. On asioita, jotka ovat niin arkaluontoisia, ettei niistä voi puhua kellekään ilman, että vaarantaisi johdettavien luottamuksen. On myös asioita, joista ei kannata puhua, jos hiljaisuus palvelee sitä tavoitetta, johon johtamisella pyritään.

Johtaminen on joskus ihan uskomattoman vaikeaa. Tai ei oikeastaan johtaminen vaan yksi sen osa: johdettavien motivointi. Johtamisessa on mielestäni kaksi puolta: on se itse työn alla olevan tehtävän saattaminen maaliin ja sitten on se ihmisten ohjaaminen ja motivointi sekä yhteisiä että omia tavoitteita kohti. Toki nämä kulkevat käsi kädessä, eikä näitä aina voi erottaa toisistaan. Kun tiimi on motivoitunut, itse tehtävän hoitaminen onnistuu tehokkaasti. Toisaalta se, että tehtävä etenee kohti maalia, auttaa motivoimaan yhä parempiin tuloksiin. Tai no, jotain ehkä auttaa, jotain toista taas ei…

Päivi Mayor ja Marjo Risku (2015) esittelevät erilaisia keinoja johtamisen tueksi teoksessaan Opas yksilölliseen motivointiin – 16 perustarvetta johtamisen apuna. Mayor ja Risku (2015) rohkaisevat hyödyntämään johtamisessa ja ihmisten motivoinnissa Steven Reissin teoriaa elämän 16 perustarpeesta. Sekä omien että johdettavien motivaatiotekijöiden ymmärtäminen on hyödyllistä johtamistehtävissä toimiville. Jos tiimissä voidaan keskustella avoimesti siitä, mikä kutakin motivoi, on johtajalla varmasti myös hieman vähemmän yksinäinen olo.

Lisäsin Mayorin ja Riskun teoksen lukulistalleni jo kauan sitten, mutta nappasin sen käsiini vasta tänä syksynä ihan tarkoituksella. Toimin tänä lukuvuonna Proakatemian markkinoinnin ja viestinnän vastaavana ja johdan näistä asioista vastaavaa tiimiä. Olen viettänyt monta iltaa pohtien, miten markkinoinnin ja viestinnän tiimiä tulisi johtaa ja miten voisin motivoida tiimiä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viime vuonna markkinoinnin ja viestinnän tiimissä oli kolme saman vuosikurssin opiskelijaa ja tiimiä veti Jesse Eskelinen, joka sattui olemaan myös kyseisen vuosikurssin tuutori. Tiimiläiset tunsivat toisensa siis jollain jollain tasolla jo ennen toiminnan alkamista.

Tänä vuonna tiimissä on kolmen eri vuosikurssin edustajia, emmekä tunne vielä toisiamme kovin hyvin. Tämä on ehdottomasti rikkaus, mutta toisaalta myös haaste – etenkin näin toiminnan alkaessa, kun emme vielä tunne toisiamme tai ymmärrä toisillemme tyypillisiä toimintatapoja. Mayorin ja Riskun (2015) esittelemä Reiss Motivaatioprofiili ja sen taustalla olevat ajatukset ovat ehdottomasti ainakin kokeilemisen arvoisia, mitä tulee markkinoinnin ja viestinnän tiimin johtamiseen. Se, että ymmärrämme paremmin toisiamme ja sitä, mikä meitä motivoi toimimaan, vie varmasti tiimiämme eteenpäin.

Siispä! Tässä esseessä esittelenkin, mitä Reiss Motivaatioprofiili oikein pitää sisällään ja miten aion käytännössä hyödyntää teoriaa markkinoinnin ja viestinnän tiimin johtamisessa. Toivon, että ajatuksista on apua myös muille johtamistehtävissä toimiville tai niihin aikoville.

 

2 REISS MOTIVAATIOPROFIILI

Steven Reissin motivaatioteoria perustuu ajatukseen siitä, että eri asiat motivoivat eri ihmisiä, mutta motiivien voimakkuus vaihtelee yksilöittäin (Mayor & Risku 2015, 21). Reiss Motivaatioprofiilissa eli RMP:ssä mitataan elämän 16 perustarpeen yksilöllistä intensiteettiä, ja profiili muodostuu vastausten perusteella, joita ihminen antaa 128 väittämään (Mayor & Risku 2015, 50). Vastausten perusteella muodostuu graafinen esitys, jossa vihreä väri tarkoittaa “haluan tätä” eli vahvaa perusmotiivia ja punainen väri taas vähäistä tarvetta eli heikkoa motiivia (Mayor & Risku 2015, 50). Graafisessa esityksessä keskellä oleva keltainen palkki taas tarkoittaa sitä, että motiivi joustaa tilanteen mukaan (Mayor & Risku 2015, 50-51).

Profiilissa arvioidaan 16 perusmotiivia, jotka ovat:

2.1 Mikä minua motivoi?

Edellä mainitut 16 perustarvetta saivat pohtimaan, mikä minua itseäni motivoi. Vaikka en löytänyt omista motivaatiotekijöistäni mitään suuria yllätyksiä, Mayorin ja Riskun (2015) teos sai kyllä ymmärtämään paremmin sitä, millaisena muut ihmiset voivat kokea toimintani erilaisissa tilanteissa. Minulle vahvoja perusmotiiveja ovat erityisesti valta, riippumattomuus, järjestys ja säästäminen. Valtamotiivista kertoo se, että minulla on vahva halu vaikuttaa, päättää ja suorittaa (Mayor & Risku 2015, 58). Johdan, neuvon ja opetan muita mielelläni, ja nautin siitä, että pystyn vaikuttamaan muihin ja saamaan aikaan muutoksia. Riippumattomuuden tarpeestani taas kertoo vahva halu pystyä ja pärjätä itse (Mayor & Risku 2015, 65). Kaikkein tehokkaimmin minut saakin toimimaan juuri se yllyttävä lause “Et muuten pysty!” Jaa en vai! Minäpä kuule sinulle näytän!

Halu organisoida ja järjestellä on merkki järjestyksen tarpeesta (Mayor & Risku 2015, 83). Minusta on ahdistavaa lähteä lomamatkalle ilman, että matkaa on millään muotoa suunniteltu. Myös kotona minulle on tärkeää, että tavarat ovat omilla paikoillaan, ja sekös onkin vaikeaa, kun kotona joku toinen haluaa silloin tällöin vaihtaa tavaroiden paikkaa! Viimeisimpänä säästämisen tai keräämisen tarpeeni näkyy erityisesti siinä, että niitä tavaroita on kotona paljon! Jos henkilöllä on vahva säästämisen tarve, minkä tahansa haaskaaminen tuntuu pahalta, ja sama pätee myös ajankäyttöön (Mayor & Risku 2015, 88-89). Kenties juuri tästä syystä turhaudun sellaisissa kokouksissa, joissa asiat eivät mielestäni etene mihinkään.

 

2.2 Mikä tiimiäni motivoi?

Omien motivaatiotekijöiden analysointi pelkästään aiheesta lukemalla voi tuntua helpolta, varsinkin jos on jo aiemmin elämässään tutkinut paljon itseään ja omaa käyttäytymistään. Todellisuudessa Reiss Motivaatioprofiili pohjautuu kuitenkin jo edelläkin mainittuihin 128 väittämään, ja tekemällä testin oikein ja vastaamalla näihin väittämiin omista motiiveista voi löytää vaikka millaisia yllätyksiä. Validoidun RMP:n voi tilata sertifioidulta RMP-valmentajalta, mikä onkin Mayorin ja Riskun (2015, 149) mukaan yksinkertaisin ja luotettavin tapa selvittää perusmotiivit. Jos kuitenkin haluaa testata profiilia ilmaiseksi ja nopeasti kuten minä, voi kokeilla seuraavaa mallia, jota aion testata yhdessä markkinoinnin ja viestinnän tiimin jäsenten kanssa.

Aion ottaa Reiss Motivaatioprofiilin 16 perustarvetta keskustelun aiheeksi seuraavassa markkinoinnin ja viestinnän tiimin kokouksessa. Ennen kokousta kopioin jokaiselle Mayorin ja Riskun (2015) kirjasta sivut 150-153, joilla esitellään taulukkomuodossa 16 perustarvetta sekä esimerkkejä siitä, miten tarve voi esiintyä eri ihmisillä, jos tarpeen intensiteetti on heikko tai vahva. Mayor ja Risku (2015) myös rohkaisevat kirjassa useaan otteeseen hyödyntämään taulukkoa omassa työelämässä. Tämän lisäksi aion tulostaa kaikille monisteen, jossa on lueteltu 16 perustarvetta sekä piirretty jana jokaista tarvetta varten kuten alla olevassa kuvassa 1.

KUVA 1 Perustarpeiden sijoittaminen janalle.

Kokouksessa pyydän kaikkia arvioimaan näitä 16 perustarvetta omassa toiminnassaan ja tekemään jokaiselle omalle janalle merkin sen mukaan, kokeeko perustarpeen intensiteetin olevan vahva, heikko tai neutraali. Kun jokainen on tehnyt tämän, pyydän jokaista kertomaan 1-3 haluamastaan tarpeesta ja siitä, mihin kohtaan sijoitti itsensä janalla. Toivon, että tarpeista syntyy keskustelua, joiden pohjalta opimme tuntemaan toisiamme paremmin. Tämän harjoituksen tavoitteena on ennen kaikkea se, että toimimme tiiminä hyvin yhteen, mutta myös se, että ymmärrämme, miten voimme hyödyntää erilaisia vahvuuksiamme tehokkaasti. Perustarpeisiin voidaan palata vielä myöhemmin toimintavuoden aikana, ja mikäli haluan tiimin vetäjänä keskustella tiimiläisten kanssa myös yksitellen, tätä “yksinkertaistettua motivaatioprofiilia” voidaan hyödyntää myös tällaisissa yksilökeskusteluissa.

 

3 POHDINTA

Erilaisia johtamisen työkaluja on kehitetty kasapäin ja Reiss Motivaatioprofiili tarjoaa yhden työkalun johtamisen tueksi. Mistä sitten tietää, kannattaako juuri tällaiseen käyttää tiimissä kallisarvoista aikaa? Markkinoinnin ja viestinnän tiimi kokoontuu aktiivisimmillaan kerran viikossa, ja tekemistä on paljon, joten jokaisen kokouksen täytyy olla hyvin suunniteltu, jotta aikaa ei mene hukkaan. Tällainen varmisteleva ja epäröivä asenne pohjautuu toki osittain myös omaan järjestyksen ja säästämisen tarpeeseeni (ks. luku 2.1). Työkaluja on turha käyttää käyttämisen vuoksi, ja pohdin hartaasti vielä tätä esseetä kirjoittaessani, onko tämä oikeastaan järkevää.

Toiminnan suunnittelussa on tärkeää pitää mielessä toiminnan tavoitteet. Jos työkalun käyttäminen ei edesauta tavoitteen saavuttamista, kannattaa miettiä, onko se kokeilun arvoinen. Koska tiimissämme on kolmen eri vuosikurssin edustajia, pidän tärkeänä sitä, että opimme tuntemaan toisiamme ja toimimaan tiiminä. Olen kaikissa aikaisemmissa johtamistehtävissäni huomannut, että mitä paremmin tiimi ryhmäytyy toiminnan alussa, sitä helpompaa myös itse tehtävän suorittaminen on. Markkinoinnin ja viestinnän tiimin toimintaa suunniteltaessa on kuitenkin tärkeää myös pitää mielessä, että myös tiimin tehtäviä täytyy edistää tehokkaasti, sillä tiimin olemassaolon tarkoitus on vastata Proakatemian markkinoinnista ja viestinnästä.

Vaikka uskon, että motivaatioprofiilia kannattaa ainakin testata johtamisen työkaluna, sen käyttäminen tuo mukanaan myös mahdollisia uusia haasteita. Olemme keskustelleet osuuskunnassamme Promisiassa, että meillä on silloin tällöin tapana tyypitellä ihmisiä ehkä liikaakin. Erilaisia psykologisia testejä tehtäessä tulisikin muistaa, että niitä ei ole tarkoitettu ihmisten lokerointiin. Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, joka toimii eri tavalla eri tilanteissa ja erilaisissa ryhmissä. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, ja ihmisen toimintaan vaikuttavat niin monenlaiset seikat, että mikään testi ei anna lopullista tulosta siitä, miten ihminen käyttäytyy. Siksi myös RMP:n hyödyntämisessä on tärkeää muistaa kohdella jokaista ainutlaatuisena yksilönä, jonka toimintaa ei välttämättä koskaan voi ennustaa.

RMP tarjoaakin lähinnä mahdollisuuden ymmärtää, että oman ja muiden toiminnan taustalla voi olla monenlaisia syitä. Mayor ja Risku (2015, 24) rohkaisevatkin hyödyntämään johtamisessa ja muiden ihmisten kanssa toimiessa Vincitin Mikko Kuitusen kultaista sääntöä:

“Tee toiselle niin kuin hän haluaisi itselleen tehtävän.”

 

LÄHTEET

Mayor, P. & Risku, M. 2015. Opas yksilölliseen motivointiin – 16 perustarvetta johtamisen apuna. Helsinki: Talentum.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close