Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Reiss Motivaatioprofiili apuna onnellisuuteen



Kirjoittanut: Teresa Ikonen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Reiss Motivaatioprofiili apuna onnellisuuteen

 

Motivaatioprofiilit jäivät kiinnostamaan minua suuresti sen jälkeen, kun Minna Lahnaoja oli puhumassa motivaatiosta Proakatemian prosemmassa 9.10., ja tämän tunnin setin keskipisteenä oli juurikin Reiss Motivaatioprofiili eli RMP. Mikä tekee ihmiset onnelliseksi? Mikä on heille oikeasti tärkeää?  Prosemman jälkeen minua jäi erityisesti kiinnostamaan miten ihminen voi löytää omat sisäiset motivaationsa ja kuinka ne tunnistamalla voi vaikuttaa omaan onnellisuuteen valinnoillaan, sekä se, kuinka motivaatioprofiileita voitaisiin hyödyntää tiimityössä ja johtamisessa.

Kyseisen prosemman jälkeen kävinkin pyytämässä Proakatemian valmentajaa Liisaa vetämään tiimillemme motivaatioprofiileista pajaa, sillä olin kuullut, että hänellä on tähän osaamista. Liisa ehdotti, että voimme myös tilata tiimiläisille henkilökohtaiset viralliset Reiss Motivaatioprofiili -testit ennen pajaa, ja käydä näitä läpi sitten pajan yhteydessä. Ehdotin tätä tiimille, ja päädyimme ostamaan laajat profiilit kaikille, joissa tulisi perusprofiilin lisäksi laaja raportti omista motivaatioista.

Liisan paja oli 2.12., ja jokainen jäsen tiimistämme oli innoissaan pajassa. Pääsisimmehän tutustumaan niin itseemme kuin toisiimmekin taas hieman paremmin. Pajan aikana kävimme läpi näitä 16 perusmotiivia, joita löytyvät jokaisesta ihmisestä, sekä hieman Reiss Motivaatioprofiilin historiaa.

 

Mikä RMP?

Amerikkalainen psykologian professorin Steven Reiss löysi 1900-luvun lopulla tutkimusryhmänsä kanssa lukuisten tutkimusten ja testien perusteella 16 psykologista perustarvetta, jotka löytyvät jokaisesta ihmisestä. Nämä perusmotiivit täytyy tyydyttää, jotta tuntisimme elämämme mielekkääksi. Ne muodostuvat sekä geeniperimästämme että lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista, ja pysyvät tähän asti tehtyjen tutkimusten mukaan suhteellisen samoina läpi koko elämän. Ihminen voi oppia käyttäytymään erilailla, mutta motivaatiotekijät pysyvät silti yleensä samana. Ihmisen käytöksestä ei siis voi täysin päätellä kyseisen henkilön perusmotiiveja. Emme valitse perustarpeitamme, vaan ne syntyvät automaattisesti. Toisin kuin monet muut persoonallisuusarvioinnit, Reiss Motivaatioprofiili käsittää ihmisen koko tarve-, motiivi- ja arvorakenteen.

Reiss Motivaatioprofiilin 16 perusmotiivia ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, kerääminen, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen, esteettisyys, syöminen, fyysinen aktiivisuus ja mielenrauha. Kukin elämän perusmotiivi sisältää kaksi vastakkaista napaa eli perusmotiivi sijaitsee kaksisuuntaisella janalla. Mitä korkeampi tai matalampi elämän perustarve on, sitä vahvemmin henkilön tuntema motivaatio dominoi.

 

Motiivien täyttyminen lisää energiaa ja flowta

Yksilön perusmotiivit ennustavat hyvin sen, miten tämä käyttäytyy luonnollisessa ympäristössään ja esimerkiksi työympäristössään. Kun ihminen tuntee omat motiivinsa, osaa hän myös tehdä parempia valintoja sen suhteen, mitkä asiat vievät energiaa ja mitkä taas lisäävät sitä. Jos tekee työtä omien motiiviensa vastaisesti, työpäivä on hirveän kuluttava ja vie energiaa. Ihmisen ei tulisi olla koko ajan mukavuusalueensa ulkopuolella, mutta ei mukavuusalueella käyminen ole vaarallista. Kun tunnistaa itsessään motiivinsa ja tietää, että joutuu menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle, se on vähemmän kuluttavaa ja vie vähemmän energiaa, kun siihen voi valmistautua.

Motiivien tunnistaminen vaikuttaa myös koko tiimin toimintaan, sillä jos tiimin jäsenet ovat koko ajan mukavuusalueensa ulkopuolella, se säteilee pahantuulisuutena ja väsymyksenä ja vaikuttaa sitä kautta kaikkiin tiimissä. Motiivien tuntemus auttaa tunnistamaan tiimissä muiden erilaiset tarpeet, niihin mahdollisesti liittyvät vahvuudet ja heikkoudet ja sitä kautta ymmärtämään työtovereita paremmin ja ohjaamaan oma tiimi onnistumaan. Parhaaseen tulokseen päästään sillä, että ihminen saa tehdä työtä omien motiiviensa viemänä ja johdattelemana. Silloin työssä kokee myös flowta, eli työpäivä tuntuu mukavalta ja tekeminen on kivaa.

Arvopohjainen onnellisuus antaa elämälle aidon merkityksen, ja tunnistamalla todelliset perustarpeensa voi kokea kestävää ja syvää onnellisuutta. Jos ihminen kokee, että ei ole niin onnellinen kuin ehkä voisi olla, kannattaisi selvittää, mitkä todella tärkeistä perustarpeistasi jäävät tyydyttymättä ja mitä mahdollisuuksia tilanteen muuttamiseen on tulevaisuudessa. Tätä pohtimalla saattaa huomata käyttävänsä liian suuren osan ajastaan ja huomiostaan asioihin, jotka itse asiassa merkitsevät itselle hyvin vähän, vaikka oma energia kannattaisi käyttää vahvojen perustarpeiden tyydyttämiseen.

 

Pohdinta

Paja motivaatioprofiileista auttoi vahvistamaan omaa itsetuntemusta, sekä tuntemaan taas omia tiimiläisiä paremmin. Valmentajani Veijo sanoi minulle kehityskeskustelussa, että voisin hyödyntää tulevaisuuden urasuunnitteluun sekä omien kiinnostuksen kohteiden kartoittamiseen omaa motivaatioprofiiliani, ja näin aion varmasti tehdä. Olen oppinut tunnistamaan itseltäni energiaa vievät ja energiaa lisäävät asiat, ja motivaatioprofiilini vain vahvisti näitä tuntemuksiani. Reiss Motivaatioprofiilin vien varmasti käytäntöön omalla kohdallani, ja toivottavasti myös Hurmassa opimme hyödyntämään yksilöiden motiiveja tiimityön apuna.

 

 

 

Lähteet:

Prosemma: Minna Lahnaoja 9.10.2019

ReissMotivationProfile®Busines -motivaatioprofiili 28.11.2019

Paja: Liisa Heinonen 2.12.2019

https://duunitori.fi/tyoelama/motivaatioprofiili

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close