Tampere
21 Jan, Thursday
-7° C

Proakatemian esseepankki

Ravistettuna, vai sekoitettuna?



Kirjoittanut: Annika Äijälä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kirjoittajat: Annika Äijälä & Henna Koivula

 

Johdanto

Tiedätkö sen tunteen, kun hanaolut ei enää maistu ja haluaisit kokeilla jotain erilaista perjantai-iltana? Pubiympäristön pölyinen pöhinä kuristaa lähinnä kurkkua, ja samat seinät kaatuvat päälle.

Mietimme syksyn kuluessa kaikkia mahdollisuuksia, mitkä meitä kiinnostaisi toteuttaa. Pyörittelimme pitkään ajatusta uudesta muotinäytöksestä, mutta jotain puuttui. Innostus.

Se, mikä innostuksen sytytti, oli idea omasta drinkkibaarista. Tampereella ei tällä hetkellä ole pelkästään cocktaileihin erikoistuneita ravintoloita, ja lähdimme miettimään, että olisiko tässä potentiaalinen markkinarako. Visio tunnelmallisesta, ja tasokkaasta asiakaskokemuksesta uudenlaisessa ympäristössä nousi heti ilmoille, ja lähdimme perehtymään asiaan tarkemmin.

Mitä

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Haluamme tarjota tasokkaita, ja uniikkeja cocktaileja kilpailukykyiseen hintaan. Markkinoilla cocktailien hinnoittelussa on paljon ilmaa, ja tähän aiomme tarttua. Paljon laskelmia on tehtävä kannattavan tuoton suhteen, mutta tähän onneksi saamme apuja sekä Promisialta, että alan ammattilaisilta.

Tavoitteena on tuoda ihmisiä yhteen laadun parissa, viihtyisässä ympäristössä. Tapahtumia ja kohtaamisia, pitäen sisällään Tampereen laadukkaimman ja suurimman cocktailvalikoiman.  Olemme kyselleet monelta, että näkeekö tällaiselle tarvetta, ja vastaus on usein ollut innostunut “kyllä”. Työtähän tässä on vaikka muille jakaa, mutta on parempi tavoitella jotain vaativaa, sillä oppi on moninkertainen matkalla tavoitteeseen.

“Uskon vahvasti siihen, että saavutat tavoitteesi sitten, kun olet tavoitteesi mittainen tai sen arvoinen. Pääset tavoitteeseesi silloin, kun olet valmis siihen” (Uskallainnostua.fi, Miten saavuttaa haluamansa tavoite).

Pelästyimme ehkä itsekin tätä vision vaativuutta, mutta samaan aikaan se herätti suuren palon asiaa kohtaan.  Kun tavoite oli selvillä, alkoikin työ määrittää, että mitä kaikkea tämä vaatii.

Sotasuunnitelma

On paljon steppejä, joita meidän tulee ottaa. Alalla vaaditaan paljon lupia, joihin perehdyimme mm. Eviran verkkokurssin muodossa (www.evira.fi/opetusmateriaalit/pkneuvonta/ravintola_1_esittely/). Anniskeluoikeudet, tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa, hygienia-ja anniskelupassi, pelastussuunnitelma, omavalvontasuunnitelma, muutosluvat… On monta tahoa, joihin tulee olla yhteydessä varsinaisen liikkeen perustamisen aikana. Keskeisimmäksi nousi kurssin myötä kuitenkin kunta ja taloyhtiö (liiketilaa valitessa), MaRa, Evira, sekä Valvira.  Järjestyksenvalvonta tulee järjestää, ja alasta täytyy saada tietenkin mahdollisimman paljon tietoa sekä käytännöstä että teoriasta toiminnan takana.

Koulutus

Toinen meistä aloitti käytännön harjoittelun onnekkaan sattuman kautta. Alkuun olimme suunnitelleet ja kartoittaneet erilaisia maksullisia koulutuksia, kuten Perho-opiston cocktailkurssia.

Tilaisuus päästä harjoittelemaan ja oppimaan toimintaa Mixeissä oli ensimmäinen askel kohti konkretiaa, ja siellä vasta havaintoja tulikin tehtyä. Hankintojen määrä on valtava varsinaisen liiketilan yhteydessä, ja jopa todella itsestäänselvätkin asiat tulivat yllätyksenä.  Tiskikoneet, wc-tilojen riittävyys ja siisteys, kassakaappi, kassakoneet, kuittirullat…Tietenkin täytyy olla myös kylmäkalusteita, sekä järjestelmä, johon kirjataan tuoreiden tuotteiden säilytyslämpötilat.

Tämä liittyy omavalvontasuunnitelmaan, joka jokaisen aloittelevan ravintolan täytyy tehdä. MaRa:sta löytyy pohja ja ohjeet sen täyttämiseen, ja siihen liittyy myös oman alan riskien arviointi ja toimenpiteet siihen liittyen.

Verkostoituminen alalla on myös todella tärkeää, ja eräs ravintoloitsija totesi koko alan olevan yhtä perhettä. Tämä konkretisoitui joulukuun toisella viikolla, kun tarjoutui mahdollisuus päästä harjoittelemaan alaa juuri cocktailkulttuurin sydämeen, Tiimaan. Seuraava, syvempi oppikappale cocktailien maailmasta alkoi.

Asiakaskokemus nousi heti ensimmäisenä oppina, mitä Tiimasta on saanut. Tarinallistaminen, huomioiminen, vieraanvaraisuus ja ympäristö. Kaikki musiikista cocktaileihin lähtien oli viimeisenpäälle mietittyä asiakaslähtöisesti. Tuoreus, laatu ja visuaalisuus olivat johtavia teemoja, joita ensimmäisen vuoron aikana tuli huomioitua. Harjoittelu jatkuu kuukauden verran, ja sen aikana tavoitteena on imeä tietoa mahdollisimman paljon ja laajalti myös liiketoiminnasta ylipäätänsä, ja tukea sillä käytännön kokemusta laadukkaiden cocktailien teosta.  Tuotteiden tuoreus ja alusta loppuun asti valmistaminen oli myös asia, jonka pisti merkille. Verkostoituminen tulee olemaan myös keskipisteessä, ja yhteistyökuvioiden hiominen.

Kaiken tämän käytännön opin jälkeen suuntamme on pop-up-tyylinen toiminta tapahtumissa. Alamme suunnittelemaan omia cocktailejamme, joista meidät tunnetaan ja yhdistetään brändiin, rakentamaan brändiä ja miettimään visiotamme ja toimintatapoja. Sotasuunnitelman konkreettisiin steppeihin olemme tehneet to-do-listan:

  • SWOT
  • BMC
  • liiketoimintasuunnitelma
  • brändäys ja markkinointisuunnitelma
  • rahoitustarpeet ja yhteistyökumppanit
  • Luvat
  • Kilpailija-analyysi
  • Koulutus
  • visuaalisuus ja äänentoisto
  • Tutustuminen muihin paikkoihin

Kuten listasta näkee, tekemistä on paljon. Tulemme tekemään paljon yritysvierailuja, ja sopivasti tammikuussa lähdemmekin muutaman promisialaisen kanssa tutustumaan Kyrö Distrillery Companyyn.  Silmät ja korvat avoinna, mahdollisuuksia ja oppeja tarttuu matkaan kun vaan osaa katsoa syvemmälle.

 

 

Visuaalisuus 

Haluamme yhdistää hyviin cocktaileihin ainutlaatuisen asiakaskokemuksen ja pidämme siitä todella suuressa arvossa toiminnassamme. Haluamme ajatella, että cocktailbaarillamme ei ole asiakkaita vaan meillä on vieraita. Olemme kartoittaneet erilaisten cocktailbaarien tunnelmaa ja fiilistä käymällä ja tutustamalla niihin. Olemme todenneet, että mieluisinta on käydä paikassa, jossa viihtyy ja on kaunista. Tästä syystä haluamme panostaa visuaalisuuteen niin markkinoinnissa kuin tulevaisuudessa liiketilamme ilmeessä.

Haluamme ilmeestämme raikkaan ja tyylikkään. Liian valkoinen ja kliininen ilme ei kuitenkaan mielestämme sovi tyyliimme. Haluamme yhdistää valkoista metalliin sekä lisätä raikkautta viherkasveilla sekä saada hieman rauhallista tunnelmaa ruskean sävyillä.

Haluamme hyödyntää toiminnassamme eri sesonkeja ja sen mukaan aina muuttaa ilmettämme. Eri sesongit tulevat erityisesti näkymään drinkeissämme, mutta myöskin paikkamme ilmeessä ja markkinoinnissa. Eri sesongit ovat mielestämme helppo saada näkymään toiminnassamme. Suomesta löytyy sesonkien mukaan mitä parhaimpia tuotteita ja makuja ja siksi haluamme saada ne näkymään ja maistumaan toiminnassamme. Eri sesongit saavat myös vieraamme käymään luonamme yhä uudelleen, sillä meillä maut vaihtuvat eikä ehdi kyllästymään. Toki paikkamme ilme ja palvelumme on niin ainutlaatuista, että vieraamme viihtyvät ja haluavat palata uudelleen ja uudelleen. Koemme Suomen sesongit myös hyvänä valttikorttina mahdollisen kansainvälistymisen taustalla. Suomi kiehtoo monissa maissa ja suomalaiset maut ovat monille eksoottinen kokemus, joten uskomme, että kansainväliset markkinat ovat hyvinkin mahdolliset myös meille.

Palvelussamme ja markkinoinnissa haluamme tuoda esille persoonamme. Hyvällä huumorilla ja äijämäisellä meiningillä saamme asiakkaat viihtymään luonamme. Haluamme antaa jokaiselle vieraallemme henkilökohtaista palvelua, joka saa heidät tuntemaan olonsa viihtyisäksi ja tervetulleeksi. Maailma drinkkien ympärillä on miesvaltaista ja yhä harvemmin naiset ovat perustamassa baareja. Olemme yrittäneet selvittää syitä tähän, mutta emme oikeastaan ole ihan varmoja mistä se johtuu. Me olemme kuitenkin valmiita onnistumaan ja ottamaan mittaa näistä monista miehistä tällä alalla.

 

Myymäläympäristön suhde kuluttajakäyttäytymiseen 

Atmosfääri eli tunnelmaa kuvaava elementti on Kotlerin esittämä käsite. Atmosfääri kuvastaa myymäläilmapiiriä, jolla viitataan myymälän estetiikkaan. Vieraat kokevat baarimme näkö-, kuulo-, haju- sekä tuntoaistilla. Visuaalisuus muodostuu myymäläympäristössä väreistä, kirkkaudesta, koosta ja muodoista. Kuuloaistilla ympäristöstä välittyy voimakkuus ja sävelkorkeus. Myös tuoksut ja ilman raikkaus ovat tärkeitä, kun vieras havaitsee ympäristöä hajuaistin avulla. Tunneaistin avulla vieras kokee pintojen pehmeyden sekä lämpötilan ja sen vaihtelut. Pelkästään jo liiketilasta vieras voi haju- ja näköaistin avulla luoda mielikuvia eri mauista. Tietenkin meillä cocktailbaarissa, asiakas oikeasti pääsee maistamaan myös eri makuja drinkeistämme. On varmasti totta, että liiketilamme avulla saamme ihmiset jo maistamaan drinkkimme, tai ainakin siihen meidän kannattaa pyrkiä. Myymäläympäristössä on tärkeää myös sosiaalinen ulottuvuus. (Myymäläympäristö elämysten tuottajana, myymäläympäristön työkalupakki, Susanne Markkanen, 2008, s.99.)

Liiketilalla on niin suuri vaikutus vieraisiimme ja he pystyvät nopeastikin kokemaan ja aistimaan paikkamme tunnelmaa. Tämän takia haluamme panostaa liiketilaamme, jotta se tyydyttäisi mahdollisimman monia aisteja kerralla. Tietenkään ei ole mahdollista eikä tarkoituskaan miellyttää kaikkia ihmisiä. On tärkeää, että ne nimenomaan meidän vieraamme kokevat paikkamme jo ovelta viihtyisäksi. Haluamme selkeän ja siistin paikan, jossa vieraamme kokee arvokkaan olon. Ensimmäisenä liiketilassa kiinnitetään huomiota suurin linjoihin ja hiljalleen aletaan huomata pieniä yksityiskohtia. Haluammekin, että yksityiskohdat ovat tarkkaan mietittyjä ja ne lisäävät paikkamme viihtyvyyttä ja tunnetta entisestään. Kuuloaisti herää myös tarkastelemaan liiketilaamme heti, joten on tärkeää miettiä, millaista musiikkia haluamme tilassa soittaa ja kuuluuko tilassa mahdollisia muita ääniä. Haluamme näyttää paikkaamme raikkaana ja tasokkaana, joten tunkkainen haju heti sisään astuessa ei saa lemahtaa kasvoille. Tekstiilit ja pinnat haluamme myös miettiä tarkkaan. Mikä mahdollisesti näyttää ja tuntuu mukavalta. On tärkeää, että meidän luonamme viihtyy, joten istumapaikkoihin on panostettava. Drinkkien äärellä saatetaan monesti viettää tovi, joten istumapaikan täytyy olla miellyttävä. Kokemuksen tietysti kruunaa upeat makuelämykset, joita tarjoamme. Kuten aiemmin jo mainitsimme haluamme panostaa palveluun. Haluamme antaa henkilökohtaista palvelua, joka saa ihmiset palaamaan uudelleen. Emme koskaan halua kuulla, että meiltä saa huonoa palvelua. Näiden kaikkien syiden takia saamme ihmiset viihtymään ja haluamaan uudelleen luoksemme.

Myymäläympäristön ulkoinen rakenne-elementti on näyteikkuna. Näyteikkunoilla on suuri vaikutus kuluttajiin. Näyteikkunaa voidaan käyttää visuaalisena markkinointina. Näyteikkunan tulee olla selkeä sekä sen tulee välittää liikkeen identiteetti. Tämän lisäksi sen tulee tarjota ratkaisuja, kertoa uutuuksista, välittää ideoita, muistuttaa, synnyttää uusia tarpeita sekä kutsua sisään. Näyteikkuna toimii liikkeen käyntikorttina. Näyteikkunan teeman ja värimaailman tulisi jatkua sisätiloissa. (Markkanen, s.102, 103, 104, 105)

Me haluamme markkinoida itseämme niin hyvin, että luoksemme varta vasten tullaan, mutta tietysti haluamme houkutella myös ohikulkijat sisälle. Emmekä myöskään halua varta vasten tulevia vieraita saada kääntymään oveltamme pois. Tämän takia on meidän panostettava myös näyteikkunaan. Haluamme viestiä tiettyä arvokkuutta, joten näyteikkunamme tulee olla selkeä ja yksinkertainen. Tietenkään huumoria unohtamatta. Haluamme herättää mielenkiinnon ensi vilkaisusta, joten tässäkin panostamme varmasti yksityiskohtiin.

Unelmat toteen

Kaikesta tekemisen määrästä huolimatta, uskomme vahvasti visioomme. Haastavaahan se on toimia suomalaisessa pubikulttuurissa tällä kärjellä, mutta haastattelemiemme ihmisten mukaan tämä asia on muuttumassa. Ekologisuus ja trenditietoisuus on vahvassa nousussa, ja Tampereellakin asuu monia ihmisiä, ketkä ovat kohderyhmäämme. Asiakaskokemuksen ja toimivan konseptin luominen herättää halua oppia koko ajan uutta, ja soveltaa tietoa tällä alati muuttuvalla alalla, josta olemme saaneet vasta pienen kurkistuksen.

Kovalla tahdolla ja työllä saamme nähdä, kantaako tämä unelma eteenpäin. Skål!

 

 

Lähteet: 

Myymäläympäristö elämysten tuottajan – Myymäläsuunnittelun työkalupakki, Susanne Markkanen, Talentum 2008

https://www.uskallainnostua.fi/blogi/miten-saavuttaa-haluamansa-tavoite

https://www.evira.fi/opetusmateriaalit/pkneuvonta/ravintola_1_esittely/

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/120648/Opinnaytetyo_Eklund_Joonas.pdf?sequence=1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close