Tampere
06 Aug, Saturday
18° C

Proakatemian esseepankki

RATKAISUMYYNTI PARHAIMMILLAAN



Kirjoittanut: Anton Hietikko - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Oivalta myyntityö - Asiakkaana organisaatio
Sirpa Hänti, Liisa Kairisto-Mertanen, Heidi Kock
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittanut Anton Hietikko ja Iina Sinisalo. 

 

Johdanto 

Voi myynti. Toiselle se on helppoa ja mieluisaa, toiselle ahdistavaa ja oman mukavuusalueen ylittämistä. Fakta on kuitenkin se, että myynti on ainoa keino, jolla yritys tekee tulosta. Tästä syystä kannustamme jokaista yrittäjähenkistä ja oman yrityksen perustamista suunnittelevaa henkilöä totuttelemaan ajatukseen sekä harjoittelemaan myyntiä. Tämän esseen avulla tahdomme syventää myyntioppeja ja toivottavasti rohkaisemaan skeptisimmätkin, myyntiä kammoksuvat henkilöt kokeilemaan sitä. Moni myyntiä kammoksuva tuntuu nimittäin ajattelevan, että myynti on toisen ihmisen pakottamista tai vähintäänkin painostusta. Myönnetään, pakkomyynti raivostuttaa ja on jopa epäeettistä. Tästä emme haluakkaan jakaa mitään oppeja. Keskitytään siis ratkaisumyyntiin ja siihen miksi se on parempi vaihtoehto kuin pakkomyynti. Aiomme kertoa omia kokemuksia ja mielipiteitä myynnistä, jotka olemme kokeneet tuloksellisesti toimiviksi. Jotta mielipiteemme eivät vahingossakaan olisi tuulesta temmattuja, aiomme käyttää lähteenä lukemaamme Oivalta myyntityö Asiakkaana organisaatio- kirjaa.  

Avaus 

Myyntitilanteessa ensivaikutelma saattaa olla hyvinkin ratkaiseva. On hyvä muistaa, että ihmiset luontaisesti tekevät toisistaan oletuksia ja ennakkokäsityksiä jopa tiedostamattaan. Tämän takia myyjän on ehdottoman tärkeää miettiä etukäteen, kuinka lähestyy asiakasta, mitä sanoja käyttää ja miten viestii elekielellään. Asiakas ostaa luotettavuutta. Luottamus pitää sisällään rehellisyyden, avoimuuden sekä aitouden. Älä siis lupaa mitään, jota et pysty toteuttamaan. Myyjän ensimmäisenä tehtävänä onkin myydä itsensä ja yrityksensä. Palvelun, tuotteen tai ratkaisun sekä hinnan asiakas ostaa vasta tämän jälkeen. Luo heti alkuun positiivinen ilmapiiri ryhdikkäällä ja reippaalla olemuksella, unohtamatta hymyä. 

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 134 – 135) 

Puhelimessa tapahtuvassa myynnissä hyvän ensivaikutelman luominen saattaakin olla haastavampaa. Asiakkaalle on luotava luottamuksen tunne pelkän äänen painon ja sanavalintojen avulla. Ihmisen kuuloaisti kuitenkin herkentyy, kun muut aistit katoavat. Muista siis, että asiakas kuulee hymyn äänestäsi, vaikka hän ei sinua näkisikään. Vaikka asiakas ei itse olisikaan myynnin ammattilainen, häntä ei pidä aliarvioida. Asiakas kuulee, jos luet suoraan lapusta, ilman yksilöintiä juuri hänen tarpeisiinsa. 

  

Kartoitus 

Tarvekartoitus on mielestämme myyntirungon tärkein osa. Miksi? Koska taitava myyjä saa kysymysten avulla kerättyä ehdottoman arvokasta tietoa asiakkaan ongelmasta tai haasteesta. Tässä osassa on myös helppo epäonnistua. Kokematon myyjä saattaa jättää tarvekartoituksen pois tai lähteä oikomaan siinä hyppäämällä heti ratkaisuun. Keskity siis siihen, miten kysyt, mitä kysyt ja miksi kysyt. Kartoitus vaiheessa on tärkeää osata lukea asiakasta. Hiljaiselle, harkitsevalle asiakkaalle saattaa olla paras vaihtoehto lähestyä varovaisesti. Alkuun voi ohjata asiakkaan ajatukset pois myyntitilanteesta. Aloita keskustelu säästä, tai oikeastaan mistä tahansa. Tässä tarkoitus on lisätä luottamusta. Ihminen ostaa ihmiseltä.  

Kuuntelemalla ja ymmärtämällä selviää nopeasti, kuinka asiakkaalle kannattaa myydä. Ulospäinsuuntautunut ja puhelias asiakas toivoo samaa myös myyjän suunnasta. Kun esität kysymyksen ja tämä asiakasprofiili aloittaa kuin monologin, hän vaatii vastaukseen reagointia. Ei pelkästään: ”kyllä, joo, selvä homma.” Vastaa mieluummin: ” ihan totta tiedätkö, minulle kävi samanlailla, kun…” 

Yksi asiakasprofiili on kärsimätön, levoton tyyppi. Hän saattaa kysellä kesken tarvekartoituksen ”mitä tämä maksa? kerro vain hinta.” Tässä tilanteessa on tärkeää pysyä itse rauhallisena. Ei kannata oikoa tarvekartoituksessa. Vastaa vaikka ”tosi hyvä kun kysyt, palataan tähän ihan kohta. Jotta tiedän varmasti, että mitä juuri te tarvitsette, kysyisin vielä…” 

Hyviä kartoituskysymyksiä niin kuluttaja- kuin organisaatiomyynnissäkin ovat mm: Mikä on asiakkaan haaste tai ongelma? Miten asiakas hoitaa asian nyt ja mitä parantamisen varaa siinä on?  

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 138) 

Tarvekartoitus erottaa ratkaisumyynnin ja pakkomyynnin. Oikein asetellut kysymykset eivät painosta asiakasta. Onnistuneen tarvekartoituksen aikana asiakas lausuu myyjän toivomat asiat ääneen. Asiakas siis oivaltaa tarpeensa ennen ratkaisun esittämistä. Kartoitukseen on luotu erilaisia kyselytekniikoita. Yksi näistä on SPIN-tekniikka. Myyntitilanne on hyvä aloittaa avoimella kysymyksellä (miten, mitä, mikä, milloin, kuinka), johon asiakas ei voi vastata kyllä-ei. Mikäli asiakas ei reagoi myyjän toivomalla tavalla, on siirryttävä johdatteleviin kysymyksiin. Johdattelevat kysymykset päättyvät päätteeseen -ko, -kö, -han, -hän. ”Tarkoitatteko, että…” Johdattelevien kysymysten avulla myyjä voi ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan. Varjopuoli näissä kysymyksissä on se, että asiakas yleisesti antaa näihin kysymyksiin niukan vastauksen. Mikäli myyjä on lukenut tilanteen väärin, saattaa keskustelu myös ajautua helposti väärään suuntaan. Yksi vaihtoehto lähestyä asiakasta on myös faktakysymyksien kauttaTällä tavalla myyjä saa perustietoja asiakkaasta tai organisaatiosta. Vaikka olisit valmistautunut myyntitapaamiseen hyvin, kannattaa varmistaa, että tiedot nettisivuilla pitävät paikkansa. Faktakysymysten jälkeen onkin luonnollista siirtyä tunnekysymyksiin. Tämän aikana kannattaa selvittää asiakkaan arvot ja valintakriteerit. (Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 141–143) 

SPIN- kyselytekniikka 

SPIN- kyselytekniikka perustuu siihen, että asiakas kertoo haasteensa ja niistä koituvat seuraukset ja täten oivaltaa ratkaisun merkityksen, jonka myyjä tarjoaa. Tämä kuitenkin edellyttää sen, että myyjä osaa asettaa kysymykset niin, että ne tukevat asiakkaan oivallusprosessia. Tekniikan kysymykset luotellaan neljään erilaisiin kysymyksiin. Näitä ovat: tilannekysymykset (Situation), ongelmakysymykset (Problem), seurauskysymykset (Implication), merkityskysymykset (Need-payoff) 

Tilannekysymykset keskittyvät asiakkaan nykyisen tilanteen selvittämiseen. Mikä ratkaisu asiakkaalla on tällä hetkellä käytössä, milloin se on hankittu, mitä asiakas pitää tässä ratkaisussa tärkeänä ja kuinka ne toteutuvat tällä hetkellä. 

Ongelmakysymykset keskittyvät keräämään tietoa ongelma- tai haastekohdista. Myyjän ei kuitenkaan kannata tehdä asiakkaalle oloa, että myyjä moittii asiakkaan aikaisemmin tehtyä päätöstä. Tehtävänäsi on löytää kehittämiskohde, johon pystyt tarjoamaan ratkaisun. 

Seurauskysymykset selventävät ongelmasta koituvia seurauksia. Tavoitteena on saada asiakas huomaamaan, että ongelmasta kannattaa hankkiutua eroon. Seurauskysymyksiä ei kuitenkaan kannata esittää, ennen kuin asiakas on itse sisäistänyt ongelmansa tai kehittämistarpeensa. 

Merkityskysymykset saavat asiakkaan kertomaan tarpeistaan. Tämän jälkeen myyjän on helppo siirtyä kertomaan oman tuotteen/palvelunsa etuja ja kuinka se olisi asiakkaalle paras mahdollinen ratkaisu. 

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 145–147) 

Ratkaisun esittäminen 

Ratkaisun hyvä myyjä perustelee tarvekartoituksen aikana esiin tulleiden tarpeiden pohjalle. Ratkaisua esittäessä tulee tulla esiin tuotteen tai palvelun hyödyt myyvästi ja ytimekkäästi niin, että asiakas tuntee olonsa kuunnelluksi ja siten, että hänen tarpeisiinsa on vastattu. On siis elintärkeää myynnin onnistumisen kannalta, että asiakkaalle esitetään parhaat argumentit. Myyjän tulee myös itse olla perille tarjoamastaan ratkaisusta ja olla perillä myös markkinatilanteesta, mitä muilla kilpailijoilla on tarjota, jotta voi perustella, miksi asiakkaan pitäisi juuri ostaa häneltä eikä kilpailijalta. 

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 146-148) 

Jokainen meistä haluaa ostaa tuotteensa hyvältä myyjältä ja mukavalta ihmiseltä. Ratkaisua esittäessä tulisikin myyjän kohdata asiakas ihmisenä ja tuoda tilanteeseen omaa persoonaa. Oman persoonan tuominen luo asiakkaalle uskottavuutta ja aitoutta tilanteeseen, kuitenkin kannattaa olla varovainen varsinkin huumorin kanssa, mikäli asiakas ei ole sinulle entuudestaan tuttu. Tärkeää on siis tunnistaa asiakkaan käyttäytymistyylin perusteella se, mikä lähestymistyyli on paras. Tarvitseeko asiakas innostusta kaupan tekemiseen vai tarvitseeko asiakas mustaa valkoisella kaupan toteutumisen kannalta? Jokainen asiakas kohtaaminen ei siis ole välttämättä samanlainen, vaan tilannetajulla on todella suuri merkitys varsinkin ratkaisua esittäessä. 

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 146-148) 

Myyntiesityksen ei tulisi olla myyjän yksinpuhelu, vaikka aikaisemmin olisikin kartoituksen aikana asiakas päässyt ääneen. Kysymysten esittäminen tulisi olla mukana läpi myyntineuvotteluiden. Näiden avulla varmistetaan, että asiakasta on ymmärretty oikein ja luodaan asiakkaalle enemmän ymmärrystä ja luotettavuutta ostamastaan tuotteesta tai palvelusta. Tässä kohtaa on hyvin tyypillistä myös vastaväitteiden esille nousu. Myyjällä tulisikin olla valmiiksi mietitty yleisimmät vastaväitteet ja perustelut niihin. Vastaväitteiden tullessa esiin pitää antaa asiakkaalle tilaa ja aikaa kertoa oma mielipiteensä, asiakasta ei tule missään nimessä keskeyttää. Keskeyttämällä asiakas viestitään, että hänen väitteensä on merkityksetön.  

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 146-148) 

Vastaväitteiden käsittelytekniikoita 

Vastaväitteisiin vastaaminen 

  • Säilytä myönteinen ilmapiiri – muista empatia. 
  • Ennakoi vastaväitteet 
  • Valmistele etukäteen vastaukset sellaisiin vastaväitteisiin, jotka todennäköisesti nousevat esiin. 
  • Rakenna luottamusta. 
  • Rentoudu ja kuuntele – älä keskeytä. 
  • Varmista, että ymmärrät vastaväitteen – toista se. 
  • Arvioi vastaväitettä: todellinen ostoeste – tekosyy. 

Vastaväitteiden torjunta 

  • Suora torjunta 
  • Väitä melko vahvasti vastaan ja osoita, että asiakas on ymmärtänyt väärin. 
  • Epäsuora torjunta 
  • Ymmärrä asiakaan lähtökohdat, mutta pystyt esittämään vankkoja perusteita oman näkökantasi tueksi. 
  • Ei käytetä, mikäli asiakas on oikeassa. 
  • Kompensointi: jonkin ominaisuuden tarjoama etu ja hyöty kompensoivat jotakin toista puutetta. 
  • Ymmärrän… 
  • ”Ymmärrän näkökantasi… Monet muutkin ovat esittäneet samaa… Kuitenkin viime kädessä he ovat päätyneet…” 
  • Vastakysymys: käännä vastaväite kysymykseksi. 
  • Vastaa myöhemmin: pyydä lupa käsitellä vastaväite myöhemmin. 

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 151) 

Kuusi yleisintä vastaväitettä myyntityössä 

“Tuote ei ole oikea juuri meille” 

  • Kuuntele asiakasta ja koita ymmärtää, miksi asiakkaasi sanoo näin. 
  • Varmista, että olet ymmärtänyt asiakkaan tuotteen tarpeen oikein. 
  • Yritä vaikuttaa ostajaan, mutta pyri pääsemään hänen näkökulmaansa. Älä vähennä tuotteen arvoa keskittymällä vain hintaan.

”En oikein tiedä firmastanne, olen kuullut kaikenlaista…” 

  • Kertaa lyhyesti, minkälaista lisäarvoa voit tarjota. Kerro sitten muista asiakkaistanne, jotka ovat ajatelleet aluksi samoin. 
  • Mikäli palaute on negatiivista voit kiittää palautteesta ja luvata toimia asian suhteen, jonka jälkeen palaat asiakkaan haasteisiin ja tarjoamaan ratkaisua. 

”Minun täytyy puhua pomoni kanssa, en ehkä saa tätä ideaa meillä läpi” 

  • Mahdollisuus päästä puhumaan päättävän tahon kanssa. 
  • Kysy kohteliaasti nimeä.  
  • Mikäli kyseinen henkilö ei halua kertoa itse tuotteestaan esimiehelle voit esittää voisitko itse tehdä sen, senhän sinä osaat parhaiten! 

”Meillä on kamala kiire juuri nyt” 

  • Kysy voisitko soittaa hetken kuluttua uudestaan. 
  • Tee houkutteleva, lyhyen ajan voimassa oleva tarjous. 
  • Lähetä sähköpostissa uutiskirje, joten asiakas tuntee sinut seuraavalla kertaa, kun soitat hänelle! 

”Teemme jo yhteistyötä kilpailijanne kanssa” 

  • Kysy, miten he ovat päätyneet juuri kilpailijaan. Mikä heidän kanssaan on toiminut hyvin? 
  • Kerro, missä olette kilpailijoita parempia. 
  • Kerro, mitenkä mahdollinen asiakkuuden vaihto voisi hypoteettisesti tapahtua. 

”Budjetti ei riitä” 

  • Malttia – älä laske heti hintaa! 
  • Älä vähennä tuotteen arvoa keskittymällä vain hintaan. 
  • Palauta keskustelu mahdollisimman nopeasti siihen, kuinka osto on asiakkaan kannalta hyödyllinen päätös. 

(Semenoja, 2021) 

Hinnan perusteleminen 

Asiakas ostaa tuotetta, palvelua sekä luotettavuutta, ei hintaa. Hintaa ei siis kannata kammoksua. Epävarmuus myyjästä paistaa ulos asiakkaalle. Mikäli myyjä empii kertoessaan hintaa, saattaa se viestiä, että myyjä ei usko tuotteeseensa. Kuka maksaisikaan tuotteesta, johon ei löydy luottoa? Ole siis itsevarma. Älä pyytele hintaa anteeksi. 

Vaikka monesti kuullaan sanovan “hyvä myyjä myy, vaikka jäätä eskimoille”, ei tämä aina pidä täysin paikkansa. Myyjän on uskottava tuotteeseensa, jos näin ei ole, kannattaa vaihtaa tuotetta. Jos valikoimassa ei ole yhtään tuotetta, johon itse uskoo, kannattaa laittaa koko yritys vaihtoon.  

(Luukkanen, 2016) 

Myyjän ei tule vaihtaa hintaa ilman, että jokin kaupan ehto muuttuu. Oikeastaan hyvin tehty pohjatyö myynnille voi parhaimmassa tapauksessa tarkoittaa, että hinta keskustelua ei käydä ollenkaan. Asiakkaalle tulee olo, että ratkaisu on niin hyvä, että hän ostaa sen maksoi sitten mitä tahansa. Mikäli hinnan perustelu on kuitenkin myyntitilanteessa tarpeen, muista seisoa hinnan takana. Alennuksiin ei kannata sortua, sillä jos sorrut, niin sorrut myös jatkossa. Hinta kannattaakin tuoda esille aina viimeisenä, kuin jäävuoren huippuna. Erittele tarvittaessa mistä hinta koostuu, mutta tuo viimeisimpänä aina lopullinen kokonaishinta. Kun kerrot hinnan, älä lopeta lausettasi siihen. Muistuta asiakasta mitä hän hinnalla saa, tällöin asiakas ostaa hyötyjä, ei hintaa. (Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 152) 

Toisinaan myyjä saattaa joutua tilanteeseen, jolloin hintaa täytyy perustella. Usko omaan tuotteeseen auttaa tässäkin vaiheessa. Mieleesi nousee helposti asioita, jonka takia ratkaisusi on hinnan arvoinen. Olethan myynyt tuotteen tässä kohtaan jo itsellesikin. Yksi hyvä keino perustella hintaa, on myös erilaisten laskelmien kautta mm. Investoinnin takaisin maksuajalla. Jos asiakkaan on vaikea hahmottaa rahallisia hyötyjä, täytyy häntä valaista tästä lisää. Viimeisenä oljenkortena voi käyttää edullisemman ratkaisun tarjoamista. Näissä tilanteissa usein hyöty ja ominaisuus on vähäisempi. Muista siis olla avoin myös siitä.  

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 153) 

Kaupan klousaus ja jälkihoito 

Kaupan päättämisessä myyjän täytyy seurata tarkasti asiakkaan ostosignaaleja eli asiakkaan eleitä ja ilmeitä. Myyjä voi esittää kysymyksiä, jolla hän varmistaa asiakkaan ostohalun. Tässä myynnin vaiheessa on hyvä antaa asiakkaalle pieni paine, jolloin asiakas ymmärtää, että ostohetki on juuri nyt. Pienen paineen anto tapahtuu ratkaisumyynnissä siten, että myyjä pystyy perustelemaan, että olemme parhaiten sopivan ratkaisun äärellä. Painetta voi lisätä myös erilaisten houkuttimien avulla: tuotetta on varastolla vain rajallinen määrä, toimitusaika lyhenee, jos päätös tulee heti, hinta nousee tämän päivän jälkeen. Painetta ei saa luoda kuitenkaan liikaa tai liian pian. Asiakkaan ennenaikainen painostus ostosta, voi pilata myyjän mahdollisuudet kaupan teosta. Täytyy muistaa, että ostohetki on asiakkaalle riski. Kun asiakas tekee ostopäätöksen, hän samalla hylkää muut vastaavanlaiset vaihtoehdot. Myyjän tehtävä yksinkertaisuudessaan onkin pienentää tätä asiakkaan kokemaa riskiä ja epävarmuutta. Taitava myyjä kertaa asiakkaalle jo aikaisemmin esiin nousseet ratkaisun hyödyt, joista he ovat olleet yhtä mieltä.  

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 155) 

Kaupan pyytämisen pelko on myyjälle melko yleinen vaiva. Hyvin tehdyn pohjatyön jälkeen, olisi kuitenkin tuhlausta jättää pyytämättä kauppaa. Yksi isoin syy siihen, että kaupan pyytäminen tuntuu vaikealta, on torjutuksi tulemisen pelko. Kokenut myyjä kuitenkin kasvattaa kuoren tätä vastaan, eikä ota kieltoa henkilökohtaisesti. Hyvä myyjä jättää myös itsensä tarjolle, vaikka asiakas ei ostaisikaan. Jätä omat tai pyydä asiakkaan yhteystietoja, jotta voitte olla yhteydessä myöhemmin uudelleen. Näissä tilanteissa ystävällisyys, pilke silmäkulmassa tai huumori, voivat toimia ratkaisevina tekijöinä. On hyvä pitää mielessä, että joskus kysymys on ajoituksesta. Tämän takia myyjän ei koskaan kannata loukkaantua, vaikka asiakkaan vastaus kauppaa pyydettäessä olisikin kielteinen.  

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 156) 

Kaupan kuitenkin synnyttyä on tärkeää jatkuvuuden kannalta hoitaa asiakkaalle lupaamat asiat kunnialla maaliin. Asiakas alitajuntaisesti etsii myös vahvistusta tekemälleen ostopäätökselle, jonka takia on ratkaisevaa itsetunnon kannalta se, että tuote tai palvelu toimitetaan sovitusti. Mikäli asiat eivät suju sovitusti tyypillisesti tyytymätön asiakas kertoo huonoista kokemuksistaan enemmän eteenpäin kuin tyytyväinen asiakas. Reklamaatiot on siis syytä hoitaa kunnolla, sillä ne voivat parhaassa tapauksessa jopa kasvattaa asiakkaan uskoa myyjäyritykseen tai ainakin palauttaa sille tasolle millä se oli. Hyvällä jälkihoidolla asiakkaastasi voi tulla edustamasi yrityksesi ”myyjä” ilman, että hän sitä edes itse huomaakaan. Keskity siis siihen, että asiakas on varmasti tyytyväinen kaupan teon jälkeenkin, niin saat rakennettua kestäviä ja pitkiä asiakassuhteita!  

(Hänti, Kairisto-Mertanen, Kock, 2016, sivu 158) 

Pohdinta 

Onnistunut myyntitilanne päättyy kaupan tekoon. Taitava myyjä ei luovuta ensimmäisen ei:n kohdalla, vaan palaa takaisin ja selvittää mistä asiakkaan empiminen johtuu. Joskus on hyvä antaa asiakkaalle tilaa kertoa mikä häntä vielä mietityttää. Itse olemme näissä tilanteissa hypänneet takaisin kartoitukseen kysymällä avoimen kysymyksen: “Mikä teitä mietityttää”. Voimmekin siis jälleen kerran tulla tulokseen, että tarvekartoitus on ratkaisumyynnin tärkein osa. Asiakkaan kuuntelu ja ymmärtäminen ovat onnistumisen avainasemassa. Myyjän on erittäin tärkeätä huomata, kuinka erilaisia asiakkaita lähestytään. Toisille toimii tilan ja ajan antaminen, toiset saavat rohkeutta myyjän päättäväisyydestä. Kuuntele asiakastasi, ole oma itsesi, älä pelkää pyytää kauppaa.  

 

Lähteet: 

Hänti S, Kairisto-Mertanen L, Kock H, 2016. Oivaltava myyntityö – asiakkaana organisaatio kirja. 

Luukkanen J, 2016. Mitä myynti on? Mitä myynti on? – Huippumyynti Viitattu 24.4.2022 

Semenoja M, 2021. Näin kohtaat vastaväitteet myyntityössä: Kuusi yleisintä esimerkkiä Viitattu 24.4.2022 https://www.salesforce.com/fi/blog/2021/vastavaitteet-myyntityossa.html

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close