Koiran nälkä on yksinkertainen ongelma, joka ratkeaa antamalla ruokaa. Jonkun täytyy huolehti, että koiranruokaa on ja huolehtia ruuan antamisesta. Monet tämän päivän ongelmat ovat monimutkaisempia ja usein kompleksisia. Asiakkaan kysymän tarpeen tuottamisen prosessiin ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan se elää. Kompleksiset ongelmat vaativat myös kompleksisia ratkaisuja. Olemmeko siihen valmiita? Mitä jos ei osata löytää ongelman vaatimia ratkaisuja?

Lentokentän rakentaminen lähtökohtaisesti voisi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta ratkaistavalta yhtälöltä. Berliinin–Brandenburgin lentoaseman entiset ja nykyiset rakennuttajat voisivat olla eri mieltä. Kentän rakennustyöt alkoivat 2006 ja kentän piti valmistua 2011. Useiden eri vaiheiden jälkeen kenttä valmistui lokakuussa 2020, eli 9 vuotta myöhässä ja yli 4 miljardia euroa yli budjetin maksaneena. Lentokenttä ei muistuta ollenkaan alkuperäisiä suunnitelmia. (Mahlamäki 2020.)

Ei se paljon paremmin meillä Suomessakaan mene. Länsimetron ensimmäinen ja toinen vaihe ovat myöhästyneet useita vuosia sekä tuoneet paljon ylimääräisiä kuluja. Pelkästään viivästyksistä johtuvan korvaavan bussiliikenteen on arvioitu maksavan lähes kaksi miljoonaa kuussa. (Moilanen 2016). Länsimetron tarinaa vaikutti sen verran sekavalta, että mielenkiinnolla seuraan, milloin Länsimetron toinen vaihe todellisuudessa valmistuu. Viimeisten arvioiden mukaan tämä tapahtuisi vuonna 2023.

Ihan oman esseen voisi kirjoitta Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushankkeesta. 2005 vuonna aloitetun voimalan rakennustyöt piti olla alkuperäisten arvioiden mukaan valmiina 2009. Tämän hetken arvoiden mukaan voimalassa alkaa sähköntuontanto vasta 2022 helmikuussa (Pukkila 2020). Muutamia euroja on sinnekkin mennyt arvioitua enemmän. Mikä näitä kaikkia yhdistää?

Kaikkien hankkeiden arvioissa on kommentteja, että avainhenkilöillä ei ollut kokemusta suurten rakennusprojektien johtamisesta. Kaikkien hankkeiden suuri koko ja uuden tekniikan käyttö aiheuttivat haasteita. Monia teknologioita ja valmistusmenetelmiä ei ollut aikaisemmin käytetty missään tai ainakaan yhdessä nyt käytettävien materiaalien kanssa. Kaiken lisäksi viestintä hankkeessa osaltuvien toimijoiden välillä ei toiminut ja jokaisen tavoite oli saada mahdollisimman iso laskutus. Olisiko jälkiviisaana hankkeilta voinut olettaa mitään muuta kuin haasteita? Olisiko joku josta ottaa mallia?

Tampereen Rantatunneli on palkittu vuoden  2016 RIL-palkinnolla, PRY:n Vuoden projekti 2017 palkinnolla ja maailman parhaana suuren mittaluokan projektina, josta se sai pääpalkinnon IPMA Global Awards -tilaisuudessa 30.10.2018 (Staal-Ong n.d.) Tampereen Rantaväylän tunneli on Suomen pisin maantietunneli ja merkittävän kokoinen myös maailman mittakaavassa. Vaativan rakennushankkeen onnistuminen perustui eri osapuolten saumattomalle yhteistyölle ja kyvylle ratkaista vauhdissa vastaantulevia ongelmia. Rantatunneli saatiin valmiiksi kustannustehokkaasti ja aikataulusta edellä, laadusta tinkimättä. (Järvinen n.d.) Mielenkiintoinen lähestymiskulma Tampereen Rantatunneli hankkeessa. Saitko kiinni ideasta?

Rantatunneli hankkeessa ollaan ilmeisesti ymmärretty, että kompleksissa hankeissa ei voida etukäteen ratkaista kaikkia eteen tulevia ongelmia, kun niitä ei vielä edes tiedetä. Kaikki on lähtenyt siitä, että luodaan yhteistyöllä kyky ratkaista eteentulevia ongelmia. Onnistuminen vaati tekijöiltään lukemattomien rakentamiseen liittyvien yksityiskohtien yhteensovittamista sekä monialaista riskien ennakointia ja hallintaa ensimmäisestä suunnittelutyöpajasta alkaen (Järvinen n.d). Näin maalaisjärjellä tämähän kuulostaa ihan loogiselta. Ratkaistaan ongelmia yhdessä kaikkien hankkeessa olevien toimijoiden kanssa, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tampereen Rantatunneli hankkeen innoittamana moni yksityinen ja julkinen rakennuttaja on ottanut käyttöön allianssin rakennusprojektien yhteistoimintamallina (Järvinen n.d). Uskon tämän olevan hyvä ja tervetullut ratkaisu isoihin kompleksisiin ongelmiin. Uudenlainen, tiivistä yhteistyötä edellyttävä toimintatapa vaatii tilaajalta rohkeutta, mutta myös resursseja ja osaamista osallistua hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen laajasti ja tiiviisti (Järvinen n.d). Kysymys ehkä kuuluukin, onko rakennushankkeiden tilaajat valmiita tarkastelemaan ja muuttamaan omia toimintamalleja?

Järvinen, V. n.d. Tampereen Rantatunneli – Maailman parhaana palkitussa allianssissa luotiin teknisiä innovaatioita ja uutta projektikulttuuria. https://www.ains.fi/asiakastarinat/tampereen-rantatunneli-allianssin-malliesimerkki

Karhu, J. 2019. Allianssimalli rakentamisessa – 10 kysymystä ja vastausta yhteistoiminnallisesta toteutusmuodosta. https://www.ains.fi/asiantuntija-artikkelit/allianssimalli-rakentamisessa-10-kysymysta-ja-vastausta

Mahlamäki, H. 2020. Berliinin uusi lentoasema avattiin yhdeksän vuotta myöhässä, eikä se muistuta pätkääkään edeltäjäänsä. Luettu 12.5.2021. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006704676.html

Moilanen, K. 2016. Espoon valtuusto ei saanut uutta tietoa länsimetron aikataulusta – korvaava bussiliikenne maksaa lähes kaksi miljoonaa kuussa. Luettu 12.5.2021. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002928143.html

Pukkila, T. 2020. Olkiluoto kolmoselle viimein aikataulu: säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa vuonna 2022. Luettu 13.5.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11516011

Staal-Ong, Pau. n.d. IPMA announced Project Excellence Awards Winners 2018!. https://www.ipma.world/news/ipma-announced-project-excellence-awards-winners-2018/