Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Ränkkää vaatebrändi



Kirjoittanut: Jasmiina Servo - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kohti kestävää vaatetuotantoa -koulutus
Maija Lumme / Eettisen kaupan puolesta ry
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Ränkkää vaatebrändi

 

Tekstiilijätteen määrä ja osuus yhdyskuntajätteestä ovat olleet kasvussa 2000-luvun loppupuolella. Vuonna 2015 Suomessa vaatetta ja kodintekstiilejä kulutettiin noin 70 000 tuhatta vuodessa. (Suomen ympäristökeskus 2015.) Tänä vuonna pikamuodin vastuullisuudesta on puhuttu paljon. Tästä huolimatta muotiyritys LPP Group teki myyntiennätyksen Triplan kauppakeskuksen avajaisissa. Suomalaiset sanovat arvostavansa kotimaista ja vastuullista työtä. Se ei kuitenkaan näy ostokäyttäytymisessä, kertoo muotioikeuden väitöstutkija kirjailija Heidi Härkönen. (Yle 2019.)

Muotiteollisuus vastaa kahtakymmentä prosenttia maailman jätevesistä ja kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Tämä tarkoittaa lukujen olevan enemmän kuin kaikkien kansainvälisten lentojen ja meriliikenteen päästöt yhteensä. Ympäristövaikutusten lisäksi muotiin liittyy vaarallisia työoloja, jotka johtuvat vaarallisista prosesseista ja tuotannossa käytetyistä vaarallisista aineista. Korkeat aika- ja   kustannuspaineet kohdistuvat toimitusketjun kaikkiin osiin. Työoloihin liittyy vaarallisuuden lisäksi pitkät työajat ja matala palkka. (Unece.)

Kiistatta vaate- ja muotiteollisuudesta on kehittynyt yhteiskunnallinen ongelma. Miten erottaa joukosta vastuullinen vaate? Kuinka yrittäjänä toimia vastuullisesti vaateteollisuudessa?  Moni yritys julistautuu vastuulliseksi, mutta kuitenkin kuluttajan harteille jää vastuullisuuslupausten kriittinen tarkastelu ja vertailu. Tässä esseessä tutustutaan riippumattoman hollantilaisen Rank a Brand -järjestön kehittämään kriteeristöön brändin vastuullisuudesta.

 

Rank a Brand

 

Hollantilaisen Rank a Brand -järjestön kehittämässä kriteeristössä on kolme kategoriaa: ilmasto, ympäristö sekä työ- ja ihmisoikeudet. Näistä kategorioista on mahdollisuus saada maksimissaan yhteensä 34 pistettä. Kriteerit perusteluineen ovat avoimesti kaikkien saatavilla järjestön nettisivuilla. Kriteereitä kehitetään säännöllisesti. Rank a Brand -arvioinnissa brändit jakautuvat viiteen kategoriaan A-E saamiensa pisteiden mukaisesti. Viisi luokkaa ovat:

– A (25-34): Osta pois

– B (19-24): Suunta on oikea

– C (12-18): Kohtuullinen, vielä on petrattavaa

– D (6-11): Ensiaskeleet otettu, pitää tehdä enemmän

– E (0-5): Pidä lompakko vielä taskussa. (Eettisen kaupan puolesta ry 2019.)

 

Yrityksen ilmastotoimet (maksimissaan 6 pistettä)

 

Ilmastotoimet -kohdassa huomioidaan yrityksen hiilijalanjälki. Näitä ovat yrityksen suorat päästöt, muualta ostettu sähkö se muut epäsuorat päästöt. Osion kysymyksissä näkyy esimerkiksi yrityksen käyttämä sähkö ja pisteitä saa uusiutuvan energian käytöstä. 100 prosenttisen uusiutuvan energian käyttötieto ei sellaisenaan riitä. Prosenttiosuuksien lisäksi tulisi kertoa lähteet. Rank a Brand -kriteeristön mukaan uusiutuviksi energialähteiksi lasketaan aurinko- ja tuulivoima sekä ekosertifioitu vesivoima (EKOenergia). (Eettisen kaupan puolesta ry 2019.)

 

Kuva: Ränkkää ilmastotoimet (Lumme 2019).

 

Yrityksen ympäristötoimet (maksimissaan 12 pistettä)

 

Ympäristötoimet kohdassa pisteitä tulee vastuullisesti tuotettujen raaka-aineen käytöstä. Tallaisiä materiaaleja ovat esimerkiksi luomupuuvilla, -hamppu ja -pellava, kierrätyskuidut, Tencel sekä Lyocell. Lisäksi tässä kohdassa kiinnitetään huomiota haitallisten kemikaalien käyttökieltoon ja kiellon seurantaan, käytettyihin pakkausmateriaaleihin, pienentyneen jätejalanjäljen raportoimiseen ja toimista vaatteiden elinkaaren pidentämiseksi tai kierrätyksen parantamiseksi.

Osa brändeistä kertoo ympäripyöreästi käyttävänsä vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita, mutta ei kerro niiden osuutta kaikista käytetyistä raaka-aineista. Pisteiden saaminen tästä kohdasta edellyttää avoimuutta koko tuotannon vastuullisten raaka-aineiden osuudesta. Pisteiden saaminen tapahtuu porrastetusti sen mukaan, onko vastuullisia raaka-aineita käytetty vähintään 5%, 10%, 25%, 50%, 75% vai 90%. Pisteytyksessä otetaan huomioon yrityksen kokonaishankinnat. Yhdestä luomumallistosta välttämättä tule pisteitä, ellei raportista käy ilmi, mikä sen osuus on kaikesta raaka-aineesta. (Eettisen kaupan puolesta ry 2019.)

Kemikaalien raportoinnista pisteitä saavat yritykset, jotka toimivat matalan riskin maissa. Matalan riskin maat tarkoittavat sitä, että ympäristölainsäädännön tason ja valvonnan arvioidaan olevan riittäviä. Useat yritykset julkaisevat listan kielletyistä kemikaaleista (RSL – restricted substance list). Tämä ei kuitenkaan kerro riittävästi siitä, miten kemikaalien käyttöä valvotaan tuotannon osalta niin kutsutuissa riskimaissa. Näin ollen kieltolista ei yksistään ole riittävä varmistamaan koko tuotantoketjun läpäisevää valvontaa ja suojelemaan ympäristöä sekä työntekijöitä. (Eettisen kaupan puolesta ry 2019.)

Yrityksen ympäristötoimet -osuudessa kiinnitetään huomiota myös yrityksen käyttämiin pakkausmateriaaleihin, sen tuottamaan jätemäärään sekä jätejalanjäljen pienentämiseen. Lisäksi yrityksen toimiin vaatteiden elinkaaren pidentämiseen (kerääminen, kierrättäminen, korjaaminen) kiinnitetään huomiota. (Eettisen kaupan puolesta ry 2019.)

Kuva: Ränkkää ympäristötoimet (Lumme 2019).

 

Työelämä- ja ihmisoikeudet (maksimissaan 16 pistettä)

 

Työelämä- ja ihmisoikeudet -osuus on eniten pisteitä sisältävä osuus. Osuuteen kuuluvat:

– yrityksen eettinen ohjeistus

– yrityksen eettisen ohjeistuksen toteutumisen seuranta

– korjaavista toimenpiteistä raportointi

– valitusmekanismin olemassaolo ja seuranta

– vastuullisuusjärjestelmän jäsenyys

– tuotannon monitorointi

– tehdaslistojen julkaiseminen

– työntekijöiden oikeus elämiseen riittävään palkkaan

– alihankintasuhteiden keskittäminen ja pituus. (Eettisen kaupan puolesta ry 2019.)

Code of Conduct eli eettinen ohjeistus ei riitä yksistään takaamaan hyviä työoloja tai ihmisoikeuksien toteutumista. Eettisen ohjeistuksen tueksi tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä ja valvontaa, josta tulisi kertoa kuluttajalla mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja avoimesti. Monet brändit teettävät vaatteita niin kutsutuissa riskimaissa. Tämä edellyttää toimia elämiseen riittävien palkkojen ja hyvien työtulojen turvaamiseksi. Tästä osuudesta voi saada pisteitä porrastetusti riippuen siitä, kuinka suuri osa tuotannosta tapahtuu matalan riskin maissa. Matalan riskin maita ovat esimerkiksi Suomi, Viro, Liettua ja Portugali. Jopa osa Euroopan maista luokitellaan kohonneen riskin maiksi. Näitä ovat esimerkiksi Latvia ja Portugali. Verisk Maplecroftin riskimaalistausta käytetään Rank a Brandissä. (Eettisen kaupan puolesta ry 2019.)

Yrityksen, joka tuottaa riskimaassa vaatteita olisi sitouduttava elämiseen riittävään palkkaan julkisesti, luoda toimintamalleja tämän saavuttamiseksi ja raportoida edistyksestä avoimesti. Sosiaalisen vastuun valvontajärjestelmä Amfori BSCI ei täytä vaatimusta kansalaisyhteiskuntaa osallistavan vastuujärjestelmän jäsenyydestä. Amfori BSCI:n auditointikäytäntöihin ovat puuttuneet kansalaisjärjestöt. Läpinäkyvän tuotannon lähtökohta on tehdaslistojen julkaiseminen. Tulevaisuudessa olisi toivottavaa julkaista tieto myös tavarantoimittajien alihankkijoista. (Eettisen kaupan puolesta ry 2019.)

Kuva: Ränkkää työelämä- ja ihmisoikeusasiat (Lumme, 2019).

 

Vastuullisuus ja läpinäkyvyys suomalaisissa vaatebrändeissä

 

Osallistuessani Eettisen kaupan puolesta ry:n järjestämään Kohti kestävää vaateteollisuutta -koulutukseen saimme lyhyen luennon jälkeen tehtäväksemme ränkätä Rank a Brand -kriteereillä itse päättämme vaatebrändin. Valitsin tutkittavaksi PaaPii Designin. PaaPiin päätuote ovat kangasmallistot, joiden rinnalle he ovat julkaisseet vaatemallistot vauvoille, lapsille ja naisille. PaaPii kertoo liiketoimintansa kulmakiviä olevan eettisyys, ekologisuus ja kotimaisuus. Valmistuotteet ommellaan Suomessa, Kokkolassa. Materiaaleina he kertovat käyttävänsä luomupuuvillaa. Kankaiden väriaineiden he kertovat olevan iholle sopivia, turvallisen tekstiilin standardien mukaisia. PaaPiilla on tuotantotilojen katolle asennetut aurinkopaneelit, jotka tuottavat päästötöntä energiaa toimitilojen tarpeisiin. (PaaPii Design.)

Yrityksestä oli kaiken kaikkiaan jäänyt erittäin positiivinen kuva itselle ekologisuuden, eettisyyden ja kotimaisuuden saralla. Ompelutyön tekeminen Suomessa poistaa monia haasteita työelämä- ja ihmiskunta -osuudesta ränkkäyksestä. Nettisivuilta ei kuitenkaan käynyt ilmi kankaiden tuotantoprosessi, esimerkiksi mistä tulevat puuvilla, missä se värjätään ja painetaan? Myös luomupuuvillan prosentuaalisesta käytöstä olisi ollut hyvä olla verkkosivuilla lisätietoa. Aurinkopaneelit ovat positiivinen juttu, mutta kuinka paljon toimitilojen tarvitsemasta sähköstä se kattaa? Kankaiden väriaineiden mainittiin olevan turvallisen tekstiilin standardien mukaisia. Kouluttajana toiminut Maija Lumme (2019) mainitsi, että tämä ei yksistään vielä kerro kauheasti. Toimitaan siis turvallisten tekstiilien suhteen lain määräämien puitteiden rajoissa, mutta mitä muuta väriaineiden turvallisuuden eteen on tehty? Jokaisella yrityksellä on kuitenkin velvollisuus noudattaa lakia. Se on minimivaatimus, mitä pitäisi tapahtua jokaisessa yrityksessä.

Ränkkäämisen jälkeen kävimme kierroksen, jossa jokainen kertoi tarkastelemansa vaatebrändin tuloksia. Oli yllättävää, miten paljon mielikuvilla saa rakennettua asiakkaalle tunteen, että yrityksen toiminta on ekologista ja vastuullista. Suomalaisuus yhdistetään helposti tähän kahteen sanapariin. Yrityksien ympäripyöreät maininnat nettisivuilla eivät tässä kohtaa vakuuta. Yrityksen olisi hyvä olla näistä kertoessaan asioissa faktapohjaisempi ja läpinäkyvämpi. Valmista ei tarvitse olla, mutta maininta vastuullisuutta edesauttavista toimista luo asiakkaalle tunteen, että yritystä kiinnostaa panostaa. On tärkeätä tietää oman yrityksensä lähtökohdat, jotta toimia voidaan kehittää jatkossa ekologisempaan ja eettisempään suuntaan.  Rank a Brandissä pisteitä ei siis tipu, vaikka asioita tekisi kuinka hyvin, mutta niistä ei kerro. (Lumme 2019.)

Eettisen kaupan ry (2019) julkaisi 17.4.2019 selvityksen, jossa se oli vertaillut 23 suomalaisen vaatebrändin vastuullisuutta. Yksikään tarkkailtavista vaatebrändeistä ei ylettänyt A-luokitukseen. B-luokitukseen ylsi yksi, C-luokitukseen kaksi, D-luokitukseen kahdeksan ja E-luokitukseen kaksitoista.  Parannettavaa siis todella on.

 

Yrittäjän vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa

 

Mielestäni kuluttajalle ei voi asettaa kaikkea vastuuta, vaan yritysten tulisi toiminnassaan olla avoimempia. Yrittäjien on mahdollista muuttaa maailmaa ja luoda uutta. Yrittäjillä on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden tekemiseen sekä ratkaisujen löytämiseen globaaleihin ongelmiin. Olen itse ollut luomassa äitini kanssa FransAmanda nimistä vaatebrändiä. FransAmanda keskittyy tekemään leikki-ikäisille pojille vaatteita eettisesti ja kestävästi. Seuraaviin asioihin aiomme kiinnittää huomiota tulevaisuudessa toiminnassamme, markkinoinnissa ja viestinnässämme:

– vaatteet ommellaan täysin Suomessa

– kerrotaan rehellisesti kankaiden alkuperä ja tuotantoketju, tarvittaessa vaaditaan kankaan tuottajilta yksityiskohtaista tuotantoketjua

– uusiutuvan sähkön käyttö eli 100% tuulivoiman hyödyntäminen

– kankaiden ja vaatteiden mallien valinnassa kestävyys, ajattomuus ja kierrättäminen lapselta toiselle

–  kankaiden materiaalien käytön prosenttiluvut esille

– minimoidaan leikkausvaiheessa kankaiden hukkapalojen tuleminen ja tekstiilijäte hyödynnetään

– hinnan muodostumisessa avoimuus.

 

Palaan vielä muotioikeuden väitöstukijan Heidi Härkösen kommenttiin siitä, että arvostus kotimaista ja vastuullista työtä kohtaan ei näy ostokäyttäytymisessä (Yle 2019). Kuinka moni suomalainen oikeasti tietää, mitä vastuullisuus tarkoittaa tai mikä on kotimaista työtä? Kuinka moni tietää, että saadakseen Avainlippu-merkin, tulee vain 50% tuotteen tai palvelun valmistamisesta tapahtua Suomessa (Suomalaisen työn liitto)? Siinä missä erilaiset yhdistykset ja kampanjat voivat lisätä tietoisuutta kotimaisuudesta ja vastuullisesta työstä niin yritykset voivat tehdä samaa omassa toiminnassaan, viestinnässään ja markkinoinnissaan. Tässä vaiheessa ympäristökriisiä ei kenelläkään ole lupaa sysätä vastuuta muualle. Vastuullisuus lähtee meistä jokaisesta. Meidän tulee olla niitä edelläkävijöitä, joita haluamme tässä maailmassa nähdä.

 

Lähteet

 

Eettisen kaupan puolesta ry. 2019. Rank a Brand. Suomalaisten vaatebrändien ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyön läpinäkyvyys. Julkaistu 17.4.2019. Luettu 14.12.2019. https://eetti.fi/wp-content/uploads/2019/04/Eetti_Rank_a_Brand_4_2019.pdf

Lumme, M.  Vastuullisuusasiantuntija. 2019. Kohti kestävää vaatetuotantoa. Koulutus. Eettisen kaupan puolesta. 16.11.2019. Pääkirjasto Metso. Tampere.

Suomalaisen työn liitto. N.d. Avainlippu. Luettu 16.12.2019. https://suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/

Suomen tekstiili & muoti. 2019. Eettisen kaupan puolesta ry selvitti suomalaisbrändien vastuullisuutta – mitä arviointi kertoo. Julkaistu 17.4.2019. Luettu 14.10.2019. https://www.stjm.fi/uutiset/eettisen-kaupan-puolesta-ry-selvitti-suomalaisbrandien-vastuullisuutta-mita-arviointi-kertoo/

Suomen ympäristökeskus. 2015. Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXTJÄTE). Julkaistu 22.1.2015. Päivitetty 2.1.2019. Luettu 14.12.2019. https://www.syke.fi/hankkeet/texjate

Unece. N.d. Fashion is an environmental and social emergency, but can also drive progress towards the Sustainable Development Goals. Luettu 14.12.2019. https://www.unece.org/info/media/news/forestry-and-timber/2018/fashion-is-an-environmental-and-social-emergency-but-can-also-drive-progress-towards-the-sustainable-development-goals/doc.html

Yle. 2019. Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: ”Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan” – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset. Julkaistu 30.10.2019. Luettu 14.12.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11037469

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close