Tampere
25 Nov, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Rakennusala muutoksen alla



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Olen pitkästä aikaa kaunistamassa eri yritysten toimitiloja. Muokkaan tilat uusiksi valokuvatapeteilla, uusilla raikkailla väreillä ja liitutaulumaalilla asiakkaan toivomalla tavalla. Teen jotain konkreettisen näkyvää, fyysisesti raskasta ja juuri sitä missä olen hyvä. Joudun kuitenkin miettimään useaan kertaan, mitä tämä ala, josta aikoinaan halusin pois antaa enää minulle?

Selkeimmät syyt olivat ammattitaidon ylläpitäminen, raha ja kunnioitus minua tarvitsevaa yritystä kohtaan. En halunnut menettää hyvää asiakassuhdettani. Nautin paluustani tuttuun työympäristöön, nyt saan tehdä duunarin hommia, tavata vanhoja ihania työkavereitani, suunnitella itse työni ja aikataulutuksen, pistää popit täysille, antaa mielen levätä ja laittaa kroppani koville. Pian muistiin palasi myös ne syyt miksi halusin vaihtaa alaa ja kouluttautua uudelleen ja sitä kautta kolmen vuoden takaiseen Proakatemian hakuvideoon, jossa kiteytän nämä asiat.

Vaikka juuri tämä yrittäjä on mielestäni hyvä tyyppi ja henkilö, jonka kanssa kaikki on sovittavissa, ei asia ole aina näin. Kyllästyin aikoinaan työmaiden huonoon organisointiin, olemattomaan johtamiseen ja suunnitelmien puuttumiseen. Jokainen hoiti oman osansa, työn valvonta oli olematonta, aikataulut lipsuivat ja työn jälki oli satunnaisesti karseaa, kiristyneen aikataulun aiheuttaessa työvaiheiden oikomista. Kokonaisuus ei ollut kenenkään hoidossa, budjetti ja deadlinet venyivät jatkuvien korjauskierrosten ansiosta ja työntekijät turhautuivat epämääräiseen informaatioon ja toisten jälkien korjaamiseen. Olisin halunnut korjata niin montaa asiaa, mutta minulla ei ollut siihen työkaluja, eikä varsinkaan tarpeeksi vaikutusvaltaa, jotta olisin voinut vaikuttaa asioihin. Tämä oli yksi suurimpia syitäni hakea yrittäjyyden ja tiimijohtamisen linjalle.

Omakohtaista kokemusta näistä ongelmista löytyy, jopa Tampereen yhdestä isoimmasta rakennushankkeesta, jossa sekä rakennuttaja, että maalausalan urakoitsija olivat erittäin tunnettuja ja isoja toimijoita Suomessa. Ainakin pintakäsittelyn puolelta jäi olo, että paremmalla suunnittelulla olisi maalannut jo kaksi samanlaista rakennusta, jos korjauskierrokset olisi voitu välttää ja johtaja olisi ollut kartalla kokonaisuudesta.

Onneksi muutkin nostavat nyt asiaa esiin. Oona Lohilahti on kirjoittanut Helsingin sanomiin artikkelin 2.9.2017 otsikolla: Rakennusalalla työn tuottavuus ei ole juuri kasvanut 40 vuodessa – ongelmana on ollut vuoropuhelun puute.

Rakennuslehti julkaisi saman artikkelin omilla sivuillaan ja täydensi asiaa omalta osaltaan otsikolla: Rakennusalalla työn tuottavuus ei ole kasvanut 40 vuodessa – onko allianssista tai leanista apua?

Artikkelissa käy ilmi omien ajatuksieni lisäksi jatkuva riitely, kunnollisten sopimuksien ja tavoitteiden puuttuminen sekä kokonaisuutta tukevat prosessit. Artikkelissa mietitään voisiko allianssista tai leanista löytyä ratkaisu näihin pulmiin. Ei yhtään hullumpi ajatus ja mielestäni kaikkea tulisi kokeilla, noin vanhoihin aikoihin jämähtäneellä alalla.

”Allianssissa kaikki ammattiryhmät ovat alussa mukana selvittämässä lähtötietoja, suunnitelmien toimivuutta, aikatauluja ja yhteistä tavoitetta. Tämä vähentää yllätyksiä töiden edetessä. Allianssi-mallista esimerkkinä on Tampereen uusi rantatunneli, joka valmistui puoli vuotta etuajassa”.

Allianssista on siis saatu jo hyviä kokemuksia ja se on osoittanut toimivuutensa. Jos tämä auttaa rakennuttajia ja urakoitsijoita, miksei sitä käytetä enempää? Tähän artikkeli antoi itselle täysin odottamattoman vastauksen. YIT:n tuottavuusloikkahankkeen vetäjä Maarit Sääksi kertoo vuorovaikutustaitojen olleen allianssin suurin kompastuskivi. Eli ne taidot joita me opiskelemme päivittäin akatemialla. Tämä onkin kiinnostavaa ja itseasiassa ihan järkeenkäypää, kun miettii tarkemmin. Työmaan valmistumiseen vaaditaan suuri määrä eri alan tekijöitä, johtajia, tarkastajia ja säännöksiä ja näiden kaikkien yhteistyötä ja saumatonta viestintää. Ihmisten välisiä kohtaamisia on paljon eikä väärinkäsityksiltä voi välttyä, varsinkaan jos sitä ei ole organisoitu millään tasolla. Selkeän viestinnän ja avoimen johtajuuden puute kasaa ongelmia toistensa päälle, eikä enää missään ole tolkkua.

Jos hyvillä kuuntelutaidoilla ja avoimella kommunikoinnilla voidaan pienentää koko rakennusalan ongelmakohtia ja lisätä sen tuottavuutta, saattaa entisellä maalarilla ja nykyisellä akatemian kasvatilla olla tulevaisuudessa aivan uusi liiketoimintamalli, alalla joka melkein jäi taakse.

Lähteet:

Rakennusalalla työn tuottavuus ei ole kasvanut 40 vuodessa – onko allianssista tai leanista apua?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close