Tampere
20 Jan, Wednesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Rakastu flowhun



Kirjoittanut: Sanna Tahlo - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Rakastu flowhun

 

”Ei ole tärkeää, kuinka paljon olet fyysisesti läsnä. Se on tärkeää, kuinka paljon työskentelet täydellä potentiaalillasi. Työskennellessäsi tunnin flow-tilassa saat todella jotain aikaan”

-Tom DeMarco & Timothy Lister

Imussa

 

Kello on jo 12.40 ja nyt on itsenäisyyspäivä. Maltoin juuri ja juuri käydä lenkillä ja aloittaa vapaapäivän saunalla, kun tunsin, että inspiraatio iski. Nyt täytyy kirjoittaa. Tuntematon Sotilas pauhaa taustalla, juon kahvia ja näpytän tietokonetta. Nyt se alkaa. Flow.

 

Flow-tilassa kehoon välittyy useita positiivisia hormoneja, kuten dopamiinia, serotoniinia, endorfiinia ja noradrenaliinia. Esimerkiksi dopamiini edistää luovuttaa sekä oppimista ja saa aikaan hyvänolontunnetta. (Virolainen & Virolainen 2016, 203).

 

Yksinkertaisuudessaan flow-tilassa haasteet ja taidot ovat tasapainossa. Tehtävät eivät ole liian vaikeita, mutta eivät myöskään liian helppoja.

 

En tiedä pystyvätkö muut ihmiset samaistumaan siihen, että tietää pystyvänsä saavuttamaan flow-tilan tai tunnistamaan, koska se on mahdollista. Itse tunnistan sen, kun saan kiinni inspiraatiosta esimerkiksi esseiden osalta, ja sanoja alkaa tulvimaan mieleen. Tiedän, että jos nyt istun tietokoneen ääreen, pystyn uppoutumaan tehtävään täysiin, enkä malta edes syödä, kun virtaus vie mukanaan.

 

Flow ei kuitenkaan ole minullekaan itsestäänselvyys ja siitä saattaa nauttia jopa liian harvoin. Siksi haluankin vaalia sitä ja nauttia inspiraatiosta sekä työnimusta, kun siihen pääsee. Kun sen kokee, sen ymmärtää. Sitä kannattaa tavoitella. Nytkin olen kirjoittanut jo pari tuntia, ajatuksia ja tekstiä syntyy pienellä ponnistelulla, ei kuitenkaan liian helposti tai ilman motivaatiota ja inspiraatiota, niin että tuntuisi ihan tervan juomiselta. Koen, että haasteet ja taidot ovat balanssissa. En pääse liian helpolla.

 

Onnea

 

Ihmiset kokevat flow-tilan useammin työssä kuin vapaa-ajalla. Työ tarjoaa haasteita, ja se on aktiivista tekemistä. Henkilöt, jotka kokevat työssään flow-tilan, ovat motivoituneempia, sitoutuneempia ja onnellisempia työssään. Flow-tilan kokeminen edistää myös hyvinvointia. (Virolainen & Virolainen 2016, 205).

 

Tässä samalla siis edistän hyvinvointia ja omaa onnellisuuttani. Ajatella.

 

Minimoi ahdistus ja tylsistyminen

 

Mihály Csíkszentmihályi on psykologi, joka nimesi flow-tilan, virtauksen, joka tuottaa onnellisuutta, kun taidot ja haasteet ovat tasapainossa. Koen, että yksilönä, itse voi vaikuttaa siihen hakeutuuko tehtäviin, joista löytää haasteiden ja taitojen tasapainon, ja koen asennoitumisen sekä motivaation tässä merkityksellisenä.

 

Motivaation ja oikeiden tulokulmien löytäminen erilaisiin tehtäviin saattaa helpottua, kun tutustuu itseensä lisää. Tähän vinkkaan työkaluksi Reissin motivaatioprofiilin tai testaamaan (the 24 character strengths) vahvimmat luonteen ominaisuudet.

 

Ja vinkvink, muistakaa kasvun asenne.

 

Koska opiskelemme yrittäjyyttä ja tiimijohtamista koen merkityksellisenä myös johtajan, tiimijohtajan, valmentajan tai esimiehen roolin työnimun ja virtauksen edistämisessä. Ja miksei tiimiläisenkin.

 

Esimies voi edistää henkilöstön pääsemistä flow-tilaan varmistamalla, että henkilöstö työskentelee tehtävien parissa, joissa he kykenevät hyödyntämään kykyjään tehtävien haasteita vastaavalla tasolla. Oppiminen, kehittyminen ja kasvu koetaan palkitsevina sekä iloa tuottavina tekijöinä. (Virolainen & Virolainen 2016, 206).

 

Mielestäni olennaista on avoin keskustelu, palaute ja haastaminen. Esimies voi kysyä, mitkä tehtävät kiinnostavat, mikä taitotaso on ja, missä haluaa kehittyä. Johtajana ja valmentajana voi pyrkiä antamaan haasteita, jotka eivät ole liian helppoja tai liian vaikeita. Tiiminä pystymme jakamaan tehtäviä tiimiläisten vahvuuksien ja heikkouksien mukaan. Arjessa tämä ei tietenkään ole aina niin yksiselitteistä tai helppoa muistaa ja viedä käytäntöön.

 

Seuraava askel onkin miettiä miten oikeasti, pystymme hyödyntämään johtamisessa ja tiimityössä flow-tilaa? Miten saavutamme yksilöiden ja tiimin flow-tilan?

 

Haastavuuden ja taidon oikea suhde on ensiarvoinen virtaustilassa. Jos haaste on taitoihin nähden liian suuri, uhkaa ahdistus, jos taas liian pieni, uhkaa pitkästyminen. Jos sekä vaaditut taidot että haaste ovat pieniä, uhkaa apatia. Myös palautteen saaminen on virtauskokemuksen kannalta tärkeää. (Yle, 2013).

 

Ylen artikkelissa (2013) sanoitetaan, että paras tapa tappaa flow on väheksyä ja alistaa ihmistä, kyseenalaistaa hänen kykynsä. Oikea haasteen ja kykyjen suhde on tärkeä. Siksi esimerkiksi urheiluvalmentajan tai opettajan täytyy osata antaa ihmisen kokoisia haasteita, ei liian helppoja, eikä liian vaikeita ja riittävästi tukea ja valmennusta. Flown syntymistä estää myös meillä Suomessa tyypillinen epäonnistumista ennakoiva strategia: ”katsotaan nyt mihin sä pystyt” ja ”ei meidän perheessä ole ennenkään onnistuttu”.

 

Älä siis tapa flowta.

 

Rakas joulupukki

 

”Pelkästään kunnianhimosta tai velvollisuudentunnosta ei synny mitään todella arvokasta.”

-Albert Einstein

 

Joululahjalistalta löytyy totta kai Csíkszentmihályin teos Flow.

 

Flow on ollut tuttu käsite jo vuosia ja noussut esiin eri yhteyksissä, lähteissä ja tilaisuuksissa. Tässä on kuitenkin kaikki mitä toistaiseksi tiedän – pystyn itse saavuttamaan flow-tilan, se luo vahvempaa sitoutumista ja edesauttaa onnellisuutta, flown voi tappaa liiankin helposti ja sen saavuttaminen kannattaa huomioida myös johtamistyössä ja tiimissä, ja sadannen kerran – flown voi saavuttaa, kun haasteet ja taidot ovat tasapainossa.

 

Uskon kuitenkin Csíkszentmihályin teoksen avaavan tätä flown maailmaa entisestään ja antamaan mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle aiheeseen.

 

 

LÄHTEET

 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/flow-tila-syntyy-kun-taidot-ja-tehtavan-haastavuus-ovat-tasapainossa

Yle. 2013. Flow-tila syntyy kun taidot ja tehtävän haastavuus ovat tasapainossa. Luettu 3.12.2019

Virolainen H. & Virolainen I. 2016. Mielen voima työssä. Helsinki: Viisas elämä Oy.

Positiivinen psykologia – työpaja. 28.11.2019.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close