Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Rakas päiväkirja



Kirjoittanut: Samuel Kautto - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Rakas päiväkirja,

Mua vähän harmittaa, että netti on nykypäivänä jokaisen taskussa.

Internet on jalkauduttuaan jokaisen taskuun muuttunut ympäristöksi, jossa kilpaillaan silmäpareista. Aitous tuntuu olevan tiessään.

Aitoudella tarkoitan, että palvelut ja alustat ovat tilassa, jossa käyttäjien käsissä on täysin se, mitä palvelu on – esimerkiksi YouTube vuonna 2006 ja myös Facebook ja Twitter alun alkujaan.

Väärinkäytöksiä ei tapahtunut, sillä niistä ei ollut tekijöilleen mitään hyötyä. Alusta oli sellaisessa tilassa ettei se kerännyt silmäpareja ja käyttäjiä samalla tavalla kuin nykyään. Nykyään – kun netti ja palvelut on kaikkien taskussa.


(TechCrunch, 2017)

Aitous on tiessään silloin, kun raha alkaa määritellä sitä, mitä alustalla näkyy. Jos olit Facebookissa 2009 – muistelepa, miten näkemäsi sisältö on muuttunut. Ja vilkaise sitten yllä olevaa kaaviota.

Kaavio kertoo FB:n kuukausittaisista aktiivisten käyttäjien määrästä. Sama käyrä kertoo, kuinka paljon alusta on muuttunut. Kun alusta kerää tiedonjanoisia silmäpareja tällä mittakaavalla, kerää se varmasti myös silmäparien hyödyntämisestä kiinnostuneita mainostajia.

Jo vuosia sitten siirryin Facebookista etäämmälle, enkä ole jakanut fiiliksiäni – tai oikeastaan mitään – alustalla useaan vuoteen. Instagram, siirryttyään Facebookin omistukseen, alkoi pian tuntua yhdeltä samalta oksennukselta. Mainokset, algotrimeihin perustuva päivitys-syöte ja uusiin julkaisuihin (tai maksettuun näkyvyyteen) perustuvat ilmoitukset ovat muutoksien alkutaipaletta, mutta minulle henkilökohtaiseen käyttöön liikaa.

Onneksi oli olemassa Snapchat. Tai no, ei ole ollut kaukana, etteikö tuokin alusta olisi jo kuollut. Snap Inc. on alkanut lähentelemään tuota edellä kuvaamaani oksennusta, jossa käyttäjät ovat silmäparien janossa ajettu tuottamaan sisältöä joka vain keräisi näyttökertoja, aitoudesta viis. Mainoksiakin, yllätys pyllätys, alustalla jo on, mutta jotain sympatioita minulta silti löytyy: Snap Inc. ei ole taipunut Facebookin ostotarjouksiin. Facebook kopioi Snapin ominaisuuksia minkä ehtii, ja pian ilman reagointia, olisi ollut niin, ettei tuotakaan alustaa olisi ollut enää olemassa. Tuokin kulta-aikansa elänyt alusta ajettiin siis käytännössä kulmaan ja kuolemaan. Ei Sampsalla ole enää kotia digimaailmassa, tuntuu että kaupallisuus savustaa mut ulos koko planeetalta. Mutta tämä planeetta nyt vain pyörii näin.

Lyhyesti: some on pyllystä sitten, kun siellä pyörii liikaa silmäpareja. Kyse ei ole siitä, että itsellä olisi joku motiivi pitää palvelut pienen sisäpiirin tiedossa, vaan siitä ,että botit, valeuutiset, silmäpareja ruinaavat ja raastavat ilmiöt rantautuvat luonnostaan palveluihin, jotka keräävät runsaasti silmäpareja. Alustat ottavat tässä vaiheessa käyttöön silmäpareja hyödyntävät ja samalla niitä lumoavat maagiset algotrimit, jotka sääntelevät näkyvää sisältöä niin, että joka silmäparista saadaan viimeinenkin penni venytettyä irti.

Voi kuulkaas, kun ennen oli kaikki niin paremmin. Vanhassa kunnon ajassa sinä puhuit, jos vanhaan kunnon mediaan pääsit puhumaan ja yleisö kuunteli. Nykyään viestintäympäristö on muuttunut miljoonien mielipiteiden viidakoksi, kun yleisö, joka kiltisti ennen kuunteli, on nyt saanut vallan käydä keskustelua ja ennen kaikkea itse tehdä aloitteita ja kiihdyttää keskustelua ja mielipiteitä. (Weinberg, 2009. 19) Sosiaalinen media on vuorovaikutuksen ja vallan tasapainottelua perinteisesti valtaa pitäneiden ja perinteisesti ”kuuntelijoiden” saappaissa olleen yleisön kesken.

”Kun annat jotain [tietoa] ilmaiseksi, annat yleisölle tietoja, jotka lisäävät heidän uskottavuuttaan. ” Tämä sitoo tiedon saajan sinuun, ja ohjaa suuntaasi suositteluja ja lisää klikkejä. (Weinberg, 2009. 193) Tieto on voimaa: mitä enemmän klikkauksia saat, sitä isommaksi arvovaltasi digiaikana kasvaa. Tämä toimii niin yksilöihin kuin (haku)koneisiin. Wikipedia on tästä loistava esimerkki – arvokasta tietoa jaetaan ilmaiseksi, ja lähes millä hakusanalla tahansa Wikipedia-artikkeli aiheesta löytyy hakukoneen ensimmäisenä tuloksena. Pikaisessa testissäni niinkin hullut hakusanat kuin ”Omena”, ”Jaakko”, ”Kolmas maailmansota” ja ”Korttipeli” toivat jokainen yhden Wikipedian artikkelin ensimmäiseksi hakutulokseksi ja monesti vielä toinenkin hakuosuma johti Wikipedia-artikkeliin.

Monien digihippien ideologia tuntuu olevan, että some, wikipedia ja meemit ynnä muut sekä internet ylipäätään ilmiönä on niin mahtava ja arvossa pidettävä keksintö, sillä sananvapaus toteutuu verkossa helpommin.

Tässä ystävieni ajatuksessa on sinänsä pohjansa ja arvonsa sillä, että sananvapautta pääsee harjoittamaan salamannopeasti ja helpommin, tarvittaessa nimimerkin taakse naamioituneenakin.
Wikipediassa voit IP-osoitteesi takaa kirjata mitä tahansa tietoa faktaksi. Jokin lähde on tietomuutoksille esitettävä, mutta on syynsä, miksei Wikipediaa pidetä pätevänä tietolähteenä akateemisissa piireissä: itsensä Wikipedian sivuilta löytyy loputtoman pitkä luettelo siitä, mitä sellaisia vääriä tietoja palvelussa on ollut, jotka on esitetty sivuilla tietona (Wikipedia, 2018). Parhaimmillaan virheellisiä tietoja on päässyt olemaan palvelussa yli 12 vuotta – kenenkään puuttumatta.
Wikipedian itsensä laatima lista ei sisällä tapauksia, joissa mm. Mikael Granlundin ilmaveivi-maalin jälkeen Wikipedian määritelmä absoluuttsiesta nollapisteestä muuttui ”määritellyksi Mikael Granlundin ruumiin lämpötilan mukaan, koska hän on maailman kylmäverisin jätkä.” (Ilta-Sanomat, 2011) Tai tapausta, kun Patrik Lainetta rumasti satuttanut Kanadan Corey Perry sai Wikipediassa lempinimekseen Corey ”The Rat” Perry. (Wikipedia, 2016) Jo pelkästään suomalaisen jääkiekkoilun ja Wikipedian väliltä löytyy lukemattomia esimerkkejä siitä, että jonkun pitää kuitenkin valvoa, seurata ja korjata väärää tietoa, ja estää jatkossa väärinkäytökset IP-osoitteeseen perustuvin estoin. Turhan usein tuntuu, että sananvapaudella perustellut teot ajavat asiaa oikeasti vain taaksepäin.

Hauskaahan se on meidän mielestä heittää puoliviatonta läppää siitä, että venytettyään Dallas Starsin verkkoa 9 ottelussa 14 kertaa, meidän Laineen Patrikki vaihdettiin ”hauskassa muutoksessa seuran [Dallas Stars] omistajaksi” (MTV uutiset, 2018). ”Dallas Stars. Owner: Patrik Laine”. Tirsk! Hauskat ja sananvapaus-korttia käyttäen tehdyt puoliviattomatkaan hassuttelut eivät kuitenkaan aja sananvapauden tarkoitusta ja sen hyötyjä digitaalisessa maailmassa, sillä näillä teoilla vain lisätään homman valvontaa, joka voi jarruttaa sananvapautta tai pahimmillaan estää sen.

Donald Trumpia pressitilaisuudessa haastanut CNN:n toimittaja sai porttikiellon Valkoiseen taloon ”koskettuaan henkilökunnan edustajaa sopimattomasti”. (Yle Uutiset, 2018) Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Sarah Sanders perusteli lehdistöpassin perumista tukenaan videomateriaalia, jossa toimittaja näyttää koskeneen henkilökunnan edustajaa ensin. Video tuomittiin pian julkaisun jälkeen väärennetyksi asiantuntijoiden ja analyysien tukemana. Itse Valkoisen talon uutiskuvaajien yhdistyskin tuomitsi videon manipuloiduksi.

”Tieto on valtaa”, kuten aiemmin todettua. Mutta kun tuota valtaa aletaan tavoitella väärennetyllä tiedolla, on peli jo aika likaista.

”– Manipuloitujen kuvien tietoinen jakaminen on yhtä ongelmallista, etenkin kun niitä jakaa henkilö, joka edustaa maamme korkeinta virkaa ja jolla on valtavasti vaikutusvaltaa yleiseen mielipiteeseen. [- Valkoisen talon uutiskuvaajien yhdistyksen puheenjohtaja Whitney Shefte]” (Yle Uutiset, 2018)


Lähteet.

TechCrunch:
Facebook now has 2 billion monthly users… and responsibility
https://techcrunch.com/2017/06/27/facebook-2-billion-users/?guccounter=1

Tamar Weinberg:
The New CommuNiTy Rules: maRkeTiNg oN The soCial web. 2009, O’Reilly Media, Inc.

Wikipedia:
List of hoaxes on Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:List_of_hoaxes_on_Wikipedia

Ilta-Sanomat:
Granlund muutti Wikipedian absoluuttisen nollapisteen (Julkaistu: 13.5.2011 23:04 , Päivitetty: 13.5.2011 23:48)
https://www.is.fi/mmkiekko/art-2000000399775.html

Wikipedia:
Corey Perry: Difference between revisions / Revision as of 5:15, 18 May 2016
https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Corey_Perry&diff=720833318&oldid=720826826

MTV Uutiset:
Patrik Laineen hirmuvireestä hullunhauska kuitti Wikipediaan
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/patrik-laineen-hirmuvireesta-hullunhauska-kuitti-wikipediaan/6823144#gs.7AQP3y8

YLE Uutiset:
Valkoisen talon levittämä väärennetty video näyttää toimittajan lyövän harjoittelijaa – Vertaa alkuperäiseen
https://yle.fi/uutiset/3-10499626

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close