Rajoittavat uskomukset

“Pakkoa ei ole, on vain uskomus pakosta.” (Yle.fi, 2016).

Tiimistämme Noora-Emilia piti meille mielenkiintoisen pajan rajoittavista uskomuksista. Innostuin aiheesta niin paljon, että päätin pistää oivallukseni esseen muotoon myös muiden luettavaksi, sillä mielestäni on tärkeätä ymmärtää ja kehittää ajatteluansa ymmärryksen kautta.

Meillä jokaisella on uskomuksia. Uskomukset ovat usein lähtöisin kokemuksistamme ja opeistamme kasvatuksen pohjalta, malleista, joita olemme oppineet vanhemmiltamme. Jokaisella on oma uskomus siitä, mitä uskomus tarkoittaa. Itse koen, että uskomukset ovat juurikin monen eri ympäristötekijän sekä oman tarkastelun ja havainnoinnin luomia mielenmalleja, joiden läpi tarkastelemme maailmaa ja suhteutamme omaa toimintaamme niiden mukaan. Maailma on helpompi mieltää kun meille on valmiiksi rakentunut jo malleja sen käsittelyyn ja tulkintaan.

Milloin uskomukset alkavat rajoittaa omaa toimintaa?

Meillä kaikilla on myös rajoittavia uskomuksia. Rajoittavat uskomukset voivat koskea lähestulkoon mitä vaan; osa uskoo että ei ikinä osaa tehdä itse ruokaa, ja osa taas uskoo siihen, että ei pysty luovaan työskentelyyn. Uskomukset perustuvat kokemuksiin, ja jos sinulle on useasti sanottu että olet tietynlainen, niin alkaa myös käytöksesi heijastamaan tätä uskomusta tehden sen ”todeksi”. Kokemuksemme omasta kyvykkyydestämme saattaa pohjautua monen eri tilanteen summiin, mutta aina on oleellista muistaa, että mikään tilanne ei lähtökohtaisesti ole samanlainen kuin aiemmin kokemamme.

”Uskomukset syntyvät siitä, mitä meille sanotaan, mitä opimme ja millaisissa yhteisöissä me toimimme. Uskomukset tulevat salakavalasti elämään, eikä niitä juuri kyseenalaisteta .” (Heikkilä, 2016).

Uskomukset eivät välttämättä liity myöskään pelkästään yksilöön, vaan myös tiimitasolla usein löytyy rajoittavia uskomuksia. Uskomusten tunnistaminen tiimissä lisää tehokkuutta, kun ymmärrämme paremmin toistemme tapaa ajatella ja jäsentää maailmaa. Rajoittavat uskomukset taas toimivat jarruina tiimin toiminnassa; asioista ei välttämättä puhuta vaan oletetaan, ja silloin juuri mitään ei tapahdu. Ilman kommunikointia ja uskomusten oikaisemista emme voi aidosti ymmärtää toisiamme ja toimia tehokkaasti.

Uskomuksiin voi onneksi vaikuttaa. Se ei ole helppoa, sillä uskomukset ovat hyvin pinttyneitä ajattelumalleihimme. Ensin täytyy tiedostaa muuttamisentarve. Kyseenalaistaminen ja eri valoissa tarkastelu avaa enemmän tietoisuutemme kenttää asiasta. Pajassa nousi myös työkaluina ”Polkuharjoitus”, sekä adjektiivin muuttaminen. Kun muutamme pienen asian itsellemme hoetussa lauseessa, se voi muuttaa jo paljon.  Tai kuten polkuharjoituksessa, mietimme että mitä meille tapahtuu jos jatkamme samalla tavalla ajattelua. Miltä elämämme näyttää, jos elämme uskomuksen mukaan? Tai miten se voisi muuttua, jos alammekin sanomaan itsellemme jotain muuta?

”Kaikkia uskomuksia ei tarvitse kääntää ympäri, mutta niitä voi pehmentää ja muokata itselleen vahvistaviksi ajattelumalleiksi.” (Yle.fi, 2018).

Seuraavalla kerralla, kun epäröit jonkin asian tekemistä, mieti mikä syysi pohjimmiltaan on. Onko se vain oma uskomuksesi, joka kuiskaa sinulle että et pysty siihen?

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10363962

Hoetko itsellesi, ettet ole riittävän hyvä? Pään sisäisistä vääristä uskomuksista voi päästä eroon. Yle.fi. 5.9.2018

Luettu 3.3.2020

https://yle.fi/uutiset/3-8624375

Rajoittavat uskomukset hiipivät elämään salakavalasti – “Pakkoa ei ole, on vain uskomus pakosta” Yle.fi. 26.1.2016

Luettu 3.3.2020