Tampere
01 Dec, Wednesday
-10° C

Proakatemian esseepankki

Rajat ja tietoisuustaidot stressinhallinnan tukena



Kirjoittanut: Jenni Rupponen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Stressin säätely - Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin
Sajaniemi, Nina, ym.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tiukka rajojen asettaminen niin työn kuin kuormittavien ihmissuhteiden osalta on ollut itselleni vahva teema tänä syksynä. Omien rajojen tunnistamisesta ja niiden kunnioittamisesta puhutaan paljon. Olen ehkä aiemmin kuvitellut rajojeni olevan paljon joustavammat, mutta vasta nyt – kolmenkympin kypsässä iässä – alan todella ymmärtää, mitä omat rajat tarkoittavat. Tässä isossa osassa on varmasti ollut päätös irtisanoutua toksisen johtamisen työkulttuurista sekä mennyt vuosi Proakatemialla, jonka aikana olen lukenut paljon ja alkanut nähdä asioita uusista näkökulmista.

Tässä esseessä käsittelen laajasti työhyvinvoinnin, stressinhallinnan ja omien rajojen asettamisen näkökulmia. Mistä stressi syntyy ja miten se johtaa uupumukseen? Kuinka ehkäisemme uupumuskierteen ja opimme ymmärtämään psykologisen palautumisen merkityksen jo ennen stressipiikkiä? Miten rajat ja niiden merkitys liittyy tähän kaikkeen?

 

STRESSINSÄÄTELYKYKMME KEHITTYY JO LAPSUUDESSA JA NUORUUDESSA

Parantaaksemme ymmärrystä työhyvinvoinnistamme, meidän on hyvä tietää jotain stressin säätelystä ja siitä, millä tavoin stressi vaikuttaa aivoihimme. Kun stressinsäätelykykymme on kunnossa, ymmärrämme eri stressitasojen merkityksen ja sen, mikä on tervettä stressiä, mikä taas saa aivomme ylivirittyneeseen tilaan ja väsymään.

Stressinsäätelykykymme kehittyy jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Stressijärjestelmämme on hyvin tärkeä, sillä tietoista oppimista voi tapahtua ainoastaan säädellyn stressin tilassa. Sajaniemi ym. (2015, 30) kertovat, että stressijärjestelmän aktivoituminen sysää oppimisprosessin käyntiin ja sen jarruttaminen puolestaan auttaa meitä säilyttämään oikean aktiivisuustason. Kaikilla ihmisillä on sisäsyntyinen valmius taistella, paeta tai jähmettyä uhkaavan tilanteen sattuessa. Nämä biologiset tarpeet eivät ole hävinneet minnekään kulttuurievoluution myötä. Meidän on hyvä ymmärtää näiden biologisten ominaisuuksien elintärkeä merkitys ja hyväksyä ne osana omaa itseämme. Näitä ominaisuuksia on kuitenkin opittava säätelemään, jotta ne eivät pääse aiheuttamaan merkittävää haittaa yksilölle ja ympäristölle. (Sajaniemi ym., 2015. 32.)

Aivomme vievät noin 2 % kehomme painosta, mutta käyttävät noin 20 % tarvitsemastamme energiasta. Kun aivotoimintamme on poikkeuksellisen vilkasta, voi aivojen energiantarve jopa kaksinkertaistua. Tällöin aivomme väsyvät nopeasti, ongelmienratkaisu- ja stressinsäätelykyky heikkenee. Toimintamme muuttuu reaktiiviseksi. Kun energia edelleen vähenee, siirtyy sen käyttö enenevissä määrin peruselintoimintojen (sydämen syke, hengittäminen) ylläpitämiseen. Täten ylivirittynyt stressijärjestelmä on vakava uhka hyvinvoinnille. (Sajaniemi ym., 2015. 32–51.) Pitkään jatkunut säätelemätön stressitila aiheuttaa siis aivojemme väsymyksen ja lopulta uupumuksen, josta toipuminen vie aikaa.

 

RAJAT OVAT HYVINVOINNIN EDELLYTYS

Omien rajojen puutteellisuus johtaa helposti riippuvuuksien kaltaiseen käyttäytymiseen sekä itsensä kaltoinkohteluun. Rajat ovat henkilökohtaiset ja liittyvät omiin tarpeisiin ja tunteisiin. Tärkeää siis omien rajojen asettamisessa on omien tunteidensa tunnistaminen, jotta voimme ymmärtää, milloin rajamme on ylitetty. Yleensä pelkkä tunteiden tunnistaminen ei riitä, vaan ne tulee myös hyväksyä. (Luojola, 2019.)

Usein omien rajojen puutteellisuuden taustalla on tarve tulla hyväksytyksi ja pidetyksi. Haluamme miellyttää muita ja välttää konfliktitilanteita mahdollisesti pelon tai häpeän vuoksi. Vastaavasti voimme tuntea tarvetta tulla kunnioitetuksi ja saada menestystä, jolloin voimme itse ylittää rajojamme sisäsyntyisen paineen vuoksi. Nämä ovat vain eräitä esimerkkejä siitä, mitä omien rajojen heikkouden taustalla voi olla. Omien rajojen heikkouden taustasyihin voi paneutua esimerkiksi tutustumalla tunnelukkoihin, lukemalla riippuvuuksista ja häpeästä sekä hyväksynnästä.

Kun rajamme ovat kunnossa, vaikuttaa se merkittävästi hyvinvointiimme. Ymmärrämme tarpeemme ja sen, mikä meistä on hyväksyttävää. Ymmärrämme työn ja vapaa-ajan välisen eron merkityksen. Ymmärrämme vuorovaikutuksessa niin työelämässä kuin henkilökohtaisissa ihmissuhteissamme, miten meitä saa kohdella ja miten ei. Ymmärrämme intohimon ja riippuvuuden välisen eron. Ymmärrämme myös fysiologiset tarpeemme unen, ruuan ja liikunnan suhteen. Terveet rajat ovat edellytys tasapainoiselle, hyvälle elämälle.

 

PSYKOLOGINEN PALAUTUMINEN STRESSINHALLINNAN KULMAKIVENÄ

Psykologinen palautuminen edistää työssä jaksamista ja ehkäisee työstressin kasaantumista. Työstä palautuminen ei saisi kuitenkaan olla pelkästään lepoa sitä varten, että jaksaa taas tehdä töitä. Lepo ja rentoutuminen ovat tärkeitä, mutta parhaiten psykologista palautumista tapahtuu silloin, kun saa uppoutua johonkin itselle mieluisaan tekemiseen. (Kallunki, 2021.)

Meille nuorille yrittäjille voi olla välillä vaikeaa irrottautua työstä. Toisaalta nautimme saadessamme luoda uutta, koemme intohimoa omaa tekemistämme kohtaan. Tällöin voi välillä olla vaikea laittaa stoppi työpäivälle. Toisaalta taas voi olla tunne siitä, että haluaa nopeasti asioita eteenpäin ja vanhentuneet käsitykset yrittäjän ympäripyöreästä päivästä kummittelevat vielä takaraivoissamme. Intohimo ja uuden oppiminen on hyvää stressiä. Mikäli kuitenkin annamme näille vallan, joutuu stressinsäätelyjärjestelmämme ylivirittyneeseen tilaan. Myös innostus voi johtaa uupumiseen. On osattava rajata.

Vapaa-ajan lisäksi psykologista palautumista tulisi tapahtua jo työpäivän aikana. On tärkeää muistaa pitää taukoja ja pieniä hengähdyshetkiä. (Kallunki, 2021.) On myös hyvä miettiä, millainen työympäristö tukee omaa jaksamistamme. Kaipaammeko seuraa ja yhteisiä lounashetkiä tiimiläistemme kanssa? Milloin taas on hyvä työstää jotain omassa rauhassa mahdollisesti kotona oman työpöydän ääressä?

Lisäksi meidän on muistettava fysiologiset tarpeemme – esimerkiksi unta ei voi korvata millään muulla. Toisinaan myös työolosuhteemme vaativat muutosta. Onko työmäärä kohtuullinen ja aikataulut realistiset? Ovatko tavoitteet selkeät ja motivoivat? Millainen on työilmapiiri? Monet tekijät työpaikalla vaikuttavat psykologiseen palautumiseen. (Kallunki, 2021.)

Toisinaan vanhojen, kuormittavien mallien muuttaminen voi olla hyvin haastavaa. Pidämme vaistomaisesti muutosta uhkana. Esimerkiksi vakavan uupumuksen läpikäynyt mentaalivalmentaja Susann Fagerström kertoo, että hänen täytyi lähes kuolla, ennen kuin ymmärsi muutoksen olevan välttämätön. (Susi, 2021.) Itse tein tämän syksyn alussa päätöksen, että viikonloppuisin en tee töitä ja että viikolla työpäivän pituus ei saisi ylittää kahdeksaa tuntia. Samalla rajasin elämästäni sellaisia ihmissuhteita, jotka vaikuttivat kielteisesti hyvinvointiini. Tässä hetkessä on tuntunut, että nämä ovat olleet elämäni parhaita päätöksiä ja olen ainakin hetkellisesti voinut paremmin kuin vuosiin. Muutos ja rajaaminen kannattaa.

 

TIETOISUUSTAIDOT STRESSINHALLINNAN JA HYVINVOINNIN APUNA

Artikkelissaan Kallunki (2021) kirjoittaa, että palautumista voi työnteon lomassa tavoitella myös tietoisilla harjoituksilla, esimerkiksi muutaman minuutin rauhallisella hengityksellä tai huomion suuntaamisella meneillään olevaan hetkeen. Tietoisuustaidot ovatkin tärkeitä keinoja hallita stressiä sekä lisätä hyvinvointia ja innostusta.

Tietoisuustaidot suojaavat stressin haittavaikutuksilta ja parantavat muistia. Sajaniemi ym. (2015, 163–164) kertovat, että kehon tuntemusten tietoinen vastaanottaminen auttaa aivoja kasvattamaan lisää hermosyitä, jotka vahvistavat mm. tunteiden säätelyä, tahdonalaista tarkkaavaisuutta ja ajattelua.  Tietoisuustaitojen harjoittelun hyödyistä tulee jatkuvasti lisää tieteellistä näyttöä – vaikutukset ovat näkyneet esimerkiksi jännittyneisyyden, ahdistuneisuuden ja negatiivisen mielialan vähenemisenä sekä tarkkaavaisuuden ja oman toiminnan ohjaamisen paranemisena.

Tietoisuustaitojen harjoittaminen auttaa meitä sietämään paremmin eteemme väistämättä tulevia elämänhaasteita (Aalto-Setälä & Saarinen, 2014, 50). Mikä juuri tässä hetkessä on tärkeää? Millaiset ajatukset ja tuntemukset ohjaavat toimintaasi juuri nyt? Myös hyväksynnän ja irti päästämisen taito on tässä tärkeää. Kun hyväksymme myös negatiiviset tunteemme ja virheemme, on meidän helpompi käsitellä ne, emmekä tuhlaa turhaan energiaa niiden vatvomiseen. (Aalto-Setälä & Saarinen, 2014. 57.)

 

YHTEENVETO

Stressinhallinnan keskeisenä tekijänä on siis itsensä ja omien rajojensa tunteminen sekä niiden hyväksyminen. Tietoisuustaidot auttavat meitä pysähtymään hetkeen ja hahmottamaan, missä menemme. Jatkuva psykologinen palautuminen on tärkeää, ja siihen tulisi havahtua jo aiemmin kuin vasta stressikuorman vuotaessa yli. Pystyäksemme tehokkaaseen työskentelyyn ja hyvään elämään, on meidän jatkuvan puurtaminen ja suorittamisen ihannoinnin sijasta alettava ihannoimaan hyvinvointiamme. Itseensä tutustuminen kannattaa, sillä sinä määrittelet sen, miten sinä ja muut itseäsi kohtelevat.

 

 

LÄHTEET

Aalto-Setälä, P.; Saarinen M. 2014. Innostus. Myötämanipuloinnin aakkoset. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kallunki, E. 2021. Kaiken vapaa-ajan ei pitäisi kulua työstä toipumiseen – mieli elpyy parhaiten, kun voit täysin uppoutua mieluisaan tekemiseen. Yle. Luettu 18.10.2021. https://yle.fi/uutiset/3-12144396

Luojola, M. 2019. Omat rajat. Ruoka & Riippuvuus blogi. Luettu 18.10.2021. https://www.ruokariippuvuus.fi/blogi/omat-rajat

Sajaniemi, N.; Suhonen, E.; Nislin M.; Mäkelä, J. 2015. Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Susi, K. 2021. Luolamiesraivo vaanii väsyneen, nälkäisen ja yksinäisen liskoaivoissa – hevosyrittäjille suunnatussa seminaarissa annettiin avaimia uupumiskierteen katkaisemiseen. Maaseudun tulevaisuus. Luettu 18.10.2021.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.1599803

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close