Ensimmäisen varsinaisen puolen vuoden jälkeen Proakatemialla ymmärsin, missä yrittäjyyden osa-alueessa minulla voisi olla eniten kehittämisen varaa. Mitä tahansa voi aina parantaa, mutta ymmärrys tämän osa-alueen hallinnasta selkeni kovalla vauhdilla, mitä pidemmälle kevät eteni. Olen aina ollut mielestäni yritteliäs, innokas oppimaan ja kiinnostunut lähes mistä tahansa. Ainainen tiedon ja osaamisen jano kuitenkin huomaamattani kohdistuu helposti vain niihin omiin voimakkaimpiin intresseihini. Olen sitä mieltä, ettei yksi ihminen kaikkeen voikkaan täysillä perehtyä, mutta tuo ajanjakso sai pohtimaan, olenko tarpeeksi kiinnostunut siitä paperisesta porttien avaajasta, jolla kaikki yrittäjyysmaailmassakin saadaan oikeasti pyörimään; rahasta. Vaikka olen kova puhumaan, harvemmin löydän itseni keskustelemasta rahastoista tai asuntosijoittamisen maailmasta. Vaikka haluan toteuttaa unelmiani suurella volyymilla, harvemmin löydän itseni pohtimasta, millaisella budjetilla voisin ne edes toteuttaa. Vaikka olen tiimiyrittäjä, harvemmin näen rahan miettimisen muuna, kuin ahdistavana pakollisena pahana. 

Olemme Apajassa paljon pohtineet erilaisia motivaatiotekijöitä ja sitä, kuinka vahvasti kahtia raha kyseisen kysymyksen yhteydessä porukan usein jakaa. Mua motivoi eniten kehittyminen, haasteet, vastuu ja oppiminen. Raha kuitenkin toimii motivaatiotekijänä myös. Ajatusmaailma rahasta voi olla hyvin erilainen, mutta samaan aikaan motivoida. Raha sanana luo tietynlaisille ihmisille kylmän, itsekkään mielikuvan. Huomaan usein ajattelevani, etten koskaan halua olla vain rahanhimoinen bisnesihminen. Haluan luoda maailmaan jotakin merkityksellistä. Vaikka ymmärrän, että se vaatii rahaa ja osaltaan myös vahvaa halua tuottaa sitä kuuluisaa massia, en halua ajatella rahan olevan omassa tekemisessäni suuressa vallassa. Monille rahasta puhuminen ja siitä kiinnostuminen ahdistaa, sillä tämän tyyliset persoonat palavat halusta tehdä työtä rakkaudesta ”lajiin”.  Nyt ymmärrän, että olen vain yksi heistä.

Tiedän siis nyt, miksi janoni oppia harvemmin kohdistuu talouspuolelle. Ymmärrän myös sen, millä saan itseni kiinnostumaan tuosta yrittäjyyden tärkeästä osa-alueesta. Olen kehitellyt itselleni uuden ajatusmallin. Raha motivoi mua, koska haluan pystyä tarjoamaan sen mitä ikinä teenkään laadulla, tarkkuudella ja ammattitaidolla. Raha on kehitystyökalu. Raha tarkoittaa mulle uutta oppia. Raha tarkoittaa mulle panostamista ja sitä, ettei tarvitse valita. Ainaisen kehittymisen haluni lisäksi haluan auttaa muitakin ymmärtämään, mitä raha voi juuri heille tarkoittaa. Haluan näyttää, ettei rahan tarvitse olla tylsää ja kankeaa. Nykyään mun mielestä on siistiä puhua rahasta. Varsinkin naisena. Sillä rikotaan kaavoja, joihin tämä maailma on jämähtänyt. 

Tällä omien ennakkoluulojen ja käsitysten muokkaamisen matkalla mua on paljon auttanut Pia-Maria Nickströmin ja Hanna Tikanderin blogi Mimmit sijoittaa sekä saman niminen podcast. Näiden mimmien ote ja asenne rahaan on virkistävä ja heidän toiminnastaan näkyy halu muuttaa käsityksiä raha-aiheen ympärillä. Nickströmin ja Tikanderin instagram-tili on myös inspiroiva ja siitä paistaa ihana, kannustava naisenergia. Vaaleanpunaisin kirjaimin kirjailtu ”The girl of my dreams is just me but with more money” herättää heti freesin ajatuksen siitä, ettei rahan todellakaan tarvitse olla vain kylmä, pukumiesten puheenaihe. Raha on hauskaa ja rahamaailma yksi suuri mahdollisuus, jota ei kannata skipata sen vuoksi, ettei halua vaikuttaa kylmältä uraihmiseltä. Se, että haluaa elää elämäänsä täysillä ja taloudellisesti riippumattomana ei tarkoita suoraan kiinnostusta keinolla millä hyvänsä haalia rahaa ja sitä myötä valtaa sekä materiaa. 

Raha on iso osa jokaisen elämää. On tärkeää olla taloudellisesti järkevä ja oppia siihen pienestä pitäen. Mikä rahasta sitten tekee vaikean aiheen? Ensimmäisessä mimmit sijoittaa podcast-jaksossa Pia-Maria ja Hanna pohtivat mm. sitä, miksi ihminen haluaa rahaa ja miksi se on luonnollista. Raha tuo turvallisuuden tunnetta ja kukapa ei haluaisi tuntea oloaan turvalliseksi tässä kylmässä maailmassa. Rahan himo kuitenkin koetaan itsekkäänä. Miksi olisi itsekästä haluta turvaa ja sitä myötä tehdä itselleen enemmän rahaa? Mimmit sijoittaa keskittyykin vahvasti kannustamaan rahan tekemiseen, sillä se on oikeasti helppoa, eikä lainkaan itsekästä. Nyt haluankin jakaa teille muutamia simppeleitä juttuja sijoitusmaailmasta, jotka minullekkin aukeni vasta kesän aikana.

1. Sijoittaminen kuuluu kaikille.

Sijoittamiseen liittyy monia ennakko-oletuksia. Niistä yleisin on se, että minulla tulisi olla paljon rahaa, jotta voin edes harkita sijoittamisen aloittamisen. Sillä ei ole merkitystä, minkä ikäinen olet, mitä sukupuolta edustat, mistä lähtökohdista tulet tai minkä verran käyttötililläsi on rahaa. Sijoittamisen voi aloittaa pienesti, vaikka sijoittamalla aluksi 20€ kuukaudessa. Tavoitteena ei ole sijoittaa kerralla tuhansia euroja, vaan lähteä kasvattamaan summaa pikkuhiljaa.

2. Sijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

Mimmit kutsuvat podcastissaan ”korkoa korolle” -ilmiötä tylsäksi matemaattiseksi ilmiöksi, jolla vain on merkittävästi väliä. Ilmiö tarkoittaa sitä, että mitä pidempään pidät rahaa pörssissä, sitä nopeammin ne lähtee kasvamaan. Kun laitat rahaa rahastoon, se kasvaa korkoa, seuraavana vuonna korko kasvaa korkoa ja sitä seuraavana koron korko kasvaa korkoa. Sijoittaminen vaatii siis kärsivällisyyttä. Ensimmäiset 5 vuotta saattavat olla hyvin hitaita. Sijoittaminen kannattaa siis aloittaa heti ja olla prosessin kanssa kärsivällinen.

3. Sijoittaminen ei tarkoita kärvistelemistä.

Käy läpi tiliotteesi ja tarkkaile, mihin sulla menee yllättävän paljon rahaa. Omastani huomasin siellä esiintyvän esimerkiksi paljon pieniä rahasummia, jotka on mennyt kahveihin ja viinilasillisiin.  Kun opit, mihin kulutat rahaa, pystyt helposti säästämään ja sijoittamaan vaikka sen parin kahvilakäynnin rahasumman rahastoon. Sijoittamisessa ei kuitenkaan ole kyse siitä, että kärvistelet, kun et voi ostaa karkkipussia viikonloppuna. Sijoita sen verran, kun pystyt. 

Pia-Maria ja Hanna antavat myös hauskoja vinkkejä rahatalouden hallintaan:

FUCK IT-TILI = Säästötili, sitä ärsytystä varten, kun vaan haluat ostaa itsellesi lohdutukseksi jotakin kivaa

 

4. Pörssi on kuin Tinder.

Pörssi on asia, joka monille on hyvin kaukana konkretiasta. Itse en ole usein edes kehdannut kysyä, mistä niitä osakkeita voi ostaa. Pörssi on kuin tavallinen ruokakauppa tai tinder; avoin kauppapaikka. Aloitat samalla tavalla, kuin tinderin käytön. Luot profiilin ja tutkit valikoimaa. Pörssitili on arvo-osuustili. Osoitteessa mimmitsijoittaa.fi Pia- Maria ja Hanna ohjeistavat arvo-osuustilin avaamisen 5 minuutissa. 

5. Osake = omena , rahasto = hedelmäsalaatti

Yritykset koostuvat osakkeista. Osakkeet ovat siis pienenpieniä palasia yrityksistä. Kun ostat osakkeen, susta tulee yrityksen omistaja. Rahasto taas sisältää monia osakkeita, joihin sijoitetaan. Voidaan siis kuvitella, että rahasto on kuin hedelmäsalaatti, joka koostuu eri yritysten palasista. Kuten hedelmäsalaatti on helpompi tapa syödä hedelmiä, on myös rahasto helpompi tapa sijoittaa. 

Rahastoja on kahta eri tyyppiä: aktiivisia ja passiivisia. Aktiiviseen rahastoon valitaan nimensämukaisesti aktiivisesti sopivia sijoituskohteita. Tämä tarkoittaa sitä, että aktiivisella rahastolla on rahaston hoitaja, jolle maksetaan palkkaa. Tämä on siis tuplahelppoa sijoitusta.  Passiivisella rahastolla ei ole salkunhoitajaa. Tällainen rahasto seuraa ennaltamääritettyä indexiä. 

Parasta näiden mimmien vinkeissä ja ajatuksissa on se, että tulee olo, kuin kaikki olisikin mahdollista myös mulle. Juuri ne asiat, jotka aikaisemmin ovat tuntuneet kaukaisilta, voivatkin sopia omaan elämään.  Into ja kannustus ajaa ihmisiä oppimaan enemmän. Energisellä positiivisuudella ja uskolla itseensä saavuttaa usein enemmän osaamista, kuin muuten. Seuraan tyttöjen instagramia ja eräs heidän seuraajistaan oli jopa kommentoinut oppineensa mimmien podcastien kautta enemmän, kuin alan opiskeluista koskaan. Tuo kolahti itselleni. Ylipäätään mahdollisuuksien ymmärtämisessä on se pointti, että innostuu ja kokeilee. Se usein johtaa parempaan lopputulokseen, kuin ”ei tuo varmaan ole mulle” -ajattelu. Pia-Marin ja Hanna ovat myös ymmärtäneet kohderyhmänsä täydellisesti ja viestivät asioista myös sen mukaan. Se toimii. Taidan tästä seuraavaksi aloittaa sjoittamisen. Miksipä en kokeilisi tätäkin mahdollisuutta?

Lähteet:

Mimmit Sijoittaa podcast K1, Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander, 2019

Mimmit sijoittaa