Rahatalous

Talous on ihmisten ja muiden toimijoiden välistä kanssakäymistä hyödykemarkkinoilla ja koko talouden perusta rakentuu rahasta. Tästä syystä halusin perehtyä niinkin jokapäiväiseen asiaan kuin rahaan ja sen historiaan.

Suomalainen sana raha juontaa nimensä oravanahasta, joka aikanaan toimi Suomessa maksuvälineenä. Jos oravanahkaa mietitään nykyrahassa tätä kirjoittaessa, vastaisi se noin viittä sataa euroa.

Rahan historiaa

Raha on yleisesti vaihdonväline. Ennen rahataloutta kauppaa käytiin pelkästään vaihtamalla ja käyttämällä erilaisia metalleja maksuvälineenä. Rahatalouteen siirryttiin kaupankäynnin kasvaessa ja sen muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi. Noin 500eaa. alettiin ensimmäistä kertaa käyttämään virallista rahaa, joina toimivat standardoidut metallipalat ja joiden arvon takasivat kreikkalaiset kaupunkivaltiot.

Rahataloudesta palattiin vielä vaihdantatalouteen uudelleen Antiikin ajan lopulla Rooman valtakunnan hajottua noin. 500jaa. Rahan arvon voimakas heikkeneminen, joka johtui liiasta rahan jalometallipitoisuuksien vähentämisestä, oli osasyynä talouden romahtamiseen ja näin myös Rooman hajoamiseen. Rooman hajoamisen myötä rahan arvolle ei löytynyt enää takaajaa ja luottamus yhteiseen rahaan hävisi, palattiin siis takaisin vaihtokauppaan.

Sydänkeskiajalla 1000-luvulla rahatalous alkoi jälleen elpymään kaupankäynnin, väestön lisääntymisen ja valtakuntien syntymisen myötä. Samalla syntyi ensimmäistä kertaa pankkeja, kun kaupankäynnistä saadut rahamäärät alkoivat kasvaa niin suuriksi, ettei niitä enää haluttu kuljettaa mukana ryöstetyksi tulemisen pelossa. Esimerkiksi pankkeihin voitiin tallettaa rahaa Italian alueella ja velkakirjaa vastaan nostamaan ne saman pankin toisesta konttorista Ranskan alueella. Sana pankki juontuukin sanasta banco, joka tarkoittaa alun perin italiaksi rahanvaihtajan pöytää. Myöhemmin pankkien myöntämiä velkakirjoja alettiin käyttämään kaupankäynnissä maksuvälineenä, seteleinä.

Seuraavan kerran raha-arvon voimakasta heikkenemistä koettiin uudella ajalla, kun löytöretkien myötä arvometallien määrä kasvoi Euroopassa räjähdysmäisesti. Rahan arvo laski äkisti lisääntyneiden jalometallien, kuten hopean ja kullan myötä, josta rahaa valmistettiin. Jalometallinen lisääntyminen nostatti hintoja, joka taas tarkoitti rahan arvon heikkenemistä, sillä kauppiaat halusivat myytävistä tuotteista edelleen sama korvauksen ostovoimalla mitattuna, se taas vaikutti yleisesti hintatason nousuun eli aiheutti Inflaatiota. Hintojen noususta kärsivät kaikkein eniten väestön köyhimmät.
Löytöretkien myötä rahatalous kuitenkin levittäytyi ensimmäistä kertaa ympäri maailmaa. Eniten hyötyivät kauppiaat, joille tuodut raaka-aineet ja arvometallit kertyivät. Kun raha keskittyi kaupunkeihin, oli se helposti verotettavissa käteisen muodossa, vaihtoehtoisesti maaseudulta verot kerättiin edelleen luontaistuotteina.  Rahana kerättävät verot edesauttoivat kaupunkien ja valtioiden syntyä. Syntyi byrokratia ja valta alkoi keskittyä virkamiehille, jolloin sukulaisuhteisiin perustunut valta alkoi heiketä.

Kansainvälinen kauppa mahdollisti suurten pääomien ja rahamäärien keskittymisen, joka oli keskeisessä roolissa teollisen vallankumouksen alkamiselle 1800-luvulla. Se käynnisti teollisten vallankumousten sarjan, jonka viimeisellä harjalla mekin kuljemme. Teollisten vallankumousten myötä yhä useammalla oli mahdollisuus tienata omat rahansa ja näin vaikuttaa asioihin niin työntekijänä, kuluttajana kuin omistajanakin. Rahan jakaantumisella on ollut suuri merkitys tasa-arvolle.

Pankit eivät ole aina pystyneet vaihtamaan seteleitä takaisin jalometalleiksi, jolloin pankkeja kaatui ja luottamus seteli rahaan horjui, jotta luottamus seteleihin säilyi, alkoivat valtiot takaamaan rahan arvon ja tätä varten perustettiin keskuspankkeja, joilta liiketoimintapankit pystyivät lainaamaan rahaa.

Nykyaikaan mennessä rahataloudesta on tullut aidosti globaali. Toisen maailmansodan jälkeen haluttiin vakauttaa maailmantalous, jolloin muiden valuuttojen arvot määräytyivät suhteessa dollariin, joka oli sidottu kultaan. Vietnamin sodan myötä Yhdysvallat ilmoitti, ettei se enää lunasta dollareita kullalla ja näin siirryttiin osittain kelluvien valuuttojen aikakauteen, jossa rahan/valuutan arvon määrittää sen kysyntä ja tarjonta. Nykyinen setelirahamme ei ole enää sidottu jalometalleihin vaan se perustuu siihen, että luotetaan keskuspankkiin ja siihen että me uskomme rahan arvon säilymiseen.
Kun maailmantalous alkaa heilua, kuten esimerkiksi nyt koronakriisin keskellä alkaa luottamus rahaan yleisesti heiketä ja tällöin rahan kysyntä suuntautua luotettavimpina pidettyihin valuuttoihin, kuten dollariin tai euroon, jolloin niiden arvo kasvaa kovan kysynnän seurauksena.

Loppusanat
Oli melko haastavaa yrittää pitää essee parin sivun mittaisena aiheen laajuudesta johtuen. Halusin kuitenkin perehtyä aiheeseen, sillä menneisyyden hahmottaminen auttaa jollain tavalla ymmärtämään nykyisyyttä. Kuten esimerkiksi miksi Bitcoin ei toimi tai toimii? Mitä seuraamuksia on jatkuvalla elvyttävällä rahapolitiikalla tai kovalla verotuksella? Historia ei ole tae tulevasta, mutta se auttaa luomaan jonkin näköistä kuvaa huomisesta.
”Ihminen, joka ei tunne historiaa on kuin vieras omassa kodissaan.”

Lähteet
Aalto, J; Aromaa Vuokko. 2016. Kaikkien aikojen historia 1 – Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa 1. Painos 1. Edita.
Marttila, J; Similä, J; Ukkonen J; Vuorela, L. 2016. Jokaisen Talous. Painos 1.Sanoma pro.